HALI: Leikkaukset sote-palveluista ovat leikkauksia terveydestä ja hyvinvoinnista

Hallitus päätti laskea ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstömitoitusta. Tällä hetkellä mitoitus on 0,65, mutta laskee 0,60:een vuoden 2025 alusta. 

“Pelkkä kirjaus mitoituksen laskemisesta ei johda säästöihin. Yksityisten palveluntuottajien tulee voida luottaa siihen, että lupa- ja valvontaviranomainen ei nosta henkilöstömitoitusta tästä poiketen. HALI pitää henkilöstömitoitukseen liittyvän lainsäädännön poukkoilevuutta ja ennakoimattomuutta ongelmallisena”, HALIn va. toimitusjohtaja Arja Laitinen sanoo. 

Henkilöstömitoituksen laskemisella ei myöskään saada sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä lisää.  

“Valvira ja aluehallintovirastot ovat tähän mennessä hyväksyneet ikäihmisten parissa tehtävään työhön vain lähi- ja sairaanhoitajia sekä pienen määrän hoiva-avustajia. Jos hoitajien työpanos halutaan ohjata heidän koulutustaan vastaaviin töihin, hoiva-avustajien määrää henkilöstömitoituksessa ei voi vähentää, vaikka mitoitusta madalletaan”, Laitinen jatkaa. 

Laitinen muistuttaa, että alaa haastava osaajapula pahenee tulevina vuosina, sillä ikäihmisten määrä Suomessa nousee vielä seuraavat kymmenen vuotta. 

“Hoivakodeissa eletään asukkaiden arkea, ja arjessa ikääntyneen rinnalla kulkemiseen ei joka tilanteessa tarvitse sosiaali- ja terveysalan tutkintoa. Myös työtä helpottavat ja turvallisuutta parantavat teknologiaratkaisut, kuten koneellinen lääkkeenjakelu ja turvarannekkeet, tulisi huomioida henkilöstömitoituksessa viipymättä. Henkilöstömitoituksen laskeminen ei saa hidastaa tai pysäyttää teknologiaratkaisujen ottamista osaksi henkilöstömitoitusta”, Laitinen sanoo. 

Järjestöleikkaukset ja hoitotakuun väljentäminen osuvat ennaltaehkäisyyn ja hyvinvointiin 

Hallitus päätti aikaistaa hallitusohjelmaan kirjattuja leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin siten, että ensi vuonna järjestöjen määrärahoista leikataan 25 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 yhteensä 50 miljoonaa euroa. Hallitusohjelmassa leikkauksia kaavailtiin vasta vuodelle 2027, tosin vielä nyt päätettyjä leikkauksia suuremmassa mittakaavassa.  

HALI peräänkuuluttaa perusteellista vaikutustenarviointia ja tarkoin harkittua kohdentamista. 

“Järjestöjen työllä on tärkeä ennaltaehkäisevä ja yhteisöllisyyttä lisäävä merkitys. Jos tämä työ heikkenee, kustannukset uhkaavat tulla hyvinvointialueiden maksettaviksi”, Laitinen sanoo. 

HALI pitää välttämättömänä, että järjestöt pääsevät itse vaikuttamaan leikkausten kohdentamiseen, jotta haitalliset vaikutukset pystytään minimoimaan. 

“Jos tämän mittaluokan leikkauksia tehdään harkitsemattomasti, ne lisäävät inhimillistä pahoinvointia. On varmistettava, että leikkaukset eivät osu kaikkein haavoittuvimmassa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin, jotka jäävät usein julkisten palvelujen tavoittamattomiin”, Laitinen painottaa. 

Hallitus päätti kehysriihessä myös väljentää kiireettömän perusterveydenhuollon hoitotakuuta takaisin kolmeen kuukauteen. Hoitotakuu tiukkeni vasta viime vuoden syyskuussa kolmesta kuukaudesta kahteen viikkoon. 

“On vaikea nähdä, että hoitotakuun väljentämisellä saataisiin tosiasiallisia säästöjä. Harvan ihmisen vaiva paranee odottamalla. Yksilön näkökulmasta on kohtuutonta, että tarvitsemaansa hoitoa joutuu odottamaan kuukausikaupalla, minkä lisäksi jonottaminen saattaa lisätä kalliimpien palveluiden tarvetta ja häiriökysyntää terveysasemille”, Laitinen sanoo. 

Järjestöleikkaukset ja perusterveydenhuollon hoitotakuun väljentäminen herättävät Laitisessa huolta. 

“Niin perusterveydenhuollossa kuin sote-järjestöissä tehdään ennalta ehkäisevää ja hyvinvointia tukevaa työtä. Kun molemmista leikataan, on vaikea nähdä, että lopputuloksena saavutettaisiin säästöjä. Ainakin inhimillinen hinta on kova”, Laitinen toteaa. 

Katse tuottavuuden parantamiseen 

Ennen kehysriihtä HALI esitteli merkittävän määrän toimenpiteitä, joilla sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuutta voitaisiin parantaa. Kehysriihen päätöksillä palataan kuitenkin monin paikoin vanhoihin käytäntöihin. 

“Leikkaukset ovat tietysti valitettavia. Nyt on ensiarvoisen tärkeää, että pannaan vauhtia tuottavuutta parantaviin toimenpiteisiin, kuten turhien normien ja sääntelyn purkamiseen. Lisäksi Suomi tarvitsee kansallisen kustannuslaskennan mallin, jonka pohjalta julkisia palveluita olisi mahdollista vertailla niin hyvinvointialueiden välillä kuin yli sektorirajojen. Sote-palveluiden laatua ja saatavuutta on mahdollista parantaa myös taloudellisesti kestävällä tavalla, mutta se vaatii uudenlaista ajattelua ja päättäväisyyttä”, Laitinen sanoo.