Vihreiden Bella Forsgrén varoittaa: Hallituksen lyhytnäköisistä leikkauksista seuraa kallis lasku

Fosgrén huomauttaa, että hallituksen leikkuri kohdistuu erityisesti vammaisiin, ikäihmisiin ja muihin paljon palveluita tarvitseviin. Esimerkiksi perusterveydenhuollon hoitotakuu pidentyy 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen, ikääntyneiden ympärivuorokautista hoivan mitoitusta löyhennetään 0,6:een ja lisäksi asiakasmaksuja korotetaan 100 miljoonalla eurolla.

– Olen huolissani, miten nämä toimenpiteet heikentävät palveluiden saatavuutta ja laatua tilanteessa, jossa jonot ovat jo nyt ennätyspitkät. Potilaiden lisäksi ahdingossa oleva terveydenhuolto rasittaa myös alan työntekijöitä. Henkilöstöpula tuskin korjaantuu resursseja entisestään vähentämällä, muistuttaa Forsgrén. 

– Alijäämäiset hyvinvointialueet joutuvat tekemään paniikinomaisia säästöleikkauksia ja kehysriihen päätöksillä hallitus vain lisää vettä myllyyn. Pelkään, että leikkaukset ajavat sote-järjestelmän entistä syvempään kriisiin. On hirveää, että tässä mielenterveyskriisissä siirretään lasten ja nuorten terapiatakuun voimaantuloa. 

Lisäksi hallitus on aikaistamassa sote-järjestöjen avustuksiin tulevia massiivissiivisia 100 miljoonan euron leikkauksia niin, että ne iskevät jo ensi vuonna.

– Leikkaukset sote-järjestöjen rahoitukseen ovat hätiköityjä, eivätkä ne tuota todellisia säästöjä. Ne tulevat vain kasvattamaan sote-kustannuksia tulevaisuudessa, kun ennaltaehkäisevä tuki esimerkiksi mielenterveysongelmissa, kiusaamistilanteissa ja perheväkivallan uhreille vähenee. Kustannukset siirtyvät vain paikasta toiseen, tässä tapauksessa julkisiin palveluihin.

Näiden leikkausten vaikutukset iskevät etenkin haavoittuviin väestöryhmiin, joihin osuivat myös aikaisemmat toimeentuloturvan leikkaukset. Forsgrénin mukaan leikkaukset uhkaavat toimivan järjestelmän rapautumista.

– Taloudellisesti ja inhimillisesti kestävintä olisi varmistaa ennaltaehkäisevien ja perustason palveluiden rahoitus. Jos ihmiset eivät saa apua ajoissa, ongelmat vain syvenevät ja kasaantuvat. Tämä tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonalla eurolla vuonna 2025 ja noin 550 miljoonalla eurolla vuonna 2028. On erittäin tärkeää muistaa, että hallitus on jo tehnyt aikaisemmilla leikkauksillaan sote-kenttään ammottavan aukon rahoitukseen. 

– Leikkaukset ovat lyhytnäköisiä ja ne toteutetaan liian nopealla aikataululla, mikä uhkaa lakisääteisten palveluiden toteuttamista. Tästä ovat varoittaneet niin alan asiantuntijat kuin järjestötkin, Forsgrén huomauttaa.