Etla: Osa-aikatyö Suomessa kasvaa ja tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät edelleen
Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät todennäköisesti edelleen tulevaisuudessa, käy ilmi Etlan tuoreesta selvityksestä. Kehitykseen vaikuttavat osa-aikatyöllisyyden yleinen kasvu sekä julkisen sektorin, erityisesti terveyspalvelujen, kasvava työnkysyntä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 kolmanneksella, kun samaan aikaan kokoaikaisten osuus on noussut vain nelisen prosenttia.

Koronapandemiasta toivuttaessa vuosina 2021–2022 työllisyys ja työtunnit kehittyivät Suomessa suotuisasti niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Viime vuonna työmarkkinat osoittautuivat kuitenkin kaksijakoisiksi: yksityisellä sektorilla tilanne selvästi heikentyi, samalla kun julkisella sektorilla työllisyys ja työtunnit kasvoivat. Yksityisen sektorin työllisyydessä ja tunneissa siis näkyy jo heikko suhdannetilanne, kun taas julkinen sektori reagoi suhdanteeseen hitaammin.
Tänään julkaistu Etla-tutkimus ”Työllisyyden ja tehtyjen työtuntien kehityksestä” (Etla Erikoisartikkeli 7) tarkastelee työllisyyden ja työtuntien kehitystä Tilastokeskuksen tietojen perusteella. Tutkija, KTT Sakari Lähdemäen mukaan Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden ovat vähentyneet - ja vähenevät edelleen myös tulevaisuudessa, kun osa-aikatyö yleistyy.
-Tehdyt työtunnit työntekijää kohden ovat laskeneet melko tasaisesti viime vuosina. Laskun taustalla vaikuttavat muun muassa palveluvaltaistuminen ja osa-aikaisuuden kasvu. Merkille pantavaa on, että osa-aikatyö on kasvanut myös julkisvaltaisilla aloilla, kuten julkisessa hallinnossa, koulutuksessa sekä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, Lähdemäki toteaa.
Osa-aikatyö kasvanut voimakkaasti, suurin kasvu palvelualoilta
Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 noin 30 prosenttia samalla kun kokoaikaisten työntekijöiden osuus on noussut vain nelisen prosenttia. Näin myös osa-aikaisten osuus kaikista työllisistä on kasvanut.
Kolmen viime vuoden aikana osa-aikaisten työntekijöiden osuus on noussut myös uuteen ennätykseen, yli 19 prosenttiin. Viime vuonna yhteensä lähes puoli miljoonaa henkilöä työskenteli osa-aikaisesti. Kaikista naispuolisista työllisistä osa-aikaisia oli 24 prosenttia kun vastaava luku miehillä oli 14 prosenttia. Naisten osuus kaikista osa-aikaisista on näin selvästi miehiä suurempi, 63 prosenttia.
Osa-aikaisten työntekijöiden kasvu Suomen työmarkkinoilla on laaja-alaista, sillä osa-aikaisuus on kasvanut lähes joka toimialalla. Palvelualoilla kasvu on ollut kuitenkin selvästi jalostusta nopeampaa. Viime vuonna osa-aikaiset jakautuivat pääsääntöisesti palveluihin ja kaupan aloille, mutta huomattava osuus osa-aikaisia työskentelee myös julkisvaltaisilla aloilla, erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluissa.
Yksityisellä puolella tehdään enemmän työtunteja per työntekijä
Yksityisellä sektorilla tehdään tilastojen mukaan huomattavasti enemmän työtunteja työntekijää kohden kuin julkisella puolella. Ilmiötä selittää osin erilainen toimialarakenne yksityisellä ja julkisella sektorilla, sanoo Etlan tutkija Sakari Lähdemäki.
-Työpaikkarakenteemme saattaakin olla muuttumassa julkispainotteisemmaksi. Jos julkisen sektorin työpaikkojen määrä jatkossa kasvaa suhteessa yksityisiin työpaikkoihin, laskee samalla koko talouden tehtyjen työtuntien määrä tekijää kohden. Tehdyt työtunnit per työntekijä siis kaiken kaikkiaan oletettavasti vähenevät edelleen, sanoo Lähdemäki.
Etlan Lähdemäki huomauttaakin, että julkisen sektorin työn kysyntä saattaa jatkossa myös heikentää työn tarjontaa yksityisellä sektorilla, jos työn tarjonta on niukkaa tulevaisuudessakin. Suomen väestörakenteen takia terveys- ja sosiaalipalveluiden kysyntä kasvaa jatkossa, joten julkisen sektorin työmarkkinakehitys jatkuu suhdanteista riippumatta hyvänä. Samaan aikaan osa-aikaisten työntekijöiden osuus työllisistä jatkaa kasvuaan.
Aineistona on hyödynnetty Tilastokeskuksen Astika-tietokannan Työvoimatutkimuksen tuloksia.
Lähdemäki, Sakari – Rahko, Jaakko: Työllisyyden ja tehtyjen työtuntien kehityksestä (Etla Erikoisartikkeli 7)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sakari LähdemäkiTutkija, ETLA
Puh:040 746 2991sakari.lahdemaki@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla-arvio: Kohinaa raakaöljymarkkinoilla14.1.2026 08:58:45 EET | Tiedote
Raakaöljymarkkinoita on vuoden alussa ravistellut Yhdysvaltojen isku Venezuelaan sekä merkittävä sisäinen levottomuus Iranissa. Venezuela tuskin heiluttaa raakaöljyn hintaa, mutta Iran voi vaikuttaa enemmänkin, ilmenee tuoreesta Etla-arviosta. Jos nykyisin pakotteiden alainen öljyn vienti Iranista vähenisi, voi maailmanmarkkinahinta jonkin verran nousta lyhyellä aikavälillä. Epävarmuus on jo nostanut öljyn hintaa. Jos maassa tapahtuisi vallanvaihto ja pakotteet poistettaisiin, voisivat tuotanto ja vienti kasvaa, mikä ajan myötä alentaisi raakaöljyn hintaa. Etla-arvion on laatinut vanhempi tutkija Ville Kaitila.
Etla: Kun vienti vetää, lisää se merkittävästi innovaatioiden ja patenttien määrää suomalaisyrityksissä13.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Viennin kysynnän kasvu lisää merkittävästi suomalaisten teollisuusyritysten patentointi- ja innovointitoimintaa, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Kasvun positiiviset vaikutukset kasautuvat erityisesti yrityksille, joilla on vahva tuottavuus ja taloudellinen asema. Sen sijaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevat yritykset kohtaavat rahoitusrajoitteita, jotka estävät viennin kasvumahdollisuuksien hyödyntämistä. Vientiympäristön heikkeneminen vähentää yritysten yleistä aktiivisuutta patentointiin ja innovointiin.
Ensi vuosi on Etlan juhlavuosi – tutkimuslaitos täyttää 80 vuotta ja katsoo Suomen tulevaisuuteen vuonna 205130.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi tuo tullessaan useita tapahtumia, kiinnostavia uusia tutkimusjulkaisuja sekä myös nostoja vuosien varrelta, Etlan tärkeimmistä taloustutkimuksista ja tutkijoista. Päätapahtuma on syyskuussa 2026 Finlandia-talossa järjestettävä juhlaseminaari, jonka yhteydessä Etla julkaisee merkkiteoksen ”Suomi 2051”. Kirjassa eturivin taloustutkijat tarkastelevat talouden tilaa ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arviot siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä - ja millaisia yhteiskunnallisia valintoja se meiltä vaatii.
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

