Suomen ympäristökeskus

Suomen ekosysteemiobservatorio tuo luontotiedon kaikkien saataville

Jaa

Luontotiedon tarve yhteiskunnassa on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, sillä päätöksenteko edellyttää usein yhä tarkempaa, ajantasaisempaa ja monipuolisempaa tietoa luonnosta. Suomen ekosysteemiobservatorio -hankkeessa yhteiskunnan tiedontarpeisiin on vastattu muun muassa rakentamalla yhteinen ja kattava Luontotieto.fi-palvelualusta. Lisäksi hankkeen myötä luontotietoa koordinoimaan on perustettu eri organisaatiot yhdistävä ryhmä, jollaista Suomessa ei ole aiemmin ollut.

Neljä ulkoiluasuista tutkijaa seisoo kesäisellä suolla pilvisen taivaan alla.
Terhi Ryttäri / Suomen ympäristökeskus

Luontotiedon merkitys yhteiskunnassa on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemien toiminta ymmärretään ekologisesti kestävän yhteiskunnan, luonnonvarojen kestävän käytön, vihreän talouden sekä tietysti luonnonsuojelun perusedellytyksenä. Kansainväliset biodiversiteettisopimukset, Euroopan unionin biodiversiteettistrategia sekä kansallinen ja paikallinen päätöksenteko niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla edellyttävät yhä tarkempaa, ajantasaisempaa ja monipuolisempaa tietoa luonnosta.

Suomen ekosysteemiobservatorio -hankkeessa (Finnish Ecosystem Observatory, FEO, 2020–2024) kartoitettiin biodiversiteetti- ja ekosysteemitiedon nykytila Suomessa. Hankkeessa selvitettiin maastohavaintoihin, kaukokartoitukseen, molekyylibiologisiin menetelmiin ja mallinnukseen perustuvien seurantamenetelmien käyttöä sekä arvioitiin niiden tulevia käyttömahdollisuuksia.

”Luonnosta tarvitaan nykyistä paljon laaja-alaisemmin ja ketterämmin tietoa yhteiskunnan kestävyysmurroksen tarpeisiin, kuten esimerkiksi yritysten ympäristöjalanjäljen laskentaan. Suomen ekosysteemiobservatorio tarjoaa erinomaisen palvelualustan erilaisille luontotiedon käyttäjille”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Leif Schulman.

”Nyt on saatu valmiiksi Suomen Lajitietokeskus, jossa onnistuimme kokoamaan lajitiedon yhtenäiseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi. Seuraavaksi on aika kehittää luontotyyppi- ja ekosysteemitiedolle vastaavia, tiedon käyttöä helpottavia ratkaisuja”, Schulman jatkaa.

Luontotiedon kokoaminen edellyttää laaja-alaista yhteistyötä

Suomen ekosysteemiobservatorio -hankkeessa on tehty yhteistyötä erilaisten luontotietoa tuottavien ja käyttävien tahojen kanssa.

”Esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen kanssa olemme kehittäneet ympäristö-DNA:n seurantaan ja mallinnukseen perustuvia menetelmiä, joiden avulla sienien esiintymisalueita voidaan arvioida ilmassa olevien itiöiden perusteella, ja rakentaneet jakelukanavaa säätutka-aineistoista johdetuille lintujen ja hyönteisten liikkumistiedoille. Luonnonvarakeskuksen kanssa olemme kehittäneet ja testanneet mittareita, joilla luonnon monimuotoisuudesta saadaan uutta tietoa osana valtakunnan metsien inventointia”, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja, tutkimusprofessori Petteri Vihervaara Suomen ympäristökeskuksesta.

Luontotiedon erilaisia käyttötapoja on viety eteenpäin muun muassa Tilastokeskuksen koostaman ekosysteemitilinpidon osalta, Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry:n kouluille suunnatuissa Mappa-palvelun koulutusmateriaaleissa sekä Joona ja Tapani Toivasen audiovisuaalisessa taideproduktiossa.

”Yksi hankkeen vaikuttavimmista tuloksista on luontotiedon kansallisen koordinaatioryhmän perustaminen. Tässä Lukki koordinaatioryhmässä on mukana 17 organisaatiota, ja se toteuttaa Suomen luontotiedon kehittämisohjelmaa”, kertoo Vihervaara.

Biodiversiteetti- ja ekosysteemiseurantoja kehitetään yhä vahvemmin yhteistyössä kansainvälisten verkostojen ja Euroopan unionin kanssa. Ympäristöministeriö on toiminut FEO-hankkeen pääasiallisena rahoittajana.

”FEO-hankkeen kokonaisbudjetti on ollut yli 6,3 miljoonaa euroa, mikä on ympäristöministeriön mittapuulla tavanomaista suurempi panostus luontotiedon kehittämiseen Suomessa”, kertoo ympäristöministeriön tutkimusjohtaja Laura Höijer.

”Tämän investoinnin myötä Suomi on edelläkävijä eurooppalaisten maiden joukossa luontoseurantojen koordinoinnin sekä tiedonhallinnan osalta”, Höijer jatkaa.

Höijer pitää hienona saavutuksena sitä, että esimerkiksi yli 40 maan muodostamassa eurooppalaisessa biodiversiteettikumppanuusohjelmassa (Biodiversa+) Suomessa kehitettyjä menetelmiä ja luontoratkaisuja seurataan ja monistetaan laajasti.

”Esimerkiksi FEO-hankkeen yhteydessä päivitetyt ja automatisoidut Luonnontila-sivuston indikaattorit ovat ainutlaatuinen osoitus kansalaisten tekemien luontohavaintojen jalostamisesta tieteen avulla yhteiskuntaa ja kestävyystavoitteita laaja-alaisesti palvelevaksi tietokokonaisuudeksi”, hehkuttaa Höijer.

Luontotiedot löytyvät jatkossa yhdestä paikasta

Luontotietojen saatavuuden, löydettävyyden ja yhteentoimivuuden parantamiseksi FEO-hanke tuotti Luontotieto-sivuston, jonka kautta on löydettävissä kattavasti luonto- ja luontotyyppitietoa. Uudelta sivustolta avautuu myös kokonaiskuva maamme biodiversiteetti- ja ekosysteemiseurannoista sekä muita tietoa kokoavia verkkopalveluita, kuten Luonnontila-indikaattorit ja luontotyyppien punaisen kirjan verkkopalvelu, joka kokoaa luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tiedot digitaaliseen muotoon.

Lisäksi vanhoja paperisia luontotyyppiaineistoja digitoitiin paikkatietomuotoon ja julkaistiin aiemmin julkaisemattomia luontotyyppien esiintymäaineistoja muun muassa soista ja lehdoista. Luontotyyppitiedon kansallisen hallinnoinnin osalta laadittiin kokonaisarkkitehtuurin kuvaus. Hankkeessa selvitettiin myös mahdollisia ratkaisuja kuntien luontotiedon tehokkaampaan hyödyntämiseen ja testattiin digitaalista luontoselvitysten tallennusalustaa.

”Nyt rakennetun yhteistyömallin avulla tuetaan elinympäristöjen tilan laajamittaista seurantaa, arviointia ja tutkimusta, sekä niitä koskevien tietojen hallintaa. Tästä on hyvä jatkaa ja syventää yhteistyötä suomalaisen luonnon hyväksi”, tutkimusprofessori Petteri Vihervaara summaa.

Suomen ekosysteemiobservatorion juhlaseminaari pidetään Suomenlinnassa 17.4.2024 klo 9–17, ja sitä voi seurata striimattuna Syken Youtube-kanavalta.
Seminaarin ohjelma löytyy täältä: https://feosuomi.fi/feon-loppuseminaari-17-4/

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Petteri Vihervaara, tutkimusprofessori, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 740

Ida Palmroos, projektikoordinaattori, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 252235

Peter Kullberg, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 965

Laura Höijer, tutkimusjohtaja, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi, p. 0295 250 139

Joona Lehtomäki, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi, p. 0295 250 016

Aino Laine, viestintäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 525 2138

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

KORJATTU TIEDOTE: EU:n uuden jätteensiirtoasetuksen tavoitteena lisätä jätteen hyödyntämistä unionin sisällä ja vähentää jätevientiä OECD-maiden ulkopuolelle20.5.2024 09:29:17 EEST | Tiedote

Tiedotteessa korjattu asetuksen voimaantulopäivämäärä: asetus tuli voimaan 20.5.2024. Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö tiedottavat: EU:n uuden jätteensiirtoasetuksen tavoitteena on lisätä jätteen hyödyntämistä unionin sisällä ja vähentää sen vientiä OECD-maiden ulkopuolelle. Uusi asetus tuo muutoksia myös jätesiirtoilmoitusten käsittelyyn, jossa siirrytään sähköiseen asiointiin toukokuussa 2026.

Korrigerat pressmeddelande: EU:s nya avfallstransportförordning ska öka återvinningen av avfall inom unionen och minska exporten av avfall till länder utanför OECD20.5.2024 09:27:25 EEST | Tiedote

Korrigerat pressmeddelande: förordning om transport av avfall (2024/1157) träder i kraft den 20 maj 2024. Finlands miljöcentral och miljöministeriet informerar: Syftet med EU:s nya avfallstransportförordning är att öka återvinningen av avfall inom unionen och minska exporten av det till länder utanför OECD. Den nya förordningen medför också ändringar i handläggningen av anmälningar om avfallstransporter, som från och med maj 2026 ska ske på elektronisk väg.

EU:s nya avfallstransportförordning ska öka återvinningen av avfall inom unionen och minska exporten av avfall till länder utanför OECD20.5.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Finlands miljöcentral och miljöministeriet informerar: Syftet med EU:s nya avfallstransportförordning är att öka återvinningen av avfall inom unionen och minska exporten av det till länder utanför OECD. Den nya förordningen medför också ändringar i handläggningen av anmälningar om avfallstransporter, som från och med maj 2026 ska ske på elektronisk väg.

KORJATTU TIEDOTE: EU:n uuden jätteensiirtoasetuksen tavoitteena lisätä jätteen hyödyntämistä unionin sisällä ja vähentää jätevientiä OECD-maiden ulkopuolelle20.5.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Tiedotteessa korjattu asetuksen voimaantulopäivämäärä: asetus tuli voimaan 20.5.2024. Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö tiedottavat: EU:n uuden jätteensiirtoasetuksen tavoitteena on lisätä jätteen hyödyntämistä unionin sisällä ja vähentää sen vientiä OECD-maiden ulkopuolelle. Uusi asetus tuo muutoksia myös jätesiirtoilmoitusten käsittelyyn, jossa siirrytään sähköiseen asiointiin toukokuussa 2026.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye