Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.

Työtä RNA-lääkkeiden kehittämiseksi on tehty viime vuosina paljon. Jo markkinoilla olevista tunnetuimpia ovat koronarokotteet, jotka osoittivat, että RNA:n kautta voidaan ohjailla solujen toimintaa.
Monissa syövissä solun ja RNA:n säätelymekanismit voivat mennä epäkuntoon, mikä vaikuttaa syövän kehittymiseen. Tästä syystä RNA:ta on mahdollista käyttää lääkkeenä tai lääkkeiden kohteena myös syövän hoidossa.
Oppikirjojen kuvissa RNA kuvataan usein nauhana rivissä olevia nukleotideja. Solun sisällä RNA näyttää kuitenkin erilaiselta: se on laskostunut monimutkaisiksi rakenteiksi, jotka ohjaavat solun toimintaa.
Molekyylibiologian tenure track -professori Minna-Liisa Änkön johtama tutkimusryhmä on aiemmin osoittanut, että RNA:n ja proteiinien välinen vuorovaikutus muuttaa paksusuolen syövän soluissa RNA:n laskostumista. Siksi he selvittävät nyt, voiko RNA:n laskostumiseen syöpäsoluissa vaikuttaa.
– Selvitämme, miltä RNA-molekyylit todella näyttävät soluissa ja etsimme sellaisia RNA-rakenteita, joita löytyy vain syöpäsoluista. Lisäksi kehitämme pioneerimolekyylejä, joilla testaamme, voimmeko vaikuttaa näihin rakenteisiin. Näin voisimme tehdä syöpäsoluista terveempiä ja siten esimerkiksi tehdä syöpähoidoille vastustuskykyisistä kasvaimista jälleen alttiita lääkkeille tai ideaalitapauksessa hankkiutua syöpäsoluista eroon, Änkö kertoo.
Konseptia voi soveltaa myös muihin sairauksiin
Nykyiset hoidot tehoavat moniin syöpiin varsin hyvin. Ongelmallisia ovat syöpien alatyypit, joihin standarditerapia ei toimi, ja uusiutuvat syövät, jotka pystyvät vastustamaan lääkkeitä. Myös esimerkiksi paksusuolen syövän ennuste muuttuu lohduttomaksi, jos sitä ei havaita ja leikata ajoissa. Näissä tapauksissa hoito on lähinnä palliatiivista.
Änkö haluaakin tutkimusryhmänsä kanssa löytää ratkaisuja erityisesti niille potilaille, joille tällä hetkellä ei ole ratkaisuja.
– Diagnostiset menetelmät ovat nykyään hyviä, ja pystymme selvittämään kasvaimista, mikä on solutasolla mennyt vinoon. Tämän ja RNA-lääkkeiden helpon muokattavuuden ansiosta on mahdollista kehittää lähes yksilöllisesti räätälöityjä hoitoja. Syöpäsolujen RNA:han kohdennetut lääkkeet voisivat mahdollisesti myös aiheuttaa vähemmän sivuvaikutuksia terveille soluille.
Jos uudentyyppinen lähestymistapa syövän täsmälääkkeeksi osoittautuu toimivaksi, konsepti on laajasti sovellettavissa muidenkin sairauksien hoidossa. Koska RNA:n rakenne solujen sisällä tunnetaan yhä huonosti, hankkeessa tehtävä määritys näistä rakenteista edistää lisäksi merkittävästi kaikkien RNA-lääkkeiden kehitystyötä.
Jane ja Aatos Erkon säätiö rahoittaa Änkön johtamaa tutkimusta 932 000 eurolla. Nelivuotinen hanke alkaa syyskuussa 2024.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna-Liisa Änkö
minna-liisa.anko@tuni.fi
0504794852
Kuvat

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Oxfordin huippuasiantuntija perehdyttää pakko-oireisen häiriön hoitoon Tampereella12.6.2025 15:04:47 EEST | Tiedote
Professori Paul Salkovskis Oxfordista, Iso-Britanniasta vierailee Tampereella luennoimassa 12.–13.6. Salkovskis on kansainvälisesti tunnustettu kliininen psykologi pakko-oireisen häiriön eli OCD:n (obsessive-compulsory disorder) tutkimuksen kognitiivisiin ja käyttäytymisterapioihin pohjautuvan hoidon alueella. Tampereen yliopiston kaksipäiväisessä seminaarissa tulevat psykoterapeutit saavat työkaluja toteuttaa OCD:n hoitoa tehokkaasti.
Tampereen yliopistosta valmistuu yli 2 100 tutkinto-opiskelijaa12.6.2025 12:39:40 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistosta valmistuu vuoden 2025 ensimmäisen puoliskon aikana reilut 2 100 tutkinto-opiskelijaa. Valmistujaisjuhlien puheenvuoroissa korostuu ilo kovasta työstä saadusta palkinnosta. Tärkeänä pidetään sitä, että korkeakoulutetulla on kykyä luottaa tietoon ja välittää sitä muille.
Väitös: Kantasoluista tuotettuja soluja voidaan käyttää sokeuden hoitoon11.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Ihmisen erittäin monikykyisistä kantasoluista valmistetut sarveiskalvon endoteelisolut voivat tulevaisuudessa palauttaa näön yhä useammalle sarveiskalvosokeudesta kärsivälle potilaalle. Filosofian maisteri Pyry Grönroos kehitti väitöstutkimuksessaan uuden menetelmän, jolla sarveiskalvon endoteelisoluja voidaan erilaistaa kantasoluista. Tampereen yliopiston Silmäryhmässä endoteelisoluja on myös onnistuttu biotulostamaan, mikä avaa mahdollisuuden koko sarveiskalvosiirteen 3D-biotulostamiseen.
Väitös: Sukupuolten palkkaerot jäävät alisteisiksi kilpailukyvyn tavoittelulle5.6.2025 09:17:21 EEST | Tiedote
Miikaeli Kylä-Laason väitöstutkimuksen mukaan Suomen palkanmuodostus on nojannut vahvasti miesenemmistöisen vientisektorin tarpeisiin, mikä on puskenut sukupuolten välisiä palkkaeroja koskevat kysymykset tyypillisesti marginaaliin. Niin työmarkkinajärjestöt kuin valtio ovat korostaneet kilpailukyvyn merkitystä Suomen talouskasvun sekä julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. Tämän vuoksi kilpailukykyä ei kohdellakaan vain talouskysymyksenä, vaan myös turvallisuuskysymyksenä. Erityisesti naisenemmistöisen julkisen sektorin liitot ovat kuitenkin aktiivisesti pyrkineet politisoimaan sukupuolten välisiä palkkaeroja, ja siten haastaneet koko työmarkkinamallin toimintaa palkkaeriarvoisuuden purkamiseksi.
Väitös: Kilpirauhashormonien ylimäärä kuormittaa sydäntä ja verisuonielimistöä4.6.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Kilpirauhasen liikatoimintaan liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien riski, mikä näkyy vielä vuosia liikatoiminnan hoidon päättymisen jälkeen. Lääketieteen lisensiaatti Nelli Suonsyrjä selvitti väitöstutkimuksessaan suurentuneen sydän- ja verisuonisairastavuuden taustalla olevia tekijöitä sekä sitä, liittyykö myös suuriannoksiseen kilpirauhaslääkitykseen sydän- ja verisuoniriskejä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme