Lehtinen kehysriihestä: Veronkiristysten osuus on aivan liian suuri – eläkeläisten tuplaraippavero perusteeton
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää veronkiristysten osuutta hallituksen kehysriihen sopeutuksissa yllättävän ja tarpeettoman suurena. Myös arvonlisäverotuksen pääverokannan korotus peräti 1,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin on turhan mittava.
- Sopeutus painottuu nyt vahvasti veronkiristyksiin, vaikka muuta aiemmin vakuuteltiin.
- Verotusta kiristämällä Suomi ei nouse, joten toimenpiteiden valinta ja painotus on hallitukselta vähemmän onnistunut.
Alvin korotus leikkaa esimerkiksi keskituloisen 4000 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan nettoansioiden ostovoimaa arviolta 210 eurolla vuodessa. Hyväpalkkaisen 7000 euroa kuussa ansaitsevan ostovoima leikkautuu 320 euroa ja alle keskipalkkaa saavan 2500 euroa tienaavan 150 euroa vuodessa.
- Miljardin euron alv-kiristys tuntuu tässä tilanteessa raskaasti kaikkien suomalaisten lompakossa. Pysähtyminen viimeistään yleisen pohjoismaisen tason eli 25 prosentin kohdalla olisi ollut järkevää, Lehtinen katsoo.
- On kuitenkin hyvä, että ruoka, lääkkeet ja muut alennetun alvin piirissä olevat tuotteet ja palvelut jätetään tällä kertaa rauhaan.
Eläkkeensaajien verotuksessa hallitus lisää entisestään jo nyt erityisen jyrkkää progressiota. Pelkkä takuueläke on jo valmiiksi kokonaan verovapaa, mutta työeläkkeiden verotus kiristyy nopeasti eläketason noustessa. Eläkeläisten raippavero eli eläketulon lisävero on jo ennestään ylimääräinen kiristys hyvää eläkettä saavien verotuksessa.
- Hallituksen nyt lanseeraama uusi tuplaraippavero eli verotuksen lisäkiristys keskieläkettä suuremmilla eläketuloilla on täysin perusteeton.
Kaikkien ansiotulojen verotuksessa progressiota kiristetään entisestään, kun hallitus jättää kahdessa ylimmässä asteikkoluokassa indeksitarkistukset vuonna 2025 tekemättä.
- Ansiotulojen verotus on Suomessa valmiiksi ankaraa ja progressio erityisen jyrkkää kansainvälisestikin vertailtuna. Progression jyrkentäminen lisää on askel väärään suuntaan.
- Hallitusohjelman yksi kulmakivi on ollut, ettei työn ja yrittämisen veroja kiristetä miltään osin. Nyt hallitus tinkii tästäkin syyttä suotta.
Terveyshaittoihin kohdistuvien valmisteverojen korottaminen on kannatettavaa. Hallituksen toimet ovat kuitenkin niiden osalta hyvin vaatimattomia.
- Alkoholin ja tupakan verotuksen kiristyksiltä voi parhaiten välttyä vähentämällä näiden terveydelle haitallisten tuotteiden kulutusta.
Hallituksen kehysratkaisujen kummajainen on päätös leikata kotitalousvähennyksestä sata miljoonaa euroa. Tarkempaa mallia leikkaukselle ei ole vielä päätetty. Kotitalousvähennyksellä puretaan tehokkaasti harmaata taloutta ja edistetään verotettua työtä ja yrittämistä kotitalouspalvelujen toimialalla.
- Vaikea nähdä, mitä positiivista vaikutusta hallitus tällä perusteettomalla kiristyksellä tavoittelee.
Laskelmat ja esimerkit veronkiristysten vaikutuksista ovat saatavissa osoitteessa veronmaksajat.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu LehtinentoimitusjohtajaVeronmaksajat
Puh:0400 414 652teemu.lehtinen@veronmaksajat.fiTietoja julkaisijasta
Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 220 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto
Kuoppa täyttyy vihdoin – palkansaajan ostovoima palaamassa 2026 viimein vuoden 2020 tasolle11.9.2025 08:53:42 EEST | Tiedote
Vuonna 2026 reaalipalkkojen nousu ja palkkaverotuksen keveneminen nostavat keskituloisen palkansaajan ostovoiman vihdoin kuuden vuoden takaiselle tasolle. Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima oli korkean inflaation jäljiltä vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran ollut matalampi 15 vuotta aiemmin vuonna 2008. Vuoden 2023 jälkeen ostovoima on kasvanut vahvasti, kun kuluttajahintojen nousuvauhti on hidastunut, ansiotaso noussut ja palkkaverotus keventynyt. Kuluvana vuonna keskituloisen palkan ostovoima on kuitenkin yhä yli kaksi prosenttia matalampi kuin huippuvuonna 2020. Ostovoima kohenee vuonna 2026 kolmatta vuotta perätysten. Reaalipalkan kahden prosentin kasvu yhdistettynä palkkaverotuksen kevenemiseen merkitsee keskituloisen 4 058 e/kk ansaitsevan palkansaajan nettopalkan ostovoiman kasvua 2,2 prosentilla vuonna 2026. Tämän myötä ostovoima saavuttaa viimein edellisen huippuvuoden 2020 tason ja kuuden vuoden osto
Veronmaksajat budjettiriihestä: Onnistunut verolinja - ansiotulojen veroja kevennetään, ylimpiä marginaaliveroja alennetaan ja perintöverotusta korjataan2.9.2025 22:56:35 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen verolinjaa odotettuna ja pääosin onnistuneena kokonaisuutena. Kevään kehysriihessä linjatut veromuutokset toteutetaan lähes sellaisenaan. -Ansiotulojen verotuksen muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia. Tärkein muutos on ansiotulojen verojen yleinen keventäminen, jonka yhteydessä myös alennetaan selvästi korkeimpia marginaaliveroja. Suomessa toteutetaan siis vihdoin marginaaliverojen uudistus, jonka naapurimaamme Ruotsi käynnisti jo vuonna 2020 poistamalla tuloveroasteikosta ylimmän asteikkoluokan. - On jo korkea aika kohtuullistaa erityisen ankaria ylimpiä marginaaliveroja myös Suomessa. Lehtinen muistuttaa, että näiden alennusten jälkeenkin hyvätuloisten lisäansioista menee edelleen yli puolet veroihin. Esimerkiksi 8000 euroa kuukaudessa ansaitsevan hyväpalkkaisen lisätuloon kohdistuva marginaalivero alenee nykyises
Veronmaksajien selvitys: Hallituksen kulutusveropäätökset kiristävät verotusta 1,4 miljardia euroa vuodessa21.8.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen päättämät kulutusveromuutokset ovat kohdistuneet ennen kaikkea arvonlisäveroon. Niistä merkittävin on yleisen arvonlisäverokannan korotus 1,5 prosenttiyksiköllä, mikä kiristi verotusta noin miljardilla eurolla vuodessa. Myös alennetuissa arvonlisäverokannoissa sekä valmisteveroissa on päätetty huomattavista muutoksista suuntaan ja toiseen. Tähän asti vaalikaudella päätettyjen kulutusveromuutosten tuottovaikutusten summa kiristää verotusta vuositasolla noin 1,4 miljardia euroa. Luvut käyvät ilmi Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluisen laatimasta uudesta selvityksestä Kulutusverotus meillä ja muualla 2025. Vuonna 2024 Suomessa kerättiin kulutusveroja 36,5 miljardia euroa, joka vastasi vajaata kolmannesta kaikista kerätyistä veroista ja veronluonteisista maksuista. Kulutusverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli Suomessa OECD-maiden kuudenneksi korkein toissa vuonna. Kulutusverotuksen rakenne Suomessa on vähitellen muuttunut aiempaa enemmän arvonl
Veronmaksajat budjettiehdotuksesta: Menosäästöihin keskittyvä lisäsopeutus on oikein - keskituloisten verotus pysyy suunnilleen ennallaan ja ylimpiä marginaaliveroja alennetaan vihdoin6.8.2025 19:01:41 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää positiivisena valtiovarainministeriön ehdottamien miljardin euron lisäsopeutusten kohdistumista kokonaisuudessaan menosäästöihin. Vaikka yksittäisistä säästökohteista syntyy varmasti keskustelua, on olennaista, ettei Suomen huippukorkeaa verotusta enää kiristetä lisää. - Koko hallituksen syyskuun budjettiriihessä on syytä edetä valtiovarainministeriön nyt paaluttamalla pelkästään menosäästöihin keskittyvällä linjalla. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen verolinjaa Lehtinen pitää odotettuna ja pääosin onnistuneena kokonaisuutena. - Ansiotulojen verotuksen muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia. Tärkein muutos on ansiotulojen verojen yleinen keventäminen, jonka yhteydessä myös alennetaan selvästi korkeimpia marginaaliveroja. Suomessa toteutetaan siis vihdoin marginaaliverojen uudistus, jonka naapurimaamme Ruotsi käynnisti jo vu
Tänään on taksvärkkipäivä! 10.6. veronmaksaja alkaa tienata omaan kukkaroon10.6.2025 00:00:00 EEST | Tiedote
JULKAISUVAPAA 10.6.2025 klo 00.00 Tiistaina 10. kesäkuuta Suomessa vietetään perinteistä veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön. Alkuvuosi on siis laskennallisesti paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Vuonna 2025 kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 43,1 prosenttia* suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan muun muassa valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Veronmaksajan taksvärkkipäivää on vietetty Suomessa vuodesta 1981 lähtien. Tuolloin kansantalouden veroaste oli 37,3 prosenttia. Alkuvaiheessa päivän vietto ajoittui toukokuulle, jolloin Suomen veroaste oli lähellä EU-maiden keskitasoa. Vuosituhannen vaihteen jälkeen taksvärkkipäivä on ajoittunut juhannuksen ja kesäkuun alkupuolen välille. Suomen veroaste on tänä aikana ollut noin 3– 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin EU15-maiden veroasteiden keskiarvo. *) V
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme