Työn ja talouden tutkimus LABORE

Talousennuste vuosille 2024–2026: Vauhtiin päästään – riskejä edessä

Jaa

Suomen talouden taantuma on jäämässä taakse. Talouskasvu on hidasta kuluvana vuonna, mutta arvoimme sen kiihtyvän tulevina vuosina. Yksityinen kulutus ja vienti vauhdittuvat vuosina 2025–2026. Julkinen talous on edelleen ongelmissa, ja velkasuhteen tasapainottaminen vaatii lisätoimia. Suotuisa talouskehitys edellyttää, että sopeutustoimet ovat monipuolisia. Riskit talouskasvulle liittyvät vaikeasti ennakoitavaan työmarkkinatilanteeseen ja kansainväliseen talouteen.

Kuva: iStock.

Suomi on kituliaan talouskasvun vaiheessa, mutta ennusteemme perusteella tulevien vuosien kehitys on edellisiä valoisampi. Ennustamme kuluvan vuoden bruttokansantuotteen kasvuksi 0,4 prosenttia, ja vuosille 2025–2026 vastaavat luvut ovat 2,1 ja 2,0 prosenttia. Arviotamme kuluvan vuoden talouskasvusta on tarkistettu alaspäin muun muassa rakentamisen sitkeiden ongelmien vuoksi, mutta näemme talouden kasvavan vuonna 2025 syksyn ennustettamme ripeämmin. Ennusteemme talouden kasvusta merkitsee suunnanmuutosta vuodesta 2023, jolloin talous supistui 1,0 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella. 

Keskeisistä vientimarkkinoista arvioimme, että euroalue pääsee viime aikojen talousongelmistaan eroon hiljalleen, kun taas Yhdysvalloissa niitä ei ilmaantunut alkuunkaan. Euroalueella toipuminen Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamista energiahintapiikistä ja tarjontahäiriöistä on käynnissä, mutta paremmat ajat ovat edessä. 

Työmarkkinat ovat melko vakaat ennustejaksolla. Työttömyys pysyy vuoden 2023 lukemissa kuluvan ja seuraavan vuoden, mutta vuonna 2026 näemme työttömyyden kasvavan 7,4 prosenttiin. Työllisyydessä kehitys on vastaavaa, ja työllisten osuus työvoimasta laskee hallituksen työllisyystoimista huolimatta vuonna 2026. Työn tuottavuus kehittyy suotuisasti, minkä vuoksi työllisyysasteen pudotus ei kanavoidu talousnäkymän heikentymiseen. 

Viennin osalta Suomi on vedenjakajalla. Odotamme, että vienti supistuu kuluvana vuonna 0,9 prosenttia mutta kääntyy vajaan kolmen prosentin kasvuun vuosina 2025–2026. Viennin näkymät kytkeytyvät tiiviisti kansainväliseen suhdannekehitykseen, jonka ennustamme kohenevan ennustejakson loppua kohden etenkin euroalueen osalta. 

Inflaation odotamme hidastuvan merkittävästi viime vuoden korkeista luvuista. Inflaation hidastumiseen vaikuttavat yhtäältä Venäjän sotatoimia seuranneiden tarjontasokkien hiipuminen ja toisaalta kireä rahapolitiikka. Yksityinen kulutus kasvaa ennustejaksolla reaaliansioiden kehityksen mukana.  

Investoinnit puolestaan kärsivät etenkin rakentamisen ongelmista. Tämä painaa ennustettamme kuluvan vuoden investoinneista -1,2 prosenttiin. Rahapolitiikan keveneminen tänä ja ensi vuonna parantaa investointinäkymiä vuosille 2025–2026. Arvioimme, että investoinnit kasvavat tällöin noin kolmen prosentin luokkaa. 

Julkisen talouden kohdalla ongelmat eivät ole poistuneet. Arvioimme, että julkinen talous säilyy alijäämäisenä läpi ennustejakson, ja valtionbudjetti on keskimäärin kymmenen miljardia alijäämäinen vuosittain. Julkista taloutta painavat tutut ongelmat. Verotulojen kasvu on ennakoitua heikompaa ja menopuolella merkittävänä tekijänä korostuvat kasvaneet velanhoitokustannukset. 

Kasvun tiellä on kuitenkin selkeästi tunnistettavia riskejä. Ensimmäinen riski liittyy julkista taloutta vahvistaviin sopeutustoimiin. Arvioimme, että sopeutustoimet saattavat johtaa ennakoitua suurempaan yksityisen kulutuksen supistumiseen kotitalouksien varautuessa tulojen pudotukseen. Toinen riski liittyy meneillään oleviin työmarkkinauudistuksiin. Äkilliset muutokset sopimisen käytäntöihin voivat kasvattaa merkittävästi sopimisen kustannuksia. Kolmas riski liittyy kansainväliseen talouteen. Lähi-idän heikentynyt turvallisuustilanne ja tulevat Yhdysvaltain presidentinvaalit voivat tuoda mukanaan vaikeasti ennakoitavia häiriötekijöitä kansainväliseen talouteen, joista Suomi pienenä avotaloutena herkästi kärsii.

 Laboren talousennuste vuosille 2024-2026. (Julkinen 18.4.2024 klo 00.00 alkaen.)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.

Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Labore (punainen tekstilogo)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Oikeistodemari, politiikan yksisarvinen24.5.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Suomen tilanne on vakava. Tarvitaan uudenlainen ihmistyyppi, joka yhdistää porvarillisen säästäväisyyden ja vasemmistolaisen höveliyden – mutta mistä löytäisimme moisen politiikan yksisarvisen? Kestääkö Mika Malirannan kantti Matti Apusen arvonlisäveroaiheisessa revolverihaastattelussa, vai lyökö hän pyyhkeen kehään ja vastaa "mene ja tiedä"? Miten ravintoloiden pöytävarauksista saataisiin irti maksimaalinen hyöty? Ja miksi, oi miksi, saksalainen poliitikko haluaa asettaa dönerille hintakaton?

Selvitys: Nuorisoasteen koulutuskokeilu lisäsi valinnanvapautta, josta pojat näyttävät hyötyneet eniten20.5.2024 11:52:30 EEST | Tiedote

Kaksoistutkintojen osuus toisen asteen tutkinnoista on varsin pieni. Ominaisuuksiltaan ja työmarkkinatulemiltaan kaksoistutkinnon suorittaneet asettuvat tarkastelussa ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden välimaastoon. Nuorisoasteen koulutuskokeilu lisäsi miesten todennäköisyyttä suorittaa kolmannen asteen tutkinto, mutta kokeilulla ei havaittu vaikutuksia työmarkkinatulemiin.

Suomen elintarviketeollisuus yllättää kilpailukyvyllään, mutta keskitymme kilpailijamaita vähemmän vientiin16.5.2024 08:15:00 EEST | Tiedote

Suomalaisen elintarviketeollisuuden kilpailukyky on Euroopan huipputasoa. Elintarviketeollisuuden kannattavuus on jo hyvällä tasolla ja jalostusaste on kansainvälistä huippua. Korkean arvonlisäyksen tuotteiden vientiä edistämällä alan yritykset voisivat löytää paljon uusia kasvumahdollisuuksia, käy ilmi Laboren ja Etlan tuoreesta selvityksestä.

M&A-podcast: Kotka ja kaakkoisen nousun eväät10.5.2024 00:22:57 EEST | Tiedote

Kotka on teollisuuskaupunki murroksessa. Miten Kymenlaakson talous virkistetään ja houkutellaan uusia investointeja alueelle? Matti Apunen ja Mika Maliranta pohtivat akkuteollisuuden mahdollisuuksia sekä valtioiden välistä kilpajuoksua yritysinvestoinneista valtiontuilla. He tarkastelevat myös aluekehityksen eroja, Venäjän sodan vaikutuksia ja Kymenlaakson edunvalvontaa. Kuinka nykytilanteesta ponnistetaan uuteen kasvuun? M&A&X-jakso on tuotettu yhteistyössä Kotkan kaupungin kanssa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye