Helsinki tekee peruskouluissa työtä jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisemiseksi

Helsinki aloitti vuoden 2024 alussa perusopetuksessa kehittämishankkeen jengiytymisen ja rikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi. Vuoden kestävässä projektissa kehitetään sekä ennaltaehkäisevää toimintaa että tekoja nuorten auttamiseksi.

Hankkeessa työskentelee seitsemän projektiasiantuntijaa, joista jokaisella on omat alueensa ja koulunsa eri puolilla Helsinkiä. Osa kouluista sijaitsee kaupunkiuudistusalueilla, sillä Helsinki panostaa monipuolisesti näiden alueiden kehittämiseen.

Tavoitteena turvallisuuden lisääminen

Työn tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten kiinnittymistä kouluun sekä muuhun rakentavaan toimintaan. Projektissa myös selkeytetään koulujen varhaisen tuen toimintamalleja rikollisuuden ja jengiytymisen ehkäisemiseksi.

– Keskiössä on se, miten lisäämme turvallisuutta kouluissa ja koko alueella. Opiskelemme esimerkiksi myönteisten asioiden tekemistä ryhmässä, vahvistamme ryhmäytymistä ja puutumme kiusaamiseen. Kouluissa rakennetaan lämminhenkisen kohtaamisen kulttuuria, jotta jokainen oppilas kohdattaisiin yksilönä, sanoo kaakon alueen projektiasiantuntija Saija Viljakainen.

Projektiasiantuntijat pitävät kouluilla Nuoret ja rikollisuus -oppitunteja ja tukevat koulujen henkilöstön osaamista turvallisuustilanteen arvioinnissa.

Jos nuoren käyttäytyminen huolestuttaa, koululla suunnitellaan tukea antavia yksilö- tai ryhmäinterventioita, joissa myös koulun opiskeluhuollon työntekijät ovat mukana. Kohdennettua sosiaalista tukea tarjotaan niille, jotka oireilevat väkivaltaisella käytöksellä tai jotka kokevat väkivaltaa.

– Uusien toimien avulla voimme ehkäistä toistuvaa rikollista käyttäytymistä, kuten väkivaltaa koululla. Toimintamalli voi olla esimerkiksi säännölliset luokkakohtaiset ja luokkatasoiset dialogiset tapaamiset ja vanhempainillat, jotta yhteistyö kotien kanssa vahvistuu, idän alueen projektiasiantuntija Vita Linfast sanoo.

Yhteenkuulumisen tarve voi ajaa rikoksiin

Helsingin kasvatus ja koulutus on tiivistänyt yhteistyötään poliisin kanssa: toimialan työntekijä työskentelee nyt poliisin ennalta estävässä toiminnossa.

– Yhteisymmärrys on lisääntynyt puolin ja toisin, ja väärinkäsitykset ja oletukset vähentyvät. Kun tunnemme paremmin toisen toimintaympäristöä ja työotetta, työn tarkoitusta ja tavoitetta, luottamus vahvistuu ja teemme vaikuttavampaa monialaista yhteistyötä lasten ja nuorten hyväksi, poliisiyhteistyön koordinaattori Leni Pennanen sanoo.

Suurin osa nuorten kokoontumisista ei suinkaan ole jengiytymistä. Alaikäiset viettävät aikaa kaveriporukoissa eri paikoissa kuten puistoissa tai kauppakeskuksissa ilman, että siihen liittyy mitään rikollista. 

Kouluissa voi kuitenkin olla oppilaista muodostuvia ryhmiä, joilla on rikollista käyttäytymistä kuten näpistelyä. Yhteenkuulumisen tarve, päteminen ja ryhmän paine voivat puskea rikoskäyttäytymiseen, joka on tilastojen mukaan yleisimmillään nuoruusiässä.

– Myös seikkailun ja jännityksen kaipuu, haitalliset mutta ihailua herättävät roolimallit, raha ja materia, rikosmyönteinen ilmapiiri, merkityksellisyyden puute, huoltajien päihteiden käyttö tai mielenterveysongelmat, turvallisten aikuisten puute, turvattomuuden tunne, rasismin kokemukset, syrjintä ja kiusaaminen sekä yksilön kehitykselliset syyt kuten heikot itsesäätelytaidot ja negatiivinen minäkuva ovat riskitekijöitä ja rikolliseen käyttäytymiseen vetäviä tekijöitä, Pennanen luettelee.

Jos nuoren elämässä esiintyy monia mainittuja riskitekijöitä, hän voi kiinnittyä ryhmään, jossa rikollista toimintaa tapahtuu. Käsitteiden määrittelemiseksi on tärkeää todeta, että kun puhutaan rikollisjengeistä Suomessa, niissä on aina mukana aikuisia rikollisia. 

– Poliisin tavoite on estää nuoria joutumasta rikoksia tekevien jengien vaikutuspiiriin. Varhaisen puuttumisen ja rikosten vähentämisen näkökulmasta on tärkeää tunnistaa ja tukea niitä nuoria, jotka ovat vaarassa kiinnittyä tai ovat jo kiinnittynyt ryhmään, jossa tehdään rikoksia. Mallien kehittäminen jengiytymisen estämiseksi on meidän kaikkien tehtävä, ja poliisin näkökulmasta hanke on merkittävä tavoitteen saavuttamiseksi, sanoo komisario Katja Nissinen Helsingin poliisiin ennalta estävästä toiminnosta.

Tekoja, jotta rikokset eivät houkuttelisi

Hankkeessa luodaan varhaisen tuen malleja, joilla koulut pystyvät puuttumaan lasten ja nuorten elämään, jotta rikollinen elämänpolku ei houkuttelisi.

– Keskiössä on vahvistaa koulujen valmiutta puuttua häiriöihin ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lisäksi kehitämme koulujen ja poliisin ennalta estävän toiminnon monialaista yhteistyötä, Pennanen kertoo.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan poliisiasioiden materiaalipaketti valmistuu huhtikuussa, ja se otetaan käyttöön koulujen arjessa tämän vuoden aikana.

– Kun koululla herää huoli väkivaltaisesta käyttäytymisestä tai epäilys rikollisesta toiminnasta kuten päihteiden välittämisestä, on tärkeää tehdä huoltajien ja opiskeluhuollon kanssa yhteistyötä. Teemme kouluille yhteiset ohjeet siihen, milloin ja miten otetaan yhteys poliisiin, milloin hätäkeskukseen, lastensuojeluun ja sovittelutoimintaan.

Hanke on esimerkki vuosia jatkuneesta yhteistyöstä, jonka tiivistämisestä Helsingin kaupunki ja Helsingin poliisilaitos ovat sopineet päivitetyssä yhteistyöasiakirjassaan. Lisätietoja 16.4.2024 julkaistussa uutisessa: Helsingin kaupunki ja Helsingin poliisilaitos tiivistävät vuosia jatkunutta yhteistyötään lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä rikosten vähentämiseksi

Hankkeessa luodut toimintamallit levitetään kehittäjäkouluista kaikkiin kaupungin kouluihin. Kehittämistyötä tehdään opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Ministeriö myönsi 3,5 miljoonaa euroa 42:lle esi- ja perusopetuksen järjestäjälle nuorten jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisemiseksi. Avustuksen saajien valtaosa oli Suomen kaupunkeja ja kuntia, niiden joukossa Helsinki.

Lisätiedot:

Vesa Nevalainen, oppilaiden hyvinvointipäällikkö
Puh. 09 310 86214, vesa.nevalainen@hel.fi

Yhteyshenkilö:

Nina Dale, viestintäasiantuntija
Puh. 09 310 23875, nina.dale@hel.fi