Kela/FPA

Kelan ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneiden asiakkaiden työelämätilanne usein kohenee

Jaa

Kela tarkastelee säännöllisesti, millaisia hyötyjä asiakkaat saavat kuntoutuksesta. Tuoreesta raportista ilmenee, että erityisesti ammatillisen kuntoutuksen palveluihin osallistuneiden työelämätilanne usein kohenee. Myös mielenterveyskursseille osallistuneilla työssä ja opiskelemassa olevien osuus kasvaa. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkailla sen sijaan on odotetusti pitkäaikaisia työkyvyn haasteita.

Kela on julkaissut raportin, jossa tarkastellaan rekisteritietojen avulla niiden asiakkaiden työ- ja elämäntilannetta, joiden kuntoutus päättyi vuonna 2020. Mukana on tiedot yhdeksästä Kelan ammatillisen, harkinnanvaraisen ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelusta. Työ- ja elämäntilannetta tarkasteltiin vuosi ennen kuntoutusta, kuntoutusvuonna sekä vuosi ja kaksi vuotta kuntoutuksen jälkeen. Näiden vuonna 2020 kuntoutuksensa päättäneiden asiakkaiden kuntoutustavoitteiden saavuttamista sekä kuntoutuksen hyötyjä suhteessa työkykyyn, elämänlaatuun ja masennusoireisiin on tarkasteltu jo aiemmin.

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus lisäsi työssä ja opiskelemassa olevien määrää

Suurimmat muutokset rekisteriseurannan aikana tapahtuivat työllistämistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen (TEAK) osallistuneilla: työssä tai opiskelemassa olevien osuus kasvoi 26 prosenttiyksikköä kuntoutusta edeltäneestä vuodesta kuntoutusta seuranneeseen vuoteen. Pientä kasvua työssä tai opiskelemassa olevien osuudessa oli nähtävissä vielä kaksi vuotta kuntoutuksen jälkeen.

Myös NUOTTI-valmennuksessa olleiden nuorten työ- ja elämäntilanne selkeytyi seurannan aikana. Kaksi vuotta valmennuksen jälkeen työssä tai opiskelemassa oli puolet, työkyvyttömänä yksi kymmenestä ja työttömänä kaksi kymmenestä valmennukseen osallistuneista nuorista.

Myös mielenterveyskurssit lisäsivät suuntautumista työelämään ja opiskeluun

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen mielenterveyskursseille osallistuneilla työssä tai opiskelemassa olevien osuus kasvoi ja työkyvyttömien osuus pieneni rekisteriseurannan aikana. Kaksi vuotta kuntoutuksen jälkeen työssä tai opiskelemassa oli 65 % mielenterveyskursseille osallistuneista.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatilliseen yksilökuntoutukseen ohjautuneilla on pitkäaikaisia työkyvyn haasteita

Tarkastelussa oli ensimmäistä kertaa mukana vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillisen yksilökuntoutuksen asiakkaita. Kuntoutukseen ohjautuu pitkäaikaista kuntoutusta tarvitsevia henkilöitä, joille muusta kuntoutuksesta ei ole ollut riittävästi apua työ- tai toimintakyvyn paranemiseksi.

Vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen osallistuneiden työ- ja elämäntilanne oli selkeästi erilainen verrattuna muiden tarkasteltujen kuntoutuspalvelujen asiakkaisiin. Ennen kuntoutusta työkyvyttömänä oli kolme asiakasta neljästä. Yli puolet kuntoutukseen osallistuneista oli myös vähintään 55-vuotiaita. Seurannan aikana työkyvyttömien osuus laski ja esimerkiksi vanhuuseläkkeelle jääneiden osuus nousi.

Julkaisu

Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi: vuonna 2020 kuntoutuksen päättäneiden työ- ja elämäntilanne rekisterien valossa (Helda). Karinkanta, Saija & Reiterä, Tuomas. Kuntoutusta kehittämässä 39/2024.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.

Puh:020 634 7745viestinta@kela.fi

Linkit

Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA

Tutkimus: Ymmärrettävämmät etuuspäätökset vaatisivat enemmän kielen asiantuntijoita mukaan kehittämiseen13.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote

Kelan ratkaisuasiantuntijat kokevat, että asiantuntijalääkäreiden kirjoittamat arviot ja lääketieteelliset perustelut ovat selkeytyneet viime vuosina. Tuoreen tutkimuksen mukaan asiantuntijalääkäritoiminnan kehittämiseen pitäisi ottaa mukaan enemmän kielen asiantuntijoita, jos halutaan tehdä päätöksistä ymmärrettävämpiä ja hyväksyttävämpiä.

FPA:s pro gradu-pris har tilldelats Annakaisa Ritala för utveckling av exaktheten i prognoser för utkomststödet12.6.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande

FPA:s pro gradu-pris har i år tilldelats Annakaisa Ritala, filosofie magister. I sin pro gradu-avhandling undersökte Ritala statistiska lösningar för att förbättra de prognoser som produceras med hjälp av mikrosimuleringsmodellen SISU. Mikrosimuleringsmodellen SISU används vid konsekvensbedömningen av ändringar i den sociala tryggheten.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye