TKI-politiikkaan tarvitaan parempaa ymmärrystä uusien ideoiden edellytyksistä: tulevaisuuden keksijät ja keksintöjen käyttäjät koulutetaan yliopistoissa juuri nyt
10.12.2025 06:00:00 EET | Suomalainen Tiedeakatemia ry | Tiedote
TKI-politiikka ymmärretään usein koostuvaksi tietyin painotuksin suunnatusta julkisesta erillisrahoituksesta. Tulevaisuuden maailmaa muuttavien uusien ideoiden ja oivallusten perusta on kuitenkin nykyisessä korkeakoulutuksessa. Valtion tärkein tehtävä on varmistaa riittävät resurssit korkeakoulutukseen sekä luoda toimintaympäristö, joissa yritysten TKI-investoinnit ovat kannattavia, arvioi taloustieteen professori Otto Toivanen Tiedeakatemian uudessa julkaisussa.

Suomen talouskasvu on ollut toistakymmentä vuotta pysähdyksissä. Nyt tavoitteena on nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset neljään prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä, ja Suomen seuraava hallitus tulee jakamaan miljardeja euroja TKI-rahaa.
”Julkisessa keskustelussa TKI-politiikan mielletään useimmiten koostuvan julkisen vallan rahoituskeinoista, kuten tutkimukseen ja kehittämiseen suunnatusta erillisrahoituksesta tai verohelpotuksista. Todennäköisesti ne eivät kuitenkaan ole tärkeimpiä keinoja, vaan innovaatioiden ja uudistavan talouskasvun ydin on korkeatasoisessa perustutkimukseen nojaavassa yliopistokoulutuksessa”, sanoo julkaisun kirjoittaja, Tiedeakatemian jäsen Aalto-yliopiston taloustieteen professori Otto Toivanen.
Perustutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, jota ohjaa uteliaisuus ja jonka tavoitteena on lisätä uutta tietoa ja ymmärrystä ilmiöistä ilman ensisijaista pyrkimystä käytännön sovelluksiin.
Tärkein kasvun lähde ovat ideat eli uusi tieto. Ideoiden ja oivallusten tuottaminen edellyttää aikaisemman tiedon hallintaa sekä kykyä käyttää sitä. Yliopistokoulutus on keskeinen keino lisätä niiden ihmisten määrää, jotka voivat tuottaa uusia ideoita sekä nostaa ideoiden laatua. Lisäksi olennaista on hyödyntää ulkomaalaisten huippututkijoiden osaamista.
”Jotta yliopistot suoriutuisivat tulevaisuuden keksijöiden kouluttamistehtävästään, ne tarvitsevat kansainvälisiä huippututkijoita, joilla on viimeisin tutkimustieto hallussaan. Huippututkijoiden tehtävä yliopistoissa on siirtää osaamistaan opiskelijoille, jotka hyödyntävät sitä omalla tavallaan”, toteaa Toivanen.
Ideoita pystyvät tuottamaan vain ihmiset, sillä toistaiseksi tekoälykin on vain apuväline ideoiden tuottamisessa. Mitä enemmän Suomessa on ideointiin kykeneviä ihmisiä, sitä varmemmalla pohjalla tuottavuuskasvun edellytykset ovat.
Suomi on pieni maa, ja suurin osa uusista ja meille hyödyllisistä ideoista tuotetaan muualla maailmassa. Vastaavasti Suomessa tehdyt innovaatiot löytävät todennäköisesti suurimman osan käyttäjistään ja markkinoistaan maan rajojen ulkopuolelta. Keskeinen peruste käyttää suomalaisia resursseja tutkimukseen on, että Suomessa tehty tutkimus tuottaa ja ylläpitää suomalaisten kykyä hyödyntää muiden ideoita.
Suomalaisen Tiedeakatemian uusi julkaisu Olipa kerran oivallus! taustoittaa TKI-politiikasta käytävää keskustelua taloustieteen näkökulmasta: mitä yhteiskunnallista hyvinvointia lisäävä TKI-toiminta on ja mitkä ovat valtion, yritysten ja yliopistojen roolit TKI-toiminnan kokonaisuudessa?
Mitä suomalaisessa TKI-politiikassa tulisi huomioida?
- Suomalaisen TKI-politiikan menestys ei riipu siitä, miten valtio suuntaa innovaatiotoiminnan erillisrahoitusta, vaan siitä, luoko se edellytykset ideoiden synnylle ja käyttämiselle. Mikään taho ei pysty ennustamaan, mistä seuraava läpimurto tulee.
- Valtion tärkein rooli TKI-politiikassa on varmistaa, että Suomessa on tarpeeksi korkeakoulutettua työvoimaa. Tämä on myös suomalaisten TKI-investointeja tekevien yritysten välttämätön toimintaedellytys. Ilman tätä perustaa pienen maan tuottavuuskasvu jää haaveeksi.
- Nykyisten suurten TKI-yritysten, joille innovaatiotoiminta on Suomessa vahvasti keskittynyt, toimintaedellytyksistä on pidettävä kiinni. Samaan aikaan on luotava mahdollisuuksia uusille, innovatiivisille yrityksille, sillä maailmaa muuttavat läpimurrot tulevat tyypillisesti uusilta tulokkailta tai yllättäviltä suunnilta.
Julkaisun Olipa kerran oivallus! Miten TKI-politiikka edistää talouskasvua ja hyvinvointia? on kirjoittanut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen, Aalto-yliopiston taloustieteen professori Otto Toivanen. Toivanen on keskittynyt tutkimuksessaan erityisesti innovaatiopolitiikkaan sekä yritysten ja markkinoiden sääntelyyn.
Aiheesta voi haastatella julkaisun kirjoittajaa olemalla häneen suoraan yhteydessä:
Otto Toivanen, taloustieteen professori Aalto-yliopisto, otto.toivanen@aalto.fi, puh. 0504622125
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annina Ala-OutinenasiantuntijaSuomalainen Tiedeakatemia
Puh:0503270032annina.ala-outinen@acadsci.fiKuvat

Liitteet
Suomalainen Tiedeakatemia
Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen seura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja toimia tutkijoiden yhdyssiteenä. Järjestämme tapahtumia, edistämme tutkittuun tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa, kustannamme tieteellisiä julkaisuja ja annamme lausuntoja tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä. Jaamme vuosittain yli 2,5 miljoonaa euroa apurahoina ja palkintoina suomalaiselle tieteelle. Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia Suomesta ja ulkomailta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomalainen Tiedeakatemia ry
Kutsu: Ilta tieteelle 9.3. - Luova tekoäly, luotu todellisuus26.2.2026 14:11:31 EET | Kutsu
Mihin näkemäänsä ja lukemaansa voi tänä päivänä luottaa, kun tekoäly pystyy tuottamaan yhä uskottavampia kuvia ja sisältöjä, jotka helposti vääristävät totuutta? Mikä on tekoälyn rooli luovuuden lisäämisessä? Entä mitä kännykällä otetut selfiet meistä kertovat?
Kutsu medialle: Päätökset eivät odota - miten tiedettä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin suomalaisessa yhteiskunnassa?2.2.2026 12:57:21 EET | Kutsu
Kestävyyskriisi, pysähtynyt talouskasvu, voimakkaat väestönmuutokset ja teknologian hyödyntäminen hyvinvoinnin parantamiseksi ovat esimerkkejä ajankohtaisista haasteista, joita on mahdotonta ratkaista ilman tutkittua tietoa. Laadukasta tieteellistä tietoa tuotetaan enemmän kuin koskaan. Sitä ei kuitenkaan hyödynnetä riittävästi.
Tiedeakatemia palkitsi mikroskooppisen pienten eliöiden liikkeen tutkijan ja intohimoisen matemaattisten haasteiden ratkaisijan8.12.2025 20:14:28 EET | Tiedote
Fyysikko Matilda Backholm ja matemaatikko Sylvester Eriksson-Bique saavat Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinnot. Vuosittain nuorille, jo ansioituneille matemaattis-luonnontieteellisten alojen tutkijoille myönnettävät palkinnot ovat arvoltaan 15 000 euroa.
Syövän diagnostiikan ja arktisen kasvukauden tutkimusta, sekä vaikka mitä muuta – Tiedeakatemia jakoi lähes 1,8 miljoonaa euroa apurahoja8.12.2025 19:59:34 EET | Tiedote
Suomalainen Tiedeakatemia on jakanut lähes 1,8 miljoonaa euroa apurahoina matemaattis-luonnontieteelliseen tutkimukseen. Apurahan sai 81 tutkijaa ja apurahoja myönnettiin erityisesti alkuvaiheessa oleville väitöskirjatutkijoille.
Viestinnän professori Esa Väliverronen palkittiin työstään tieteen puolestapuhujana10.11.2025 17:33:11 EET | Tiedote
Professori Esa Väliverronen saa Suomalaisen Tiedeakatemian myöntämän Pro Scientia – Tieteen puolesta -palkinnon pitkäjänteisestä, näkyvästä ja vaikuttavasta työstään tieteen puolestapuhujana. Hän on johdonmukaisesti ja rohkeasti edistänyt tieteen asemaa yhteiskunnassa niin tutkijana, julkisena keskustelijana, opettajana kuin tiedepoliittisena kommentoijana, palkintoperusteluissa todetaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme