Talousennuste vuosille 2024–2026: Vauhtiin päästään – riskejä edessä
Suomen talouden taantuma on jäämässä taakse. Talouskasvu on hidasta kuluvana vuonna, mutta arvoimme sen kiihtyvän tulevina vuosina. Yksityinen kulutus ja vienti vauhdittuvat vuosina 2025–2026. Julkinen talous on edelleen ongelmissa, ja velkasuhteen tasapainottaminen vaatii lisätoimia. Suotuisa talouskehitys edellyttää, että sopeutustoimet ovat monipuolisia. Riskit talouskasvulle liittyvät vaikeasti ennakoitavaan työmarkkinatilanteeseen ja kansainväliseen talouteen.
Suomi on kituliaan talouskasvun vaiheessa, mutta ennusteemme perusteella tulevien vuosien kehitys on edellisiä valoisampi. Ennustamme kuluvan vuoden bruttokansantuotteen kasvuksi 0,4 prosenttia, ja vuosille 2025–2026 vastaavat luvut ovat 2,1 ja 2,0 prosenttia. Arviotamme kuluvan vuoden talouskasvusta on tarkistettu alaspäin muun muassa rakentamisen sitkeiden ongelmien vuoksi, mutta näemme talouden kasvavan vuonna 2025 syksyn ennustettamme ripeämmin. Ennusteemme talouden kasvusta merkitsee suunnanmuutosta vuodesta 2023, jolloin talous supistui 1,0 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella.
Keskeisistä vientimarkkinoista arvioimme, että euroalue pääsee viime aikojen talousongelmistaan eroon hiljalleen, kun taas Yhdysvalloissa niitä ei ilmaantunut alkuunkaan. Euroalueella toipuminen Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamista energiahintapiikistä ja tarjontahäiriöistä on käynnissä, mutta paremmat ajat ovat edessä.
Työmarkkinat ovat melko vakaat ennustejaksolla. Työttömyys pysyy vuoden 2023 lukemissa kuluvan ja seuraavan vuoden, mutta vuonna 2026 näemme työttömyyden kasvavan 7,4 prosenttiin. Työllisyydessä kehitys on vastaavaa, ja työllisten osuus työvoimasta laskee hallituksen työllisyystoimista huolimatta vuonna 2026. Työn tuottavuus kehittyy suotuisasti, minkä vuoksi työllisyysasteen pudotus ei kanavoidu talousnäkymän heikentymiseen.
Viennin osalta Suomi on vedenjakajalla. Odotamme, että vienti supistuu kuluvana vuonna 0,9 prosenttia mutta kääntyy vajaan kolmen prosentin kasvuun vuosina 2025–2026. Viennin näkymät kytkeytyvät tiiviisti kansainväliseen suhdannekehitykseen, jonka ennustamme kohenevan ennustejakson loppua kohden etenkin euroalueen osalta.
Inflaation odotamme hidastuvan merkittävästi viime vuoden korkeista luvuista. Inflaation hidastumiseen vaikuttavat yhtäältä Venäjän sotatoimia seuranneiden tarjontasokkien hiipuminen ja toisaalta kireä rahapolitiikka. Yksityinen kulutus kasvaa ennustejaksolla reaaliansioiden kehityksen mukana.
Investoinnit puolestaan kärsivät etenkin rakentamisen ongelmista. Tämä painaa ennustettamme kuluvan vuoden investoinneista -1,2 prosenttiin. Rahapolitiikan keveneminen tänä ja ensi vuonna parantaa investointinäkymiä vuosille 2025–2026. Arvioimme, että investoinnit kasvavat tällöin noin kolmen prosentin luokkaa.
Julkisen talouden kohdalla ongelmat eivät ole poistuneet. Arvioimme, että julkinen talous säilyy alijäämäisenä läpi ennustejakson, ja valtionbudjetti on keskimäärin kymmenen miljardia alijäämäinen vuosittain. Julkista taloutta painavat tutut ongelmat. Verotulojen kasvu on ennakoitua heikompaa ja menopuolella merkittävänä tekijänä korostuvat kasvaneet velanhoitokustannukset.
Kasvun tiellä on kuitenkin selkeästi tunnistettavia riskejä. Ensimmäinen riski liittyy julkista taloutta vahvistaviin sopeutustoimiin. Arvioimme, että sopeutustoimet saattavat johtaa ennakoitua suurempaan yksityisen kulutuksen supistumiseen kotitalouksien varautuessa tulojen pudotukseen. Toinen riski liittyy meneillään oleviin työmarkkinauudistuksiin. Äkilliset muutokset sopimisen käytäntöihin voivat kasvattaa merkittävästi sopimisen kustannuksia. Kolmas riski liittyy kansainväliseen talouteen. Lähi-idän heikentynyt turvallisuustilanne ja tulevat Yhdysvaltain presidentinvaalit voivat tuoda mukanaan vaikeasti ennakoitavia häiriötekijöitä kansainväliseen talouteen, joista Suomi pienenä avotaloutena herkästi kärsii.
Laboren talousennuste vuosille 2024-2026. (Julkinen 18.4.2024 klo 00.00 alkaen.)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juho KoistinenennustepäällikköMakrotaloustiede ja toimialan taloustiede
Puh:040 940 2833juho.koistinen@labore.fiLiitteet
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Nettomenojen rajoitteet olisivat ”velkajarrua” parempia kansallisia sääntöjä16.9.2025 12:20:25 EEST | Blogi
Suomen hallituksen esittämä ”velkajarru” voi kuulostaa yksinkertaiselta keinolta hillitä velkaantumista, mutta käytännössä se voi pakottaa leikkaamaan menoja juuri silloin, kun talous on taantumassa. Ilkka Kiema perustelee blogikirjoituksessaan, miksi nettomenojen kasvulle asetetut rajoitteet olisivat velkasuhteeseen sidottuja tavoitteita parempia kansallisia sääntöjä: ne ovat läpinäkyvämpiä, sallivat suhdanteiden tasaamisen ja tukevat laajempaa poliittista keskustelua talouspolitiikan vaihtoehdoista.
Koulutusalalla suuri merkitys tulojen kannalta kaikilla koulutusasteilla11.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laboren tuoreen analyysin mukaan koulutustaso ja tulot kulkevat yhä tiiviimmin käsi kädessä 35–40-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Eri koulutusaloilta valmistuneiden välillä on kuitenkin suuria tuloeroja kaikilla koulutusasteilla – jopa ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat ansaita enemmän kuin yliopistosta valmistuneet.
Eduskuntapuheiden poliittinen polarisaatio on kasvanut 1990-luvulta, mutta jää edelleen kauas 1970-luvun tasosta9.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Lisääntyneen polarisaation on julkisessa keskustelussa pelätty johtavan jopa demokratian rapautumiseen. Vasta julkaistu tutkimus tarkastelee Suomen eduskuntapuheita vuosina 1907–2018. Tulosten mukaan eduskunnan vasemmiston ja oikeiston välinen polarisaatio on vaihdellut huomattavasti sadan vuoden aikana. Vaikka polarisaatio on kasvanut viime vuosikymmeninä, nykytilanne ei ole poikkeuksellinen. Eniten vastakkainasettelua oli 1970-luvulla.
Meneekö meillä huonommin kuin vanhemmillamme? Mitä tuloliikkuvuuden lasku kertoo hyvinvoinnistamme4.9.2025 11:11:14 EEST | Blogi
Tuoreessa Social Sustainability in Ageing Welfare States -kirjassa käsitellään sosiaalista kestävyyttä eri näkökulmista. Laboren tutkijat Toni Juuti ja Ohto Kanninen avaavat omassa kirjaluvussaan, mitä tuloliikkuvuuden lasku kertoo hyvinvoinnistamme ja tyytyväisyydestämme elämään. Tämä Toni Juutin Labore-blogi keskustelee samasta teemasta.
Tutkimus: Tohtorit yltävät korkeisiin palkkoihin mutta aiempaa hitaammin3.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan tutkijakoulutettujen palkkatulot ovat edelleen korkeat suhteessa matalammin koulutettuihin. Tohtorien työmarkkinat ovat kuitenkin jäähtyneet selvästi 2000-luvun alun jälkeen, mikä näkyy muun muassa post doc -vaiheen palkkakehityksen hidastumisena ja jäämisenä jälkeen maistereiden palkkakehityksestä. Tulosten mukaan tutkijakoulutettujen työntekijöiden osuuden kasvulla voi olla myös laajempaa yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä yritysten tuottavuuskehityksen piristymisen kautta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme