Kelan ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneiden asiakkaiden työelämätilanne usein kohenee

Kela on julkaissut raportin, jossa tarkastellaan rekisteritietojen avulla niiden asiakkaiden työ- ja elämäntilannetta, joiden kuntoutus päättyi vuonna 2020. Mukana on tiedot yhdeksästä Kelan ammatillisen, harkinnanvaraisen ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelusta. Työ- ja elämäntilannetta tarkasteltiin vuosi ennen kuntoutusta, kuntoutusvuonna sekä vuosi ja kaksi vuotta kuntoutuksen jälkeen. Näiden vuonna 2020 kuntoutuksensa päättäneiden asiakkaiden kuntoutustavoitteiden saavuttamista sekä kuntoutuksen hyötyjä suhteessa työkykyyn, elämänlaatuun ja masennusoireisiin on tarkasteltu jo aiemmin.

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus lisäsi työssä ja opiskelemassa olevien määrää

Suurimmat muutokset rekisteriseurannan aikana tapahtuivat työllistämistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen (TEAK) osallistuneilla: työssä tai opiskelemassa olevien osuus kasvoi 26 prosenttiyksikköä kuntoutusta edeltäneestä vuodesta kuntoutusta seuranneeseen vuoteen. Pientä kasvua työssä tai opiskelemassa olevien osuudessa oli nähtävissä vielä kaksi vuotta kuntoutuksen jälkeen.

Myös NUOTTI-valmennuksessa olleiden nuorten työ- ja elämäntilanne selkeytyi seurannan aikana. Kaksi vuotta valmennuksen jälkeen työssä tai opiskelemassa oli puolet, työkyvyttömänä yksi kymmenestä ja työttömänä kaksi kymmenestä valmennukseen osallistuneista nuorista.

Myös mielenterveyskurssit lisäsivät suuntautumista työelämään ja opiskeluun

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen mielenterveyskursseille osallistuneilla työssä tai opiskelemassa olevien osuus kasvoi ja työkyvyttömien osuus pieneni rekisteriseurannan aikana. Kaksi vuotta kuntoutuksen jälkeen työssä tai opiskelemassa oli 65 % mielenterveyskursseille osallistuneista.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatilliseen yksilökuntoutukseen ohjautuneilla on pitkäaikaisia työkyvyn haasteita

Tarkastelussa oli ensimmäistä kertaa mukana vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillisen yksilökuntoutuksen asiakkaita. Kuntoutukseen ohjautuu pitkäaikaista kuntoutusta tarvitsevia henkilöitä, joille muusta kuntoutuksesta ei ole ollut riittävästi apua työ- tai toimintakyvyn paranemiseksi.

Vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen osallistuneiden työ- ja elämäntilanne oli selkeästi erilainen verrattuna muiden tarkasteltujen kuntoutuspalvelujen asiakkaisiin. Ennen kuntoutusta työkyvyttömänä oli kolme asiakasta neljästä. Yli puolet kuntoutukseen osallistuneista oli myös vähintään 55-vuotiaita. Seurannan aikana työkyvyttömien osuus laski ja esimerkiksi vanhuuseläkkeelle jääneiden osuus nousi.

Julkaisu

Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi: vuonna 2020 kuntoutuksen päättäneiden työ- ja elämäntilanne rekisterien valossa (Helda). Karinkanta, Saija & Reiterä, Tuomas. Kuntoutusta kehittämässä 39/2024.