Mihin vielä tarvitaan Etlaa? Juhlavuoden erikoishaastattelussa Arto Nybergin vieraana on Aki Kangasharju

Etlaa tarvitaan edelleen. Näin tiivistää toimitusjohtaja Aki Kangasharju juhlavuoden erikoishaastattelun keskeisen viestin. Hänen mukaansa Etlan perustehtävä on pysynyt samana koko laitoksen historian ajan: tuottaa tutkimukseen perustuvaa tietoa päätöksenteon tueksi ja vahvistaa ymmärrystä siitä, millaisilla ratkaisuilla Suomea voidaan viedä kestävästi eteenpäin.  

– Esimerkiksi kun hyvinvointia rakennetaan, niin Etlaa tarvitaan, jotta ymmärtäisimme myös yritysten roolin talouskasvulle ja huomiselle, Kangasharju sanoo. 

Kangasharjun mukaan tutkimuslaitoksen työ on vuosien saatossa muuttunut vain siinä, että perustiedon rinnalla korostuu entistä enemmän jalostettu, pureskellumpi tieto, joka auttaa päätöksentekijöitä hahmottamaan vaihtoehtoja, vaikutuksia ja suuntaa. Tavoitteena on tuoda julkiseen keskusteluun tietoa, jonka varassa voidaan tehdä parempia päätöksiä talouskasvun, hyvinvoinnin ja elintason vahvistamiseksi.  

Haastattelussa Kangasharju ottaa kantaa myös Etlan rooliin julkisessa keskustelussa. Hänen mukaansa Etla tuo tutkimuslaitoksena tietoa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksenteon tueksi. Toiminnan ytimen muodostaa edelleen luotettava ja laadukas tiede, jota tehdään myös kansainvälisen tiedeyhteisön vaatimusten mukaisesti.  

Lobbariajatuksen Kangasharju torjuu tiukasti. 

– Tutkimuslaitokset ovat tutkimuslaitoksia. Sitten on olemassa lobbarit ja etujärjestöt erikseen, jotka ajattelevat omaa asiaansa. Ainoa asia, mitä Etla ajaa, on talouskasvu ja parempi huominen ja sen takana on helppo olla. Roolimme on ihan selvä, tuomme tietoa keskusteluun niin työnantaja- kuin työntekijäpuolelle, ja ennen kaikkea sille päätöksentekijälle siinä välissä. 

Juhlakirja ja juhlaseminaari luvassa syyskuussa 2026 

Etlan 80-vuotisjuhlavuosi huipentuu syyskuussa kahteen kokonaisuuteen: juhlakirjaan ”Suomi 2051” sekä 2.9.2026 Finlandia-talossa järjestettävään juhlaseminaariin, jossa kirjakin julkaistaan.  

Juhlakirjaa kirjoittaa parhaillaan joukko Etlan eturivin tutkijoita – niin nykyisiä kuin entisiäkin. Teos tarkastelee Suomen talouden tulevaisuutta 25 vuoden aikajänteellä ja kysyy, mitä ratkaisuja tarvitaan nyt, jotta hyvinvointiyhteiskunnalla olisi vahva perusta vielä vuonna 2051.  

Keskeinen kirjan viesti on talouskasvun puute. Siihen Kangasharjun mukaan keskitytään monelta kantilta – ja tarjotaan myös ratkaisuja. 

– Tulemme sisällyttämään juhlakirjaan myös seuraavan "muistiomme hallitukselle". Toisin sanoen osa kirjasta tulee olemaan ihan lista ehdotuksia toimista, joiden avulla pian 20 vuotta jatkunut nollakasvu saataisiin lopultakin loppumaan, ja kasvu käynnistymään. 

Pystytkö tässä jo paljastamaan listaa, kysyy Arto Nyberg haastattelussa.  

Kangasharju nimeää kolme teemaa, joihin ratkaisut erityisesti liittyvät: maahanmuuttoon, osaamiseen ja kannusteisiin.  

– Eli tarvitsemme tänne ihmisiä eli maahanmuuttoa. Sen lisäksi tarvitaan osaamista, kun koulutustasomme on kääntynyt laskuun. Ja sitten tarvitaan vielä tekemisen meininki, joka on nyt meidänkin mielestämme ehkä se selkein "tuntematon jarru" talouskasvussamme, Kangasharju sanoo. 

Tänään julkaistu juhlavuoden erikoishaastattelu avaa näkymiä sekä Etlan historiaan että Suomen talouden tilaan. Samalla Arto Nyberg johdattaa katsojan juhlakirjan ja juhlaseminaarin teemoihin. Koko haastattelu on katsottavissa Etlan verkkosivuilla ja YouTube-kanavalla.  

– Tutkimus ei päätä, mutta ilman tutkimusta päätökset tehdään pimeässä. Etla on katsonut Suomea jo 80 vuotta ja nyt myös seuraavat 25 vuotta eteenpäin. Keskustelu jatkuu juhlaseminaarissa toinen syyskuuta, päättää Arto Nyberg. Hän toimii syyskuussa myös Finlandia-talossa järjestettävän juhlaseminaarin juontajana.