Etla: Osa-aikatyö Suomessa kasvaa ja tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät edelleen
17.4.2024 09:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät todennäköisesti edelleen tulevaisuudessa, käy ilmi Etlan tuoreesta selvityksestä. Kehitykseen vaikuttavat osa-aikatyöllisyyden yleinen kasvu sekä julkisen sektorin, erityisesti terveyspalvelujen, kasvava työnkysyntä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 kolmanneksella, kun samaan aikaan kokoaikaisten osuus on noussut vain nelisen prosenttia.

Koronapandemiasta toivuttaessa vuosina 2021–2022 työllisyys ja työtunnit kehittyivät Suomessa suotuisasti niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Viime vuonna työmarkkinat osoittautuivat kuitenkin kaksijakoisiksi: yksityisellä sektorilla tilanne selvästi heikentyi, samalla kun julkisella sektorilla työllisyys ja työtunnit kasvoivat. Yksityisen sektorin työllisyydessä ja tunneissa siis näkyy jo heikko suhdannetilanne, kun taas julkinen sektori reagoi suhdanteeseen hitaammin.
Tänään julkaistu Etla-tutkimus ”Työllisyyden ja tehtyjen työtuntien kehityksestä” (Etla Erikoisartikkeli 7) tarkastelee työllisyyden ja työtuntien kehitystä Tilastokeskuksen tietojen perusteella. Tutkija, KTT Sakari Lähdemäen mukaan Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden ovat vähentyneet - ja vähenevät edelleen myös tulevaisuudessa, kun osa-aikatyö yleistyy.
-Tehdyt työtunnit työntekijää kohden ovat laskeneet melko tasaisesti viime vuosina. Laskun taustalla vaikuttavat muun muassa palveluvaltaistuminen ja osa-aikaisuuden kasvu. Merkille pantavaa on, että osa-aikatyö on kasvanut myös julkisvaltaisilla aloilla, kuten julkisessa hallinnossa, koulutuksessa sekä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, Lähdemäki toteaa.
Osa-aikatyö kasvanut voimakkaasti, suurin kasvu palvelualoilta
Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 noin 30 prosenttia samalla kun kokoaikaisten työntekijöiden osuus on noussut vain nelisen prosenttia. Näin myös osa-aikaisten osuus kaikista työllisistä on kasvanut.
Kolmen viime vuoden aikana osa-aikaisten työntekijöiden osuus on noussut myös uuteen ennätykseen, yli 19 prosenttiin. Viime vuonna yhteensä lähes puoli miljoonaa henkilöä työskenteli osa-aikaisesti. Kaikista naispuolisista työllisistä osa-aikaisia oli 24 prosenttia kun vastaava luku miehillä oli 14 prosenttia. Naisten osuus kaikista osa-aikaisista on näin selvästi miehiä suurempi, 63 prosenttia.
Osa-aikaisten työntekijöiden kasvu Suomen työmarkkinoilla on laaja-alaista, sillä osa-aikaisuus on kasvanut lähes joka toimialalla. Palvelualoilla kasvu on ollut kuitenkin selvästi jalostusta nopeampaa. Viime vuonna osa-aikaiset jakautuivat pääsääntöisesti palveluihin ja kaupan aloille, mutta huomattava osuus osa-aikaisia työskentelee myös julkisvaltaisilla aloilla, erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluissa.
Yksityisellä puolella tehdään enemmän työtunteja per työntekijä
Yksityisellä sektorilla tehdään tilastojen mukaan huomattavasti enemmän työtunteja työntekijää kohden kuin julkisella puolella. Ilmiötä selittää osin erilainen toimialarakenne yksityisellä ja julkisella sektorilla, sanoo Etlan tutkija Sakari Lähdemäki.
-Työpaikkarakenteemme saattaakin olla muuttumassa julkispainotteisemmaksi. Jos julkisen sektorin työpaikkojen määrä jatkossa kasvaa suhteessa yksityisiin työpaikkoihin, laskee samalla koko talouden tehtyjen työtuntien määrä tekijää kohden. Tehdyt työtunnit per työntekijä siis kaiken kaikkiaan oletettavasti vähenevät edelleen, sanoo Lähdemäki.
Etlan Lähdemäki huomauttaakin, että julkisen sektorin työn kysyntä saattaa jatkossa myös heikentää työn tarjontaa yksityisellä sektorilla, jos työn tarjonta on niukkaa tulevaisuudessakin. Suomen väestörakenteen takia terveys- ja sosiaalipalveluiden kysyntä kasvaa jatkossa, joten julkisen sektorin työmarkkinakehitys jatkuu suhdanteista riippumatta hyvänä. Samaan aikaan osa-aikaisten työntekijöiden osuus työllisistä jatkaa kasvuaan.
Aineistona on hyödynnetty Tilastokeskuksen Astika-tietokannan Työvoimatutkimuksen tuloksia.
Lähdemäki, Sakari – Rahko, Jaakko: Työllisyyden ja tehtyjen työtuntien kehityksestä (Etla Erikoisartikkeli 7)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sakari LähdemäkiTutkija, ETLA
Puh:040 746 2991sakari.lahdemaki@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

