Jyväskylän yliopisto

Väitös: Kirkkaampia fluoresoivia väriaineita soluissa tapahtuvien muutosten ja vuorovaikutusten havaitsemiseen

Jaa

Jyväskylän yliopiston kemian alan väitöstutkimuksessa Johanna Alaranta keskittyi tutkimaan fluoresoivia väriaineita, joiden avulla voidaan tutkia erilaisia biologisia kohteita, kuten virusten toimintamekanismeja. Näiden prosessien ymmärtäminen auttaa kehittämään uusia entistä tarkempia ja turvallisempia rokotteita ja lääkkeitä.

Johanna Alarannan kemian alan väitöskirja tarkastetaan 19.4.2024 klo 12 Ylistönrinteellä salissa KEM4.
Johanna Alarannan kemian alan väitöskirja tarkastetaan 19.4.2024 klo 12 Ylistönrinteellä salissa KEM4.

Kun biologit haluavat tutkia mikroskooppisen pieniä systeemejä, joita silmä ei erota, kuvaan astuvat erilaiset merkkiaineet. Näiden avulla voidaan erottaa esimerkiksi solun eri osat toisistaan. Fluoresoivat väriaineet ovat yksi osa solu- ja molekyylibiologien työkalupakkia, ja niitä on kaupallisesti saatavilla moneen eri käyttökohteeseen.

Virusten tutkimus kehittyy jatkuvasti kuten myös nukleiinihappojen, RNA:n ja DNA:n, jotka ovat oleellinen osa kehitettäessä rokotteita. Vaikka fluoresoivia väriaineita tai koettimia on ollut jo paljon saatavilla eri käyttötarkoituksiin, täytyy niitä jatkuvasti kehittää ja tutkia lisää, jotta voidaan tarkemmin ja turvallisemmin tutkia monimutkaisempia systeemejä. Syaniiniväriaineet ovat yksiä tunnetuimmista fluoresoivista väriaineista ja niitä käytetään hyvin laajasti ja rutiininomaisesti esimerkiksi DNA:n tai RNA:n värjäämisessä.

Tarkempi väriaine DNA:n kuvantamiseen

Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen Johanna Alarannan väitöskirjatutkimus keskittyi kaupallisen SYBR Green väriaineperheen pohjalta suunniteltujen fluoroforien kehittämiseen. Kaupallisen väriaineen pohjaan tehtiin systemaattisesti muutoksia, joiden avulla pyrittiin parantamaan väriaineen ominaisuuksia, kuten värien säteilevän valon voimakkuutta. Väriaineiden ominaisuuksia muokattiin ensin muuttamalla vain yhtä heteroatomia. Tämän jälkeen muokattiin värien kokoa ja lopulta pyrittiin parantamaan väriaineen vesiliukoisuutta lisäämällä uusia ryhmiä väriaineen runkoon.

- Muuttamalla vain yhtä atomia väriaineen rakenteessa saatiin väri loistamaan jopa kaksi kertaa aiempaa kirkkaammin. Myös vain yhdellä pienellä lisätyllä ryhmällä saatiin värin kirkkautta parannettua sekä sitä, miten voimakkaasti väri sitoutuu DNA:n kanssa, iloitsee väitöskirjatutkija Johanna Alaranta Jyväskylän yliopistosta.

Tulevaisuudessa jokaiselle nukleiinihapolle oma väriaine

Lisäksi Alaranta vertaili värien aktiivisuutta DNA:n ja RNA:n välillä. Tutkimuksessa huomattiin, että rikkiä sisältävät väriaineet näyttivät fluoresoivan kirkkaammin RNA:n kanssa verrattuna DNA:han.

- DNA:n tai RNA:n spesifisen väriaineen kehitys on yksi alan suurimmista haasteista, joten väitöskirjatutkimuksessa saatiin ensiarvoisen tärkeää tietoa jatkon kannalta, kun pyritään suunnittelemaan tietylle nukleiinihapolle ominaista väriainetta, tiivistää Alaranta.  

Kultananoklusterien ja väriaineiden kompleksit tulevaisuuden monitoimityökaluna

Kultananoklusterit ovat pieniä, muutaman nanometrin kokoisia kultapalloja, joiden pintaa peittää suojaava molekyylikerros. Tätä pintakerrosta voidaan muokata erilaisiin tarpeisiin sopivaksi ja siihen voidaan liittää mahdollisesti useita eri molekyylejä kiinni. Väitöskirjaan liittyvässä tutkimuksessa kehitettiin kultananoklusterin ja fluoresoivan väriaineen muodostama työkalu pH:n mittaukseen, jota voitaisiin hyödyntää solujen pH:n määrittämisessä.

- Tulevaisuudessa voisi olla mahdollista rakentaa kultananoklustereista monimutkaisempia työkaluja, jotka voisivat samanaikaisesti esimerkiksi mitata pH:ta ja kantaa mukanaan lääkemolekyylejä, jotka vapautuvat klusterin pinnalta tietyssä pH:ssa, kertoo Alaranta.

FM Johanna Alarannan väitöskirjan "Synthesis of monomethine cyanine dyes and gold nanoclusters and their applications as fluorescent probes" tarkastustilaisuus on 19. huhtikuuta kello 12. Ylistönrinteellä salissa KEM4. Vastaväittäjänä toimii tenure track -professori Nonappa Tampereen yliopistosta ja kustoksena dosentti Tanja Lahtinen Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöskirja "Synthesis of monomethine cyanine dyes and gold nanoclusters and their applications as fluorescent probes” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0101-2

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johanna Alaranta, johanna.m.alaranta@jyu.fi

Kuvat

Johanna Alarannan kemian alan väitöskirja tarkastetaan 19.4.2024 klo 12 Ylistönrinteellä salissa KEM4.
Johanna Alarannan kemian alan väitöskirja tarkastetaan 19.4.2024 klo 12 Ylistönrinteellä salissa KEM4.
Lataa

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös: Vähemmän puhetta, enemmän kuuntelua20.5.2024 10:35:23 EEST | Tiedote

FM Taina Erkkilä käsittelee viestinnän johtamisen väitöskirjassaan organisaatioiden kuuntelustrategioita sosiaalisessa mediassa. Työssä selvitetään, miten organisaation strategista viestintää ja sosiaalisen median kuuntelutoimintoa voidaan kehittää ja johtaa strategisesti. Aktiivinen kuuntelu sosiaalisessa mediassa tukee organisaation joustavuutta mahdollistaen nopeat strategiset linjaukset muuttuvassa toimintaympäristössä, luoden luottamusta ja sitouttaen sidosryhmiä.

Tutkimuskonsortio kehittää turvallisia, laajavaikutteisia viruslääkkeitä ja rokotteita15.5.2024 06:45:00 EEST | Tiedote

Professorit Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta, Sarah Butcher Helsingin yliopistosta ja akatemiatukija Minna Hankaniemi saivat merkittävän rahoituksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä COMBATVIRUS-hankkeelle, jossa kehitetään viruslääkkeitä ja rokotteiden tehosteaineiksi sopivia yhdisteitä. Nelivuotinen rahoitus on arvoltaan 1,68 miljoonaa euroa. Hanketta edelsi Marjomäen ja Butcherin proof-of-concept-rahoitus ”Antiviral” -hankkeelle Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. Tämä 2-vuotinen rahoitus osoitti, että tämän tiimin yhteistyö voi tuottaa merkittäviä antiviraalisia molekyylejä ja selvittää niiden infektiomekanismeja.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye