Suomen ympäristökeskus

Luonto koetaan tärkeäksi arkimaisemissa

Jaa

Maisemat vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, arvioivat lähes kaikki valtakunnalliseen maisemakyselyyn vastanneista. Tyytyväisyyttä omiin arkimaisemiin tuovat erityisesti vesien ja metsien läheisyys. Useimpien mielestä maisemat tulisi ottaa päätöksenteossa nykyistä paremmin huomioon niin kaupungeissa kuin maaseudullakin.

Alku- tai lopputalven maisema Helsingin Viikistä. Kuvassa näkyy pieni puurykelmä peltojen keskellä. Maa on osittain lumen peitossa eikä puissa ole lehtiä.
Sekä maaseudulla että kaupungeissa erilaiset luontokohteet mainitaan usein, kun ihmisiä pyydetään kuvaamaan arkimaisemiaan. Kuvassa Viikin peltoja Helsingissä. Kuva: Tapio Heikkilä.

Hyvinvointia arjen maisemista

Suomen ympäristökeskus selvitti ihmisten näkemyksiä maisemista ja niiden kehittämisestä kahdella kyselyllä vuodenvaihteessa 2022–2023. Ensimmäinen oli suunnattu kaikille maisemista kiinnostuneille ja toinen maisema-alan asiantuntijoille ja muille maisemien parissa toimiville. Kummatkin kyselyt toteutettiin avoimina verkkokyselyinä.

Neljä viidestä kansalaisille suunnattuun kyselyyn vastanneista on melko tai erittäin tyytyväisiä arkimaisemiinsa. Silti reilusti yli puolet haluaisi muuttaa niissä jotakin. Tyytyväisyys vaihtelee erityyppisissä arkimaisemissa, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Nina Ahola.  

— Erittäin tyytyväisiä on selvästi eniten haja-asutusalueiden vastaajissa ja vähiten kerrostaloalueiden vastaajissa.  

Tyytyväisyyttä omiin arkimaisemiin tuovat kaikilla alueilla erityisesti vesien, puistojen ja metsien läheisyys. Ylipäätään luonnonläheisyys ja lähiluonnon helppo saavutettavuus mainitaan asioina, joista ei haluttaisi luopua. 

Aholan mukaan miellyttävinä koetuilla maisemilla on vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. 

— Peräti 92 prosenttia vastaajista oli täysin samaa mieltä ja 7 prosenttia melko samaa mieltä maisemien hyvinvointivaikutuksia käsittelevän väitteen kanssa. 

Keskeneräisyys aiheuttaa epäviihtyisyyttä 

Kerrostaloalueiden vastaajilla on eniten muutostoiveita. Heidän arkimaisemissaan tyytymättömyyttä aiheuttavat rakentamisen tapa ja määrä sekä liikenneratkaisut. Maisemien keskeneräisyys, esimerkiksi työmaat, aiheuttavat usein pitkäaikaista epäviihtyisyyttä. 

Sekä kerrostaloalueilla että kaupunkien pientaloalueilla toivotaan, että ympäristöön sopiva arkkitehtuuri ja luonto kietoutuvat kauniiksi maisemakokonaisuudeksi. Luonnon menettäminen kaupunkien tiivistämisen myötä huolestuttaa monia erityisesti suurten kaupunkien alueilla. 

Maaseutualueiden vastaajien keskuudessa huolestuttavat metsänhoidon menetelmät ja energiantuotannon ratkaisut kuten tuulivoiman sijoittaminen. Tulevaisuudelta toivotaan, että rakennuksia ja elinympäristöjä pidetään kunnossa ja että maisemista pidetään huolta. 

Valtakunnallisille linjauksille nähdään tarvetta 

Vain harva kansalaisille suunnattuun kyselyyn vastanneista kokee pystyvänsä vaikuttamaan maisemia koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen kehittäminen koetaan molempien kyselyiden vastaajien keskuudessa tärkeäksi siten, että madalletaan osallistumisen kynnyksiä sekä varmistetaan osallistumisen oikea-aikaisuus, monikanavaisuus ja vaikuttavuus maisemia koskevissa asioissa. 

Asiantuntija- ja toimijakyselyyn vastanneet näkevät tarvetta lainsäädännön kehittämiselle siten, että se tarjoaisi parempaa selkänojaa maisemien turvaamiseen ja maisemallisesti hyvän ympäristön luomiseen. Keskeisiä kehityskohteita kyselyvastaajien mukaan ovat myös päätöksentekoprosesseihin ja erilaisiin arvostuksiin liittyvät nivelkohdat.  

Eri toimijoiden välinen yhteistyö on koettu onnistuneeksi ja hyviä käytänteitä on muodostunut yhteistyölle. Maisemiin liittyvien asioiden hoitamiseen kaivattaisiin kuitenkin lisää resursseja, osaamista ja yhteisiä valtakunnallisia strategisia linjauksia huomioiden eri sektorien ja alueiden tarpeet. 

Tietoa maisemien suojelun, hoidon ja suunnittelun kehittämiseen 

Maisemakyselyjen tavoitteena on tukea Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja valtakunnallisen maisemapolitiikan kehittämistä. Kyselyjen toimeksiantajana ja rahoittajana oli ympäristöministeriö ja niiden toteutuksesta vastasi Suomen ympäristökeskus. 

Sekä kaikille maisemista kiinnostuneille tarkoitettu kysely että asiantuntijoille kohdennettu kysely toteutettiin avoimina verkkokyselyinä, jotta mahdollisimman monen oli mahdollista vastata. Tulokset tarjoavat näkökulmia siihen, mitä aihepiirejä tulisi jatkossa ottaa esille maisemien suojelun, hoidon ja suunnittelun kehittämisessä. Kaikille tarkoitettuun kyselyyn vastasi 793 henkilöä eri puolilta Suomea. Asiantuntijoille kohdennettuun kyselyyn vastasi 198 henkilöä. Heidän joukossaan oli muun muassa alueellisia ja paikallisia viranomaisia, kansalaisjärjestöjen edustajia ja yrityksiä. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Tilastokuvio vastausten jakautumisesta viisiportaisella asteikolla kysymyksessä: kuinka samaa tai eri mieltä olet seuraavien väittämien kanssa? Eniten samaa mieltä (99 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä) vastaajat olivat väitteen "maisemat vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin" kanssa. Vähiten samaa mieltä (30 % täysin samaa mieltä ja 40 % jokseenkin samaa mieltä) oltiin väitteen "maisemat ja maankäytön taloudelliset näkökulmat on mahdollista huomioida samanaikaisesti" kanssa. Kattavampi tekstimuotoinen kuvaus kuvion sisällöstä löytyy maisemakyselytutkimusten tuloksia esittelevästä raportista.
Kuinka samaa tai eri mieltä olet seuraavien väittämien kanssa?
Tarkemmat tiedot kuvasta löytyy raportin sivulta 22 (kuvio 1).
Lataa
Tilastokuvio kyllä/ei-vastausten jakautumisesta kysymyksessä: haluaisitko muuttaa jotakin arkimaisemissasi? Vastaukset on jaoteltu sen mukaan, minkälaisesta arkimaisematyypistä on kyse. Niistä vastaajista, jotka sijoittivat arkimaisemansa kerrostaloalueelle, peräti kolme neljästä (75,9 %) haluaisi muuttaa jotakin ympäristössään. Haja-asutusalueilla ollaan tyytyväisimpiä nykytilanteeseen, sillä siellä muita harvempi haluaisi muuttaa arkimaisemissaan jotakin (42,7 %).Kattavampi tekstimuotoinen kuvaus kuvion sisällöstä löytyy maisemakyselytutkimusten tuloksia esittelevästä raportista.
Haluaisitko muuttaa jotakin arkimaisemissasi?
Tarkemmat tiedot kuvasta löytyy raportin sivulta 30 (kuvio 11).
Lataa

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release

The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.

Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote

Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.

Results released: The fuel tanks of coastal defence ship Ilmarinen can be emptied in a controlled way5.11.2024 08:55:00 EET | Press release

The investigation of the wreck of coastal defence ship Ilmarinen continued in the northern Baltic Sea in the Finnish Exclusive Economic Zone from 12 to 19 August 2024. The objective of the expedition made to the Ilmarinen shipwreck was to determine whether authorities could extract the oil from the wreck and how. The expedition was carried out in cooperation between authorities, including the Finnish Environment Institute (Syke), the Finnish Navy, and Border Guard.

Undersökningsresultaten blev klara: Pansarfartyget Ilmarinens bränsletankar kan tömmas kontrollerat5.11.2024 08:55:00 EET | Pressmeddelande

Undersökningarna av pansarfartyget Ilmarinens vrak fortsatte i Finlands ekonomiska zon i Östersjön 12–19.8.2024. Syftet med forskningsresan var att utreda om pansarfartyget Ilmarinens vrak lämpar sig för sanering med myndighetsåtgärder och hur det kan tömmas på olja. Forskningsresan genomfördes som ett myndighetssamarbete mellan Finlands miljöcentral (Syke), Marinen och Gränsbevakningsväsendet.

Tutkimustulokset valmistuivat: Panssarilaiva Ilmarisen polttoainesäiliöt voidaan tyhjentää hallitusti5.11.2024 08:55:00 EET | Tiedote

Panssarilaiva Ilmarisen hylyn tutkimuksia jatkettiin Pohjoisella Itämerellä Suomen talousvyöhykkeellä 12.-19.8.2024. Tutkimusmatkan tavoitteena oli selvittää, soveltuuko panssarilaiva Ilmarisen hylky viranomaistoimin saneerattavaksi ja miten se voitaisiin tyhjentää öljystä. Tutkimusmatka toteutettiin viranomaisyhteistyönä, jossa olivat mukana Suomen ympäristökeskus (Syke), Merivoimat ja Rajavartiolaitos.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye