Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Osa-aikatyö Suomessa kasvaa ja tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät edelleen

Jaa

Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät todennäköisesti edelleen tulevaisuudessa, käy ilmi Etlan tuoreesta selvityksestä. Kehitykseen vaikuttavat osa-aikatyöllisyyden yleinen kasvu sekä julkisen sektorin, erityisesti terveyspalvelujen, kasvava työnkysyntä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 kolmanneksella, kun samaan aikaan kokoaikaisten osuus on noussut vain nelisen prosenttia.

Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkija Sakari Lähdemäki sekä tutkimusharjoittelija Jaakko Rahko.
Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkija Sakari Lähdemäki sekä tutkimusharjoittelija Jaakko Rahko.

Koronapandemiasta toivuttaessa vuosina 2021–2022 työllisyys ja työtunnit kehittyivät Suomessa suotuisasti niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Viime vuonna työmarkkinat osoittautuivat kuitenkin kaksijakoisiksi: yksityisellä sektorilla tilanne selvästi heikentyi, samalla kun julkisella sektorilla työllisyys ja työtunnit kasvoivat. Yksityisen sektorin työllisyydessä ja tunneissa siis näkyy jo heikko suhdannetilanne, kun taas julkinen sektori reagoi suhdanteeseen hitaammin.

Tänään julkaistu Etla-tutkimus ”Työllisyyden ja tehtyjen työtuntien kehityksestä” (Etla Erikoisartikkeli 7) tarkastelee työllisyyden ja työtuntien kehitystä Tilastokeskuksen tietojen perusteella. Tutkija, KTT Sakari Lähdemäen mukaan Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden ovat vähentyneet - ja vähenevät edelleen myös tulevaisuudessa, kun osa-aikatyö yleistyy.

-Tehdyt työtunnit työntekijää kohden ovat laskeneet melko tasaisesti viime vuosina. Laskun taustalla vaikuttavat muun muassa palveluvaltaistuminen ja osa-aikaisuuden kasvu. Merkille pantavaa on, että osa-aikatyö on kasvanut myös julkisvaltaisilla aloilla, kuten julkisessa hallinnossa, koulutuksessa sekä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, Lähdemäki toteaa.

Osa-aikatyö kasvanut voimakkaasti, suurin kasvu palvelualoilta

Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 noin 30 prosenttia samalla kun kokoaikaisten työntekijöiden osuus on noussut vain nelisen prosenttia. Näin myös osa-aikaisten osuus kaikista työllisistä on kasvanut.

Kolmen viime vuoden aikana osa-aikaisten työntekijöiden osuus on noussut myös uuteen ennätykseen, yli 19 prosenttiin. Viime vuonna yhteensä lähes puoli miljoonaa henkilöä työskenteli osa-aikaisesti. Kaikista naispuolisista työllisistä osa-aikaisia oli 24 prosenttia kun vastaava luku miehillä oli 14 prosenttia. Naisten osuus kaikista osa-aikaisista on näin selvästi miehiä suurempi, 63 prosenttia.

Osa-aikaisten työntekijöiden kasvu Suomen työmarkkinoilla on laaja-alaista, sillä osa-aikaisuus on kasvanut lähes joka toimialalla. Palvelualoilla kasvu on ollut kuitenkin selvästi jalostusta nopeampaa. Viime vuonna osa-aikaiset jakautuivat pääsääntöisesti palveluihin ja kaupan aloille, mutta huomattava osuus osa-aikaisia työskentelee myös julkisvaltaisilla aloilla, erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluissa.

Yksityisellä puolella tehdään enemmän työtunteja per työntekijä

Yksityisellä sektorilla tehdään tilastojen mukaan huomattavasti enemmän työtunteja työntekijää kohden kuin julkisella puolella. Ilmiötä selittää osin erilainen toimialarakenne yksityisellä ja julkisella sektorilla, sanoo Etlan tutkija Sakari Lähdemäki.

-Työpaikkarakenteemme saattaakin olla muuttumassa julkispainotteisemmaksi. Jos julkisen sektorin työpaikkojen määrä jatkossa kasvaa suhteessa yksityisiin työpaikkoihin, laskee samalla koko talouden tehtyjen työtuntien määrä tekijää kohden. Tehdyt työtunnit per työntekijä siis kaiken kaikkiaan oletettavasti vähenevät edelleen, sanoo Lähdemäki.

Etlan Lähdemäki huomauttaakin, että julkisen sektorin työn kysyntä saattaa jatkossa myös heikentää työn tarjontaa yksityisellä sektorilla, jos työn tarjonta on niukkaa tulevaisuudessakin. Suomen väestörakenteen takia terveys- ja sosiaalipalveluiden kysyntä kasvaa jatkossa, joten julkisen sektorin työmarkkinakehitys jatkuu suhdanteista riippumatta hyvänä. Samaan aikaan osa-aikaisten työntekijöiden osuus työllisistä jatkaa kasvuaan.

Aineistona on hyödynnetty Tilastokeskuksen Astika-tietokannan Työvoimatutkimuksen tuloksia.

Lähdemäki, Sakari – Rahko, Jaakko: Työllisyyden ja tehtyjen työtuntien kehityksestä (Etla Erikoisartikkeli 7)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkija Sakari Lähdemäki sekä tutkimusharjoittelija Jaakko Rahko.
Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkija Sakari Lähdemäki sekä tutkimusharjoittelija Jaakko Rahko.
Lataa
Tutkija Sakari Lähdemäki, Etla
Tutkija Sakari Lähdemäki, Etla
Matti Rajala/Etla
Lataa

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit5.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.

Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa? (Linkki livestriimiin)5.6.2025 08:00:00 EEST | Kutsu

Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Linkki livestriimiin Pääset seuraamaan tilaisuutta allaolevasta linkistä: Linkki livestriimiin Tilaisuuden ohjelma 09.30–09

Muistutuskutsu medialle: Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa?3.6.2025 09:54:00 EEST | Kutsu

Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tervetuloa mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin Paikan pääl

Tutkimus: Merkittävä osa Suomen tuonnista on haavoittuvaa2.6.2025 09:29:17 EEST | Tiedote

Maailmantalous on siirtymässä uuteen geotalouden aikakauteen, jossa kansallisvaltioilla ja niiden muodostamilla blokeilla on yhä suurempi rooli, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Geotalouden aikana pyrkimys on vähentää riippuvuutta muista maista ja geotaloudelliset riskit tarjoavat perusteita valikoivalle teollisuuspolitiikalle. Lukuisat kansainvälisen kaupan riippuvuudet tekevät myös Suomen haavoittuvaksi mahdollisessa kriisitilanteessa.

Etla: Suomessa on heikko tuottavuuskehitys ja muita maita heikompi vaihtosuhdekehitys – ”Yhdistelmä on huolestuttava”30.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen tuotannon kustannuskilpailukyky paranee tänä vuonna prosentin verran, mutta heikkenee ensi vuonna puoli prosenttia, käy ilmi tuoreesta Etlan kilpailukykyennusteesta. Kilpailukyvyn taso on historiallisesti ottaen korkea, mutta jos laskelmassa huomioidaan vaihtosuhteen eli vienti- ja tuontihintojen kehitys, muuttuu tilannekuva heikommaksi. Nyt Suomessa on paitsi heikko tuottavuuskehitys, myös muihin maihin verrattuna heikompi vaihtosuhdekehitys. Yhdistelmä on huolestuttava, toteaa tutkija.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye