Valkoposkihanhien pelloilta karkottamiseen on myönnetty uusia poikkeuslupia

Viime vuoden tapaan poikkeuslupia ei myönnetty valkoposkihanhien kuoliaaksi ampumiseen. Luonnonvarakeskuksen Hanhipelto-hankkeen tutkimustulokset valmistuivat, ja niiden mukaan valkoposkihanhien karkottaminen paukkupatruunoilla on yhtä tehokasta kuin kuoliaaksi ampuminen. Tämän perusteella vahingoittamattomien karkotusmenetelmien käyttö on katsottu muuksi tyydyttäväksi ratkaisuksi kuoliaaksi ampumiselle. Kuolettava ampuminen voi olla jonkin verran tehokkaampaa joissakin tilanteissa tai paikoissa, mutta tutkimustietoa ei olemassa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat tähän. Menetelmien kustannustehokkuudesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta kuoliaaksi ampumisen kustannuksia lisää ainakin ampumisturvallisuudesta huolehtiminen. Aiemmilla poikkeusluvilla myönnetyn kuoliaaksi ampumisen tavoitteena ei ole ollut valkoposkihanhien kannan säätely, vaan niiden pelottelu ja karkottaminen viljelyksiltä.

Vahinkojen tehokas torjunta edellyttää lintupeltoja ja monipuolisia karkotusmenetelmiä

Tämänhetkisen käytettävissä olevan tiedon mukaan aktiivinen karkottaminen eri menetelmien yhdistelmällä (lähestyminen, käsilaser, koirat, BirdAlert-karkotin, paukkupatruuna) on tehokasta, ja vähentää hanhien laidunnusta nurmipelloilla. Tämä vaatii organisoitua, päätoimista ja jatkuvaa karkottamista ja hanhien valvontaa suhteellisen rajatulla alueella auringonnoususta auringonlaskuun.

Karkottaminen toimii parhaiten silloin, kun valkoposkihanhet voivat karkotetuksi tultuaan siirtyä ruokailemaan alueelle, jolla ne eivät aiheuta vakavaa vahinkoa ja jossa saatava ravinto on hanhille erityisen houkuttelevaa. Kokonaisvaltaisessa ratkaisussa karkotustoimien lisäksi hanhille osoitetaan niille houkuttelevia ja levähtämiseen ja laiduntamiseen soveltuvia peltoja (lintupellot), joilla hanhet voivat ruokailla rauhassa ilman häirintää.

319 tilalla on voimassa oleva poikkeuslupa

Suomen kautta muuttavat valkoposkihanhet levähtävät ja laiduntavat arktisella muutollaan pääosin itäisen Suomen pelloilla. Suurina parvina levähtävät ja laiduntavat valkoposkihanhet aiheuttavat vakavaa vahinkoa viljelyksillä. Vahingot kohdistuvat erityisesti rehunurmiin ja oraisiin. Luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettujen lajien tahallinen häirintä erityisesti muuton aikaisilla tärkeillä levähdysalueilla on kielletty. Poikkeuslupia valkoposkihanhien karkottamiseen on myönnetty vakavien viljelyvahinkojen estämiseksi.

Tällä hetkellä voimassa on 66 poikkeuslupaa, jotka koskevat 319 tilaa. 35 tilalla on voimassa vuonna 2022 myönnetty poikkeuslupa valkoposkihanhien ampumiseen. Lupa-alueet kattavat laajasti itäisen ja eteläisen Suomen peltoja. Kovaäänisten äänipelotteiden käyttö on kielletty keväällä, koska kovaäänisen karkottamisen vaikutuksia ei tunneta vielä riittävästi, jotta muulle linnustolle aiheutuva häiriö alueella voitaisiin sulkea pois.

Viime vuoteen verrattuna poikkeuslupia on haettu suhteellisen vähän.
Poikkeuslupaa ehtii vielä hakea Aluehallinnon asiointipalvelun kautta:

• Aluehallinnon asiointipalvelu

Palvelut, otsikon ”Luonnonsuojelulain mukaiset poikkeusluvat” , pudotusvalikkossa  ”Hakemus rauhoitettujen lintujen tappamiseen ja häirintään” -hakemuslomake.

Voimassa olevien poikkeuslupien lupa-alueita voi tarkastella karttapalvelussa:

• ArcGIS Web Application

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Liisa Maanpää, liisa.maanpaa@ely-keskus.fi, 0295 022 918
Varsinais-Suomen ELY-keskus

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen poikkeuslupakäsittelijöiden yhteissähköposti: lajisuojelunpoikkeusluvat.varsinais-suomi@ely-keskus.fi

Luvat lajien rauhoitussäännöksistä poikkeamiseen (ymparisto.fi)