”Kehitysyhteistyöleikkaukset ovat turvallisuusriski” – Lähetysseuran toiminnanjohtaja kritisoi hallituksen kehysriihipäätöstä

Pääministeri Petteri Orpon hallitus päätti kehysriihessä uusista vuosittaisista 50 miljoonan euron leikkauksista kehitysyhteistyöhön. Orpon hallitus oli jo lyönyt lukkoon noin miljardin euron leikkaukset, joita nyt aikaistetaan. Aikaistamispäätös aiheuttaa 75 miljoonan euron lisäloven hallituskauden rahoitukseen. 
 
”Leikkausten vaikutukset ovat hyvin hankalia maailman köyhimmille, joiden tilannetta käynnissä oleva ilmastokriisi on vaikeuttanut entisestään. Leikkauksilla on myös vaikutuksia globaaliin turvallisuuteen. Ilmastonmuutos lisää kamppailua vähenevistä resursseista. Jos ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista ja ilmastotuhojen korjaamista ei tueta maailman köyhimmissä maissa, yhä useammat joutuvat jättämään kotinsa ja lähtemään ilmastopakolaisiksi. Edessä on lisää vaikeita konflikteja ja globaaleja kehityshaasteita”, sanoo Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala.  

”Kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä myös Venäjän vaikutusvallan kasvua Afrikassa, josta Venäjän toiminta Sahelin alueella on varoittava esimerkki. Kehitysyhteistyöllä voidaan myös vahvistaa Suomenkin turvallisuudelle tärkeitä oikeusvaltion periaatteita maailmalla. Vain alle kymmenesosa maapallon väestöstä asuu aidosti demokraattisissa valtioissa, ja kansalaisyhteiskunnan ja lehdistön toimintatila kapeutuu globaalisti. Kehitysyhteistyöllä voidaan tukea demokraattisten instituutioiden toimintaedellytyksiä myös siellä, missä niitä yritetään rajoittaa.” 

Kehysriihessä tuli myös myönteisiä päätöksiä, sillä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön rahoitusta kasvatetaan 10 miljoonalla eurolla vuosittain. 
 
“On hienoa, että kansalaisjärjestöjen työ nähdään edelleen tärkeänä osana Suomen globaalia toimijuutta ja turvallisemman maailman rakentamista”, Parhiala sanoo.  

Kehitysyhteistyörahoituksen ennakoimattomuus vaarantaa työn tulokset 

Jo ennen kehysriihtä hallitus on leikannut kehitysyhteistyöstä huomattavasti. Miljardin euron sopeutustoimet konkretisoituivat kahdenvälisten yhteistyöohjelmien loppumisena Myanmarissa, Keniassa, Mosambikissa ja Afganistanissa. Samalla Suomi on päättänyt vähentää tukeaan YK:n alaisille rahastoille ja ohjelmille. Tuoreet aikaistetut ja uudet lisäleikkaukset ajavat äärimmilleen kiristettyä järjestelmää kriisiin. 

“Hallitus näyttää nakertavan kehitysyhteistyön perustaa pala palalta, minkä seurauksena uskottavuutemme luotettavana kumppanina rapautuu", toteaa Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto. 

“Esimerkiksi kehitysyhteistyöstä myönnettyyn ilmastorahoitukseen Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksessa. Köyhien maiden suunnitelmat ilmastokriisin torjumisesta perustuvat oikeutetulle uskomukselle, että Suomen kaltaiset valtiot kunnioittavat kansainvälisiä sopimuksia. Hallituksen toimet vähentävät merkittävästi tätä Suomen tukea."  

Edellisen leikkauskierroksen jälkeen varsinaisen kehitysyhteistyön määrän arvioitiin olevan noin 40 prosenttia pienempi hallituskauden lopussa kuin mitä se oli kymmenen vuotta sitten. Kehysriihen päätösten vuoksi sukelluksen syvyys kasvaa entisestään.