Akateemikko Markku Kulmalalle Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto
Suomalainen Tiedeakatemia jakaa perjantaina 19.4.2024 vuotuisen kunniapalkintonsa (30 000 euroa). Palkinto myönnetään vaikuttavan uran tehneelle akateemikko Markku Kulmalalle. Tieteellisestä elämäntyöstä jaettava palkinto on Suomalaisen Tiedeakatemian arvostetuin tunnustus.

Akateemikko Markku Kulmala (s. 1958) on ilmakehän pienhiukkasten fysiikan ja kemian tutkimuksen edelläkävijä ja alan johtavia asiantuntijoita maailmassa. Kulmalan tutkimukset liittyvät erityisesti ilmakehän ilmiöihin, ilmakehän ja maanpinnan vuorovaikutuksiin sekä ilmastonmuutokseen ja ilman epäpuhtauksiin. Hänen tieteellinen työnsä on lisännyt merkittävästi ymmärrystä ilmastoon vaikuttavista mekanismeista.
”Aloitin nuorena poikana kesätyöt metsässä, olin istuttamassa puuntaimia ja tein raivaustöitä. Se oli alku elämänmittaiselle kiinnostukselle”, Kulmala kertoo.
Kulmala on taustaltaan fyysikko ja valmistunut fysiikan tohtoriksi vuonna 1988. Ilmakehätutkijan ura oli oralla jo Kulmalan pro gradu -tutkielmassa, joka käsitteli uusien ja uusiutuvien energialähteiden riskejä:
”Huomasin, että riskeistä, jotka tulevat ilmakehän kautta ihmisten terveyteen ja luontoon, ei tiedetty mitään. Tätä ryhdyin tutkimaan.”
”Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudella vuonna 1986 oli suuri vaikutus urallani. Sen myötä ymmärsimme, miten radioaktiivinen aine kulkeutuu ilmakehän kautta metsiin, kasveihin ja maaperään ja miten materia liikkuu ympäristössä. Joitakin vuosia ydinonnettomuuden jälkeen perustimme Helsingin yliopiston Värriön tutkimusaseman tuntumaan ensimmäisen SMEAR-mittausaseman, joka havainnoi ilmankehän ja metsien vuorovaikutusta.”
Kulmalan tutkimusryhmällä on tällä hetkellä Suomessa neljä SMEAR-asemaa (Station for Measuring Earth Surface - Atmospheric Relations). Hyytiälässä sijaitseva SMEAR II -asema mittaa ympärivuorokautisesti yli 1200 muuttujaa liittyen alueen ilmakehään, maaperään ja kasvillisuuteen.
Tarkkaa, pitkän aikavälin tietoa
Markku Kulmala toimii Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professorina. Hän johtaa myös yliopiston Ilmakehätieteiden keskusta INARia, joka tekee tutkimusta sekä molekyylitasolla että globaalilla tasolla. Tutkimus on monitieteistä ja perustuu niin fysiikkaan, kemiaan, meteorologiaan, metsätieteisiin, ympäristötieteisiin kuin yhteiskunnallisiin tieteisiin.
Parhaillaan Kulmala toimii johtajana myös Suomen Akatemian kahdeksanvuotisessa (2020–2028) lippulaivaohjelmassa Atmosphere and Climate Competence Center (ACCC). Osaamiskeskus kehittää ratkaisuja ilmaston ja maailman ilmanlaadun parantamiseksi. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä ilmastonmuutoksesta ja ilmansaasteista sekä tuottaa tutkimustietoa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja päättäjien tueksi.
Globaalissa ilmakehätutkimuksessa Markku Kulmala on keskeisessä roolissa, erityisesti kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien kehittäjänä. Hän on ollut mukana useassa kansainvälisessä tutkimusprojektissa ja julkaissut uransa aikana lukuisia tieteellisiä artikkeleita alan huippulehdissä.
”Tulevaisuuden haaveeni on, että tutkimusasemat säilyvät toiminnassa Suomessa seuraavat sata vuotta. Meillä on maailman pisin ja kattavin ilmakehän aerosolien, kasvihuonekaasujen ja energiavirtojen mittaussarja ja olemme tässä asiassa maailman parhaita, ellemme itse lopeta toimintaa.”
”Toinen haave on tietenkin se, että mittausasemia olisi Suomen lisäksi ympäri maailmaa. Ne ovat merkittäviä, jotta pystymme tulevaisuudessa vastaamaan ilmastonmuutoksen, hengitysilman laadun sekä veden ja ravinnon riittävyyden kaltaisiin globaaleihin haasteisiin.”
Markku Kulmala
- Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori
- maailman johtava ilmakehän aerosolien fysiikan ja kemian tutkija
- Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 2004
- Palkittu aiemmin mm. Wihurin kansainvälisellä palkinnolla (2017) ja Suomen tiedepalkinnolla (2003)
Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto
- Tiedeakatemian arvostetuin tunnustus
- jaetaan tieteellisestä elämäntyöstä
- jaettu vuodesta 1945 lähtien
- arvoltaan 30 000 €
Yhteyshenkilöt
Pekka AulapääsihteeriSuomalainen Tiedeakatemia
Puh:040 7030 952pekka.aula@acadsci.fiMarkku KulmalaTieteen akateemikko
Puh:040 5962 311markku.kulmala@helsinki.fiKuvat

Suomalainen Tiedeakatemia
Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen seura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja toimia tutkijoiden yhdyssiteenä. Järjestämme tapahtumia, edistämme tutkittuun tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa, kustannamme tieteellisiä julkaisuja ja annamme lausuntoja tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä. Jaamme vuosittain yli 2,5 miljoonaa euroa apurahoina ja palkintoina suomalaiselle tieteelle. Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia Suomesta ja ulkomailta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomalainen Tiedeakatemia ry
”Peukkutsunami” osoittaa, ettei Suomessa ole toimivaa hoitopolkua stimulanttiriippuvuuteen – tutkitusti tehokkaita hoitokeinoja ei käytetä3.10.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Alfa-PVP:n eli ”peukun” käytön yleistyminen, päihtymyksen aiheuttava väkivaltaisuus ja takavarikkojen kasvu kertovat ilmiöstä, johon Suomen palvelujärjestelmä ei ole varautunut. Ongelmia voidaan ratkaista mahdollistamalla korvaushoito stimulanttiriippuvuuden hoidossa, ohjaamalla potilaita päihdehoitoon suoraan päivystyksestä sekä vahvistamalla päihdeosaamista koulutuksessa, ehdottavat tutkijat Suomalaisen Tiedeakatemian uudessa tietokoosteessa.
Datakeskusbuumi – tutkijat arvioivat miten miljardihankkeista saadaan suurin hyöty kunnille29.8.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen on tällä hetkellä suunnitteilla yli 20 miljardin euron edestä datakeskusinvestointeja. Investointisummista ei voi suoraan päätellä, kuinka paljon taloudellista hyötyä datakeskuksista on Suomelle. Jotta datakeskusinvestoinnista olisi kunnalle mahdollisimman paljon hyötyä, tulee kuntapäättäjien huomioida paikallinen elinkeinorakenne, datakeskuksen elinkaari ja ympäristövaikutukset. Näin arvioivat eri tieteenalojen tutkijat Suomalaisen Tiedeakatemian tuoreessa tiedeiskussa.
Datakeskusbuumi – tutkijat arvioivat miten miljardihankkeista saadaan suurin hyöty kunnille29.8.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen on tällä hetkellä suunnitteilla yli 20 miljardin euron edestä datakeskusinvestointeja. Investointisummista ei voi suoraan päätellä, kuinka paljon taloudellista hyötyä datakeskuksista on Suomelle. Jotta datakeskusinvestoinnista olisi kunnalle mahdollisimman paljon hyötyä, tulee kuntapäättäjien huomioida paikallinen elinkeinorakenne, datakeskuksen elinkaari ja ympäristövaikutukset. Näin arvioivat eri tieteenalojen tutkijat Suomalaisen Tiedeakatemian tuoreessa tiedeiskussa.
Muistisairaiden määrä kaksinkertaistuu Suomessa – tutkijoiden mukaan nopeasti yleistyvä kansansairaus haastaa sote-palvelut ennennäkemättömällä tavalla27.5.2025 09:03:53 EEST | Tiedote
Suomalaisen Tiedeakatemian julkaisema uusi tiedeisku tarjoaa tutkittuun tietoon perustuvan tilannekuvan muistisairauksista sekä nostaa esille tutkijoiden ratkaisuehdotuksia muistisairauksien lisääntymiseen liittyviin haasteisiin. Ennusteiden mukaan muistisairaiden määrä saattaa jopa kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Palvelutarpeen merkittävään kasvuun tulee varautua jo nyt ja omaisiaan hoitaville työikäisille tarjota tukea ja työelämäjoustoa.
Sijoitussalkun luontojalanjälki mitattiin ensimmäistä kertaa Suomessa8.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Suomalaisen Tiedeakatemian yhteishankkeessa tutkittiin Tiedeakatemian varsinaisen toiminnan sekä sijoitusten hiili- ja luontojalanjälkiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme