Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyivät voimakkaasti Euroopassa vuonna 2023

Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n mukaan vuosi 2023 oli Euroopassa kaikkien aikojen lämpimin tai toiseksi lämpimin tarkastellusta aineistosta riippuen. Viime vuonna yhdentoista kuukauden lämpötila oli keskiarvoa korkeampi, ja syyskuu oli ennätyslämmin. Myös valtamerien keskimääräinen lämpötila oli ennätyskorkea vuonna 2023. Arktisella alueella vuosi oli kuudenneksi lämpimin ja suurimman osan vuodesta merijään laajuus oli keskiarvoa pienempi. 

Tiedot käyvät ilmi European State of Climate 2023 –raportista, jossa kerrotaan, että äärimmäisiin sää- ja ilmastoilmiöihin liittyvät haitalliset terveysvaikutukset ovat lisääntyneet. Erityisesti kovat helleaallot ovat heikentäneet ihmisten terveyttä. Lisäksi myrskyt, tulvat ja metsäpalot aiheuttivat useita ihmishenkien menetyksiä.  

“Ilmastonmuutos etenee lähes kaikilla mittareilla mitaten, ja lämpeneminen on ollut maailmanlaajuisesti voimakkainta Euroopassa. Eurooppa ulottuu Pohjoismaissa ja Länsi-Siperiassa arktiselle alueelle, jossa lämpeneminen on ollut jopa nelinkertaista muuhun maailmaan verrattuna. Välimeren alue on maailman toiseksi eniten lämmennyt kolkka. Siellä kärsittiin myös vuonna 2023 kuumuudesta, kuivuudesta ja maastopaloista. Kahden viime kesän helleaallot ovat johtaneet kymmeniintuhansiin kuolonuhreihin ja ennätykselliseen Alppien jäätikön sulamiseen”, kertoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.   

Ilmastonmuutoksen nopea eteneminen näkyy myös Suomessa 

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2023 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Koko maan keskilämpötila oli noin 3,2 astetta. Tämä on 0,3 astetta yli vuosien 1991‒2020 keskiarvon. Etenkin tammi-, helmi-, elo- ja syyskuu olivat selvästi tavanomaista lämpimämpiä. Maalis-, heinä-, loka-, marras- ja joulukuu olivat tavanomaista kylmempiä kuukausia. Syyskuu oli myös Suomessa lähes koko maassa ennätyksellisen lämmin. 

“Esimerkiksi Helsingissä ilmastonmuutos teki Ilmatieteen laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan syyskuusta noin 1,4 astetta lämpimämmän ja mitatusta ennätyslukemasta noin kymmenen kertaa todennäköisemmän verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi ollut. Pohjoinen sijaintimme ei suojaa meitä täysin myöskään yleistyvien ja kuumenevien helteiden vakavilta terveysvaikutuksilta”, toteaa toimialajohtaja Hannele Korhonen.  

“Tutkijamme selvittivät viime vuoden lopulla, että mikäli maapallo lämpenee teollistumista edeltävään aikaan verrattuna kahdella asteella, hellejaksopäivien lukumäärä Suomessa olisi tuolloin 4–10 kertaa niin suuri kuin 1900-luvun lopulla. Lisäksi sellainen hyvin kuuma hellejakso, jollainen koettiin 1900-luvun lopun ilmastossa kerran 10 vuodessa, esiintyisi keskimäärin joka toisena vuotena. Pitkittyneet hellejaksot lisäävät esimerkiksi vanhusten kuolleisuutta merkittävästi”, Korhonen kertoo.