Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Metformiini on yleinen tyypin 2 diabeteksen hoitoon käytetty lääke. Viime vuosina tutkimuksissa on saatu viitteitä lääkkeen mahdollisista syöpää ehkäisevistä vaikutuksista. Helsingin yliopiston juuri julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että metformiini aktivoi elimistön immuunisoluja. Vaikutus todettiin erityisesti niin sanotuissa dendriittisissä soluissa, jotka tehokkaimmin auttavat puolustusjärjestelmää tunnistamaan syöpäsolut elimistölle vieraina soluina.
– Tutkimuksessamme selvisi, että metformiini vaikutti dendriittisten solujen aineenvaihduntaan siten, että niistä tuli aktiivisia ja ne tehostivat puolustusreaktiota syöpäsoluja vastaan, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Rita Turpin kertoo.
Tämän vaikutuksen tunnistaminen voi auttaa kehittämään syöpää vastaan hoitomuotoja, jotka perustuisivat metformiinin ja elimistön immuunijärjestelmää aktivoivien mekanismien yhteisvaikutukseen.
Uusia aseita immuunipuolustukselle?
Tutkijat selvittivät metformiinin vaikutuksia tutkimalla potilaiden rintasyöpäkudosnäytteitä, jotka sisälsivät eläviä syöpäsoluja ja niihin tunkeutuneita immuunisoluja. Tutkimuksessa käytetyt elävät kudosviljelmät eli syövän eksplanttiviljelmät näyttävät samanaikaisesti, mitä syöpälääkkeet tekevät syöpäsoluille ja toisaalta, mitä ne tekevät syöpäkudoksen läpäisseille immuunisoluille.
Tutkimusryhmän johtaja Juha Klefström pitää tutkimusta käänteentekevänä.
– Tutkimuksemme osoittaa, että potilailta saaduista elävistä kasvainnäytteistä on mahdollista saada paljon uutta tietoa siitä, miten syöpälääkkeet vaikuttavat kasvaimeen tunkeutuneisiin immuunisoluihin, hän sanoo.
Klefströmin mukaan syövän eksplanttiviljelmien avulla voidaan etsiä lääkkeitä, jotka tappavat syöpäsoluja mutta jättävät immuunisolut vahingoittumattomiksi. Tai niiden avulla voidaan löytää riskittömiä lääkkeitä, kuten metformiinia, jotka auttavat immuunisoluja aktivoitumaan ja puolustautumaan syöpää vastaan.
Tutkimuksen tekeminen ei olisi mahdollista ilman rintasyöpäpotilaita, jotka lahjoittavat kasvainnäytteitään tutkimukseen.
– Olemme todella kiitollisia kaikille tutkimukseen osallistuneille potilaille heidän korvaamattoman arvokkaasta panoksestaan syöpätutkimuksen edistämisessä, Klefström sanoo.
Artikkeli: Turpin R, Liu R, Munne PM, et alRespiratory complex I regulates dendritic cell maturation in explant model of human tumor immune microenvironmentJournal for ImmunoTherapy of Cancer 2024;12:e008053. doi: 10.1136/jitc-2023-008053
Lisätietoja
Juha Klefström, tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto, Suomen Syöpäinstituutin tutkimusprofessori
juha.klefstrom@helsinki.fi
p. 044-3773876
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme