Talousennuste vuosille 2024–2026: Vauhtiin päästään – riskejä edessä
18.4.2024 00:01:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Suomen talouden taantuma on jäämässä taakse. Talouskasvu on hidasta kuluvana vuonna, mutta arvoimme sen kiihtyvän tulevina vuosina. Yksityinen kulutus ja vienti vauhdittuvat vuosina 2025–2026. Julkinen talous on edelleen ongelmissa, ja velkasuhteen tasapainottaminen vaatii lisätoimia. Suotuisa talouskehitys edellyttää, että sopeutustoimet ovat monipuolisia. Riskit talouskasvulle liittyvät vaikeasti ennakoitavaan työmarkkinatilanteeseen ja kansainväliseen talouteen.
Suomi on kituliaan talouskasvun vaiheessa, mutta ennusteemme perusteella tulevien vuosien kehitys on edellisiä valoisampi. Ennustamme kuluvan vuoden bruttokansantuotteen kasvuksi 0,4 prosenttia, ja vuosille 2025–2026 vastaavat luvut ovat 2,1 ja 2,0 prosenttia. Arviotamme kuluvan vuoden talouskasvusta on tarkistettu alaspäin muun muassa rakentamisen sitkeiden ongelmien vuoksi, mutta näemme talouden kasvavan vuonna 2025 syksyn ennustettamme ripeämmin. Ennusteemme talouden kasvusta merkitsee suunnanmuutosta vuodesta 2023, jolloin talous supistui 1,0 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella.
Keskeisistä vientimarkkinoista arvioimme, että euroalue pääsee viime aikojen talousongelmistaan eroon hiljalleen, kun taas Yhdysvalloissa niitä ei ilmaantunut alkuunkaan. Euroalueella toipuminen Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamista energiahintapiikistä ja tarjontahäiriöistä on käynnissä, mutta paremmat ajat ovat edessä.
Työmarkkinat ovat melko vakaat ennustejaksolla. Työttömyys pysyy vuoden 2023 lukemissa kuluvan ja seuraavan vuoden, mutta vuonna 2026 näemme työttömyyden kasvavan 7,4 prosenttiin. Työllisyydessä kehitys on vastaavaa, ja työllisten osuus työvoimasta laskee hallituksen työllisyystoimista huolimatta vuonna 2026. Työn tuottavuus kehittyy suotuisasti, minkä vuoksi työllisyysasteen pudotus ei kanavoidu talousnäkymän heikentymiseen.
Viennin osalta Suomi on vedenjakajalla. Odotamme, että vienti supistuu kuluvana vuonna 0,9 prosenttia mutta kääntyy vajaan kolmen prosentin kasvuun vuosina 2025–2026. Viennin näkymät kytkeytyvät tiiviisti kansainväliseen suhdannekehitykseen, jonka ennustamme kohenevan ennustejakson loppua kohden etenkin euroalueen osalta.
Inflaation odotamme hidastuvan merkittävästi viime vuoden korkeista luvuista. Inflaation hidastumiseen vaikuttavat yhtäältä Venäjän sotatoimia seuranneiden tarjontasokkien hiipuminen ja toisaalta kireä rahapolitiikka. Yksityinen kulutus kasvaa ennustejaksolla reaaliansioiden kehityksen mukana.
Investoinnit puolestaan kärsivät etenkin rakentamisen ongelmista. Tämä painaa ennustettamme kuluvan vuoden investoinneista -1,2 prosenttiin. Rahapolitiikan keveneminen tänä ja ensi vuonna parantaa investointinäkymiä vuosille 2025–2026. Arvioimme, että investoinnit kasvavat tällöin noin kolmen prosentin luokkaa.
Julkisen talouden kohdalla ongelmat eivät ole poistuneet. Arvioimme, että julkinen talous säilyy alijäämäisenä läpi ennustejakson, ja valtionbudjetti on keskimäärin kymmenen miljardia alijäämäinen vuosittain. Julkista taloutta painavat tutut ongelmat. Verotulojen kasvu on ennakoitua heikompaa ja menopuolella merkittävänä tekijänä korostuvat kasvaneet velanhoitokustannukset.
Kasvun tiellä on kuitenkin selkeästi tunnistettavia riskejä. Ensimmäinen riski liittyy julkista taloutta vahvistaviin sopeutustoimiin. Arvioimme, että sopeutustoimet saattavat johtaa ennakoitua suurempaan yksityisen kulutuksen supistumiseen kotitalouksien varautuessa tulojen pudotukseen. Toinen riski liittyy meneillään oleviin työmarkkinauudistuksiin. Äkilliset muutokset sopimisen käytäntöihin voivat kasvattaa merkittävästi sopimisen kustannuksia. Kolmas riski liittyy kansainväliseen talouteen. Lähi-idän heikentynyt turvallisuustilanne ja tulevat Yhdysvaltain presidentinvaalit voivat tuoda mukanaan vaikeasti ennakoitavia häiriötekijöitä kansainväliseen talouteen, joista Suomi pienenä avotaloutena herkästi kärsii.
Laboren talousennuste vuosille 2024-2026. (Julkinen 18.4.2024 klo 00.00 alkaen.)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juho KoistinenennustepäällikköMakrotaloustiede ja toimialan taloustiede
Puh:040 940 2833juho.koistinen@labore.fiLiitteet
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?18.6.2026 06:45:00 EEST | Blogi
Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.
Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä16.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme