Tampereen yliopisto

Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen

Jaa

Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.

RNA:ta on perinteisesti pidetty vain apurina, joka välittää DNA:n geneettistä informaatiota soluille proteiinin valmistusta varten. Tenure track -professori Minna-Liisa Änkön uusi hanke tuo RNA:n valokeilaan itsenäisenä toimijana, jota voi hyödyntää uudenlaisissa syövän täsmälääkkeissä.
RNA:ta on perinteisesti pidetty vain apurina, joka välittää DNA:n geneettistä informaatiota soluille proteiinin valmistusta varten. Tenure track -professori Minna-Liisa Änkön uusi hanke tuo RNA:n valokeilaan itsenäisenä toimijana, jota voi hyödyntää uudenlaisissa syövän täsmälääkkeissä. Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Työtä RNA-lääkkeiden kehittämiseksi on tehty viime vuosina paljon. Jo markkinoilla olevista tunnetuimpia ovat koronarokotteet, jotka osoittivat, että RNA:n kautta voidaan ohjailla solujen toimintaa.

Monissa syövissä solun ja RNA:n säätelymekanismit voivat mennä epäkuntoon, mikä vaikuttaa syövän kehittymiseen. Tästä syystä RNA:ta on mahdollista käyttää lääkkeenä tai lääkkeiden kohteena myös syövän hoidossa.

Oppikirjojen kuvissa RNA kuvataan usein nauhana rivissä olevia nukleotideja. Solun sisällä RNA näyttää kuitenkin erilaiselta: se on laskostunut monimutkaisiksi rakenteiksi, jotka ohjaavat solun toimintaa.

Molekyylibiologian tenure track -professori Minna-Liisa Änkön johtama tutkimusryhmä on aiemmin osoittanut, että RNA:n ja proteiinien välinen vuorovaikutus muuttaa paksusuolen syövän soluissa RNA:n laskostumista. Siksi he selvittävät nyt, voiko RNA:n laskostumiseen syöpäsoluissa vaikuttaa.

– Selvitämme, miltä RNA-molekyylit todella näyttävät soluissa ja etsimme sellaisia RNA-rakenteita, joita löytyy vain syöpäsoluista. Lisäksi kehitämme pioneerimolekyylejä, joilla testaamme, voimmeko vaikuttaa näihin rakenteisiin. Näin voisimme tehdä syöpäsoluista terveempiä ja siten esimerkiksi tehdä syöpähoidoille vastustuskykyisistä kasvaimista jälleen alttiita lääkkeille tai ideaalitapauksessa hankkiutua syöpäsoluista eroon, Änkö kertoo.

Konseptia voi soveltaa myös muihin sairauksiin

Nykyiset hoidot tehoavat moniin syöpiin varsin hyvin. Ongelmallisia ovat syöpien alatyypit, joihin standarditerapia ei toimi, ja uusiutuvat syövät, jotka pystyvät vastustamaan lääkkeitä. Myös esimerkiksi paksusuolen syövän ennuste muuttuu lohduttomaksi, jos sitä ei havaita ja leikata ajoissa. Näissä tapauksissa hoito on lähinnä palliatiivista.

Änkö haluaakin tutkimusryhmänsä kanssa löytää ratkaisuja erityisesti niille potilaille, joille tällä hetkellä ei ole ratkaisuja.

– Diagnostiset menetelmät ovat nykyään hyviä, ja pystymme selvittämään kasvaimista, mikä on solutasolla mennyt vinoon. Tämän ja RNA-lääkkeiden helpon muokattavuuden ansiosta on mahdollista kehittää lähes yksilöllisesti räätälöityjä hoitoja. Syöpäsolujen RNA:han kohdennetut lääkkeet voisivat mahdollisesti myös aiheuttaa vähemmän sivuvaikutuksia terveille soluille.

Jos uudentyyppinen lähestymistapa syövän täsmälääkkeeksi osoittautuu toimivaksi, konsepti on laajasti sovellettavissa muidenkin sairauksien hoidossa. Koska RNA:n rakenne solujen sisällä tunnetaan yhä huonosti, hankkeessa tehtävä määritys näistä rakenteista edistää lisäksi merkittävästi kaikkien RNA-lääkkeiden kehitystyötä.

Jane ja Aatos Erkon säätiö rahoittaa Änkön johtamaa tutkimusta 932 000 eurolla. Nelivuotinen hanke alkaa syyskuussa 2024.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Minna-Liisa Änkö
minna-liisa.anko@tuni.fi
0504794852

Kuvat

RNA:ta on perinteisesti pidetty vain apurina, joka välittää DNA:n geneettistä informaatiota soluille proteiinin valmistusta varten. Tenure track -professori Minna-Liisa Änkön uusi hanke tuo RNA:n valokeilaan itsenäisenä toimijana, jota voi hyödyntää uudenlaisissa syövän täsmälääkkeissä.
RNA:ta on perinteisesti pidetty vain apurina, joka välittää DNA:n geneettistä informaatiota soluille proteiinin valmistusta varten. Tenure track -professori Minna-Liisa Änkön uusi hanke tuo RNA:n valokeilaan itsenäisenä toimijana, jota voi hyödyntää uudenlaisissa syövän täsmälääkkeissä.
Lataa

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Hapetusreaktori simuloi päästöjen käyttäytymistä ilmakehässä16.5.2024 10:30:00 EEST | Tiedote

Polttomoottorit tuottavat haitallisia hiukkas- ja kaasupäästöjä ilmakehään. Osa kaasumaisista päästöistä muodostaa uutta hiukkasmassaa ilmakehässä useiden päivien aikana päästön jälkeen. Väitöstutkimuksessaan DI Pauli Simonen kehitti mittausmenetelmää, jolla voidaan arvioida ilmakehässä muodostuvan hiukkasmassan eli sekundääriaerosolin määrää eri päästölähteistä. Simosen mukaan esimerkiksi etanolin lisääminen bensiiniin vähentää sekundääriaerosolin muodostumista.

Väitös: Yhteisestä etiikan opetuksesta on käyty katsomus- ja koulutuspoliittista kamppailua yli sata vuotta16.5.2024 08:40:00 EEST | Tiedote

Hyvän ja pahan, oikean ja väärän pohtiminen on keskeinen osa kasvatusta. Siitä, pitäisikö etiikkaa opettaa yleissivistävässä koulussa katsomusryhmittäin vai kaikille oppilaille yhteisesti, on Suomessa väitelty viimeisen sadan vuoden aikana useaan otteeseen. FM Eenariina Hämäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan näiden debattien historiaa.

Väitös: Ulkoilman kosteus vaikuttaa rasituksen laukaisemaan keuhkoputkien supistumiseen lapsilla13.5.2024 09:15:00 EEST | Tiedote

Lapsilla astman diagnosointiin käytetään yleisimmin ulkona suoritettavaa juoksurasituskoetta. Ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä, kuinka paljon ulkoilman tekijät vaikuttavat juoksurasituskokeen herkkyyteen. Väitöstutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Pauliina Tikkakoski selvitti ulkoilman fysikaalisten ja biologisten tekijöiden vaikutusta lasten ulkojuoksurasituskokeen tulokseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye