Kvanttipäivässä pääsi testaamaan kvanttitietokoneen simulaattoria - tutkijan mukaan kvanttiteknologiaa on 10 vuoden päästä käytössä monessa paikassa
Jyväskylän yliopistossa juhlistettiin kansainvälistä kvanttipäivää 12.4. Resonate-tapahtumassa, jossa oli mahdollista tutustua kvanttiteknologian tutkimukseen, testata kvanttitietokoneen simulaattoria ja pelata kvanttifysiikkaa hyödyntäviä pelejä. Informaatioteknologian tiedekunnan professori Teiko Heinosaaren mukaan kvanttiteknologian sovelluksia tullaan näkemään käytössä usealla eri alalla luultavasti seuraavan 10 vuoden aikana.

Maailman kvanttipäivä, englanniksi World Quantum Day, on vuotuinen kansainvälinen tapahtuma, jonka tarkoituksena on edistää yleistä tietoisuutta kvanttiteknologiasta. Tapahtumaa vietetään erityisesti yliopistoissa ja instituutioissa ympäri maailmaa.
Jyväskylän yliopistossa tapahtumaa juhlistettiin 12.4. Agora-rakennuksessa järjestetyssä Resonate-tapahtumassa. Tapahtumassa oli esillä muun muassa kvanttitietokoneen simulaattori. Yleisö pääsi myös kokeilemaan kvanttifysiikkaa havainnollistavaa videopeliä.
“Kvanttiteknologia tuo varmasti monille mieleen scifi-elokuvat, mutta oikeasti sen sovellukset saattavat olla vielä mielenkiintoisempia todellisessa elämässä”, kertoo informaatioteknologian tiedekunnassa kvanttilaskennan professorina toimiva Teiko Heinosaari.
Heinosaaren mukaan suurin osa nyky-yhteiskunnan toiminnasta nojaa tavalla tai toisella informaatioon ja sen prosessointiin. Juuri näillä alueilla kvanttiteknologiaa hyödyntävät sovellukset kehittyvät tällä hetkellä kaikkein nopeimmin.
Kvanttiteknologian sovelluksia kehitetään tutkimusryhmissä ja yrityksissä ympäri maailmaa. Yksi merkittävä hanke on suurikokoisen kvanttitietokoneen rakentaminen. Jyväskylässä tosin keskitytään erityisesti ohjelmistojen ja sovellusten luomiseen.

Tällä hetkellä Jyväskylässä keskitytään tutkimaan muun muassa kvanttilaskentaa, jossa yhdistetään supertietokoneen ja kvanttiprosessorin parhaimmat puolet.
”Kvanttitietokoneet mahdollistavat tulevaisuudessa sellaisten monimutkaisten tehtävien laskemisen, joihin edes supertietokoneet eivät pysty. Mahdollisia sovellusalueita ovat esimerkiksi molekyylien mallintaminen ja lääketiede.”
Heinosaaren mukaan on vielä liian aikaista arvioida, mitkä kvanttiteknologian sovellutuksista onnistutaan kehittämään riittävälle tasolle.
Yleisesti ajatellaan, että kvanttiteknologiasta tulee olemaan hyötyä esimerkiksi akkuteknologian kehittämisessä, lääkekehityksessä ja kyberturvallisuuden parantamisessa.
”Mahdollisia sovelluksia on kuitenkin kehitteillä niin paljon, että seuraavan 10 vuoden aikana tulemme luultavasti näkemään kvanttiteknologiaa käytettynä usealla eri tavalla”, Heinosaari summaa.
Lisätietoja
Jyväskylän yliopisto on mukana Suomen Akatemian kvanttilippulaivassa, jossa tarkoituksena on edistää Suomen valmiutta kvanttiteknologiamurrokseen. Kvanttiteknologiasta on apua erityisesti kompleksisten ongelmien ratkaisussa, joissa se toimii perinteistä teknologiaa tehokkaammin.
Lippulaivassa ovat mukana Jyväskylän yliopiston lisäksi myös Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja CSC Tieteen tietotekniikkakeskus Oy.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teiko HeinosaariProfessoriJyväskylän yliopisto
Puh:+358503059677teiko.heinosaari@jyu.fiwww.jyu.fi/fi/henkilot/teiko-heinosaariTeemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat




Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Ranskalaisfilosofi Rancièren ajattelu haastaa suomalaisen demokratiakasvatuksen: tavoitteena tasa-arvo ja osallisuus (Hietamäki)21.11.2025 13:00:26 EET | Tiedote
YTM Sari Hietamäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan ranskalaisfilosofi Jacques Rancièren ajattelun merkitystä demokratiakasvatukselle. Tutkimukseen kuului filosofian lisäksi etnografista tutkimusta opettajankoulutuksessa ja lukiossa. Tutkimus osoittaa, että demokratiakasvatus hyötyy erilaisista ajattelutavoista myös käytännön opetustyössä ja sen tutkimisessa.
Väitös: Tietotekniikan opetuksen tueksi kehitetty menetelmä auttaa tunnistamaan opiskelijoiden tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa21.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
FM Denis Zhidkikh kehitti väitötutkimuksessaan menetelmän, joka yhdistää toisiinsa digitaalisten oppimisympäristöjen keräämän datan ja opiskelijoiden omat kokemukset oppimisestaan. Menetelmä auttaa opetushenkilökuntaa muodostamaan tarkemman kuvan opiskelijan henkilökohtaisista oppimiseen liittyvistä haasteista ja tunnistamaan tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa.
Syksyn hakujen 2025 tulokset valmistuivat: Onnittelut kaikille valituille!20.11.2025 12:36:04 EET | Tiedote
Syksyn yhteishaku korkeakouluihin päättyi torstaina 11.9.2025. Jyväskylän yliopistossa tänä syksynä viidessä hakukohteessa tarjolla olleisiin opiskelupaikkoihin pyrki 679 hakijaa. Hakijamäärä nousi vuoden takaisesta 16 prosenttia.
Professori Tuuli Lähdesmäen tutkimuksessa taidehistoria kohtaa sosiologian20.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Taidehistorian professori Tuuli Lähdesmäki tutkii millainen rooli taiteen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön tutkimuksella on kestävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Hänen työnsä yhdistää taidehistoriaa ja sosiologian näkökulmia.
Perinnöllinen alttius parempaan lihasvoimaan ennustaa parempaa toimintakykyä ja suojaa sairauksilta ikääntyessä20.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lihasvoima on keskeinen osa ihmisen fyysistä toimintakykyä ja terveyttä. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin uuden genomityökalun avulla, että parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä ennustaa parempaa toimintakykyä, pienempää riskiä sairastua tyypillisimpiin kansansairauksiin sekä pidempää elinikää. Lisäksi havaittiin, että vapaa-ajan liikunnan merkitys lihasvoiman ylläpitämisessä on erityisen tärkeää heille, joilla on perinnöllinen alttius heikkoon lihasvoimaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme