Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Verotuksen painopiste tukemaan kasvua

Jaa

Etlan ehdotus toimenpiteiksi Suomen talouden kurssin muuttamiseksi eli  Suomen pelastuspaketti sisälsi laajan joukon pitkän aikavälin rakenteellisia uudistuksia, mutta myös lyhyen aikavälin toimia, joilla verotuksen rakennetta saataisiin muutettua kasvua tukevaan suuntaan. Toimet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla verotuksen painopiste siirtyy kohti kasvua vähemmän haittaavia veromuotoja, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

On edelleen pyrittävä kääntämään kaikki kivet, jotta ulos talouden ongelmista päästäisiin kasvun eikä leikkausten kautta, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
On edelleen pyrittävä kääntämään kaikki kivet, jotta ulos talouden ongelmista päästäisiin kasvun eikä leikkausten kautta, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Tänään alkavassa kehysriihessä hallitusta odottavat lisäsopeutukset, jotka voidaan tehdä joko leikkauksilla tai verotusta kiristämällä. Verotuksen kiristäminen ei ratkaise perusongelmaa. Julkisen taloutemme koko ylittää kansantaloutemme kantokyvyn, ja lisäverotus vähentää taloudellista toimintaa ja talouden kantokykyä entisestään.

Ilman uutta kasvua ratkaisuksi uhkaavat jäädä kivuliaat lisäleikkaukset – ennemmin tai myöhemmin.

– Etlan ehdotus edustaa kolmatta tietä. Verotuksen rakenteen muuttamisella luodaan kasvun edellytyksiä samaan aikaan, kun julkista taloutta sopeutetaan, toteaa Etlan julkistalouden tutkimuksesta vastaava tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Kuusen mukaan viimeaikaisessa keskustelussa on jäänyt vähälle huomiolle se, että suurtenkin julkisen talouden sopeutusten keskellä verotuksen rakenteen ohjaaminen kasvua tukevaan suuntaan on tärkeä talouspolitiikan työkalu. Esimerkiksi Euroopan velkakriisissä 2010-luvun alkupuolella toimista keskusteltiin ja niitä kokeiltiin eri maissa.

– Ajatuksemme muistuttaa monella tapaa ns. fiskaalista devalvaatiota. Siinä kulutuksen verotusta kiristetään ja samaan aikaan yritysten tai työntekijöiden verotusta kevennetään. Verotuksen painopistettä siirretään näin jonkin verran kotimaisesta tuotannosta ulkomaiseen tuotantoon ja toisaalta vähemmän vääristäviin veromuotoihin.

Kotimaisen tuotannon aseman parantuessa kasvun edellytykset paranevat, vaikka muutos toteutettaisiin julkisen talouden näkökulmasta kustannusneutraalisti. Kulutusverotuksen kiristymisen vastapainoksi sosiaaliturvaa voidaan suunnata uudelleen kaikkein heikoimmassa asemassa olevista huolehtimiseen, joskin kulutusverotuksen kiristyminen voi kompensoitua osittain jo etuuksien indeksitarkistuksissa, Kuusi pohtii.

Fiskaalinen devalvaatio toimii pelastuspaketin kannalta asianmukaisena esimerkkinä siitä, miten verotuksen rakenteella voidaan vaikuttaa talouden kilpailukykyyn. Jotta uudistus voisi toimia, se pitäisi kuitenkin suunnitella huolellisesti.

Kilponen (2016) arvioi Suomen kansantaloutta kuvaavan mallin avulla, että fiskaalinen devalvaatio kohentaa hintakilpailukykyä sitä enemmän, mitä vaimeammin palkat reagoivat siihen ja mitä tehokkaammin hyödykemarkkinat toimivat. Ilman samanaikaisia markkinoita tehostavia rakenteellisia uudistuksia on kuitenkin vaikea saada aikaan merkittävää ja pitkäaikaista kilpailukykyloikkaa. Myös Erceg ym. (2023) suhtautuu varovaisesti perusmuotoiseen fiskaaliseen devalvaatioon. Empiirisesti Arachi ja Assisi (2021) ja Ciżkowicz ym. (2020) arvioivat, että vaikutukset voivat vaihdella suuresti ja luultavasti riippuvat paljon maakohtaisista ja rakenteellisista tekijöistä.

– Verotuksen rakenteen muuttaminen pitäisikin nähdä osana nyt käsillä olevaa rakenneuudistusten kokonaisuutta – sen lisäksi, että sillä voitaisiin saavuttaa lyhyellä aikavälillä taloutta piristäviä kilpailukykyvaikutuksia.

Kuusi muistuttaa, että Etlan julkaisemassa pelastuspaketissa luetellut rakenteelliset uudistukset voisivat sovittaa julkista taloutta paremmin kansantalouden kantokykyyn ja samalla luoda uskoa verotuksen ja muun taloudellisen kilpailukyvyn pysyvyyteen.

– Myönteistä onkin, että rakenteellisia uudistuksia toteutetaan Suomessa nyt voimallisemmin kuin pitkään aikaan.

Toisaalta verotuksen rakenteen uudistaminen tulisi Kuusen mukaan tehdä täsmätoimin. Verotuksen tulisi tukea ahkeruutta, yrittäjyyttä, uusia investointeja ja tuottavuuden parantamista. Katse kääntyy muun muassa investointikannustimiin ja korkeisiin marginaaliveroihin. Verotuksen kiristykset pitäisi puolestaan ohjata talouden kannalta vähemmän haitallisiin kohteisiin. Kulutusverojen lisäksi erilaiset haittaverot ja kiinteistövero voisivat olla hyviä kohteita.

Sen sijaan korkeiden marginaaliverojen kiristäminen edelleen olisi huono suunta. Sillä ei ratkaista kansantalouden kantokyvyn ja julkisen talouden koon epäsuhtaa.

– Suomella pitäisi olla varaa nykytilanteessakin muuttaa verotuksen rakennetta, jos toteutus on taitavaa. On edelleen pyrittävä kääntämään kaikki kivet, jotta ulos talouden ongelmista päästäisiin kasvun eikä leikkausten kautta. Julkisen talouden kriisimme ei ole kategorinen este verotuksen rakenteen muutoksille. Euroopan velkakriisissä uudistuksia tehtiin vaikeammissakin olosuhteissa, Kuusi toteaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla
Lataa
Lataa

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomen elintarviketeollisuus yllättää kilpailukyvyllään, mutta keskitymme kilpailijamaita vähemmän vientiin16.5.2024 08:15:00 EEST | Tiedote

Suomalaisen elintarviketeollisuuden kilpailukyky on Euroopan huipputasoa. Elintarviketeollisuuden kannattavuus on jo hyvällä tasolla ja jalostusaste on kansainvälisesti huipputasoa. Korkean arvonlisäyksen tuotteiden vientiä edistämällä alan yritykset voisivat löytää paljon uusia kasvumahdollisuuksia, käy ilmi Etlan ja Laboren tuoreesta selvityksestä.

Etla ennustaa: Teollisuustuotanto kääntyy kasvuun ensi vuonna, mutta teollisuuden ja rakentamisen huteruus painaa palveluita vielä tänä vuonna8.5.2024 00:01:00 EEST | Tiedote

Teollisuuden ja rakentamisen arvonlisäys supistuu vielä tänä vuonna, ja alojen heikkous heijastuu myös osaan yksityisistä palveluista. Etlan tuoreen toimialakohtaisen ennusteen mukaan teollisuustuotannossa tapahtuu kuitenkin käänne kasvuun ensi vuonna ja rakennusalakin elpyy hitaasti. Koko talouden arvonlisäys yltää tänä vuonna lähes viime vuoden tasolle, ja kasvaa noin 1,5 prosenttia seuraavana kahtena vuotena. Vuonna 2025 teollisuus kasvaa lähes prosentin, palvelualat pääsevät noin kahden prosentin kasvuun, ja rakentaminen yltää 2,5 prosenttiin.

Uusi EU-datasäädös lisää laitevalmistajien ja palvelun tarjoajien velvoitteita, mutta parantaa datan saatavuutta3.5.2024 09:15:00 EEST | Tiedote

EU:n uusi datasäädös, joka parantaa datan saatavuutta ja hyödyntämistä hyväksyttiin marraskuussa 2023. Tuoreen Etla-selvityksen mukaan datasäädöksen alainen liiketoiminta on laajaa ja sen piiriin kuuluvien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto nousee jopa 51 miljardiin. Säädös tuo velvoitteita erityisesti laitteita valmistaville ja niihin liittyviä palveluita tarjoaville yrityksille. Säädöksen soveltamiseen liittyy kuitenkin merkittävästi tulkinnanvaraisuutta.

Etla: Vihreiden tukien osuus noussut Suomen yritystukikannassa, mutta suurimmat tuet maksetaan yhä päästöjä aiheuttaville toiminnoille22.4.2024 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomessa on maksettu vuosina 2020–2023 keskimäärin yli miljardin euron edestä suoria yritystukia. Vuositasolla kasvihuonepäästöjä kasvattavien, ns. ruskeiden tukien osuus on ollut joka vuosi vihreitä tukia suurempi, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Ruskeita tukia on maksettu vuosina 2020–2022 keskimäärin 140 miljoonan euron edestä. Samaan aikaan päästöjä vähentävien vihreiden tukien määrä – vaikkakin kasvussa – jää noin puoleen tästä. Myös tki-tukien vuosittain maksettu määrä jää ruskeita tukia pienemmäksi.

Etla: Osa-aikatyö Suomessa kasvaa ja tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät edelleen17.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät todennäköisesti edelleen tulevaisuudessa, käy ilmi Etlan tuoreesta selvityksestä. Kehitykseen vaikuttavat osa-aikatyöllisyyden yleinen kasvu sekä julkisen sektorin, erityisesti terveyspalvelujen, kasvava työnkysyntä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 kolmanneksella, kun samaan aikaan kokoaikaisten osuus on noussut vain nelisen prosenttia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye