Tampereen yliopisto

Väitös: Yhteisestä etiikan opetuksesta on käyty katsomus- ja koulutuspoliittista kamppailua yli sata vuotta

Jaa

Hyvän ja pahan, oikean ja väärän pohtiminen on keskeinen osa kasvatusta. Siitä, pitäisikö etiikkaa opettaa yleissivistävässä koulussa katsomusryhmittäin vai kaikille oppilaille yhteisesti, on Suomessa väitelty viimeisen sadan vuoden aikana useaan otteeseen. FM Eenariina Hämäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan näiden debattien historiaa.

Eenariina Hämäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan etiikanopetuskeskustelujen vaiheita.
Eenariina Hämäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan etiikanopetuskeskustelujen vaiheita. Kuva: Marjo Fränti

Katsomusopetus kuohuttaa. Julkisuudessa on keskusteltu esimerkiksi yhteisen katsomusaineen mahdollisuudesta ja elämänkatsomustiedon avaamisesta kirkkoon kuuluville. Kysymys etiikasta on kuitenkin jäänyt viime aikojen katsomusainekeskustelussa syrjään, vaikka historiallisesti juuri etiikan opetuksesta on käyty vilkasta poliittista ja pedagogista debattia.

Etiikkaa ehdotettiin kaikille yhteiseksi oppiaineeksi koululakien säätämisen yhteydessä 1920-luvulla, peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1960-luvulla, lukion tuntijakouudistuksen yhteydessä 1990-luvulla ja peruskoulun tuntijakouudistuksen yhteydessä 2010-luvulla. Kertaakaan ehdotus ei mennyt läpi ja etiikka säilyi osana katsomusaineiden opetusta.

Eenariina Hämäläisen väitös on ensimmäinen systemaattinen selvitys etiikanopetuskeskustelujen vaiheista. Hän tutki, millä argumenteilla yhteistä etiikkaa puolustettiin ja vastustettiin, millaista tulkintaa etiikasta oppisisältönä debatin osapuolet tuottivat ja mistä tässä tunti- ja oppiainejakoa koskevassa kamppailussa oli kysymys.

– Tutkimukseni keskeinen löydös oli, että yhteistä etiikkaa puolustavat argumentit ovat pysyneet varsin samanlaisina läpi vuosisadan. Etiikkaa puolustaneet pedagogit ja poliitikot ovat kannattaneet yhtenäiskoulua ja pitäneet tärkeänä, että yhteiskunnan moninaistumisesta huolimatta julkinen koulu sitouttaisi oppilaat yhteiseen arvopohjaan, esimerkiksi demokratiaan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Heille etiikan opetus onkin ollut ensisijaisesti kansalaiskasvatuksellinen, ei katsomuksellinen kysymys, Hämäläinen sanoo.

Uskontoon sidottua etiikkaa puolustavissa argumenteissa oli sen sijaan variaatiota. Yhteisen etiikan esitettiin uhkaavan uskonnon asemaa, mikä paljastaa etiikan keskeisen roolin uskonnon opetuksen legitimoijana. Uskonnon yhteydessä annettu etiikan opetus esitettiin pedagogisesti ylivertaisena, yksilöpersoonan kasvua edistävänä, kotien kasvatusoikeutta kunnioittavana, suomalaista kansakuntaa koossapitävänä mutta myös monikulttuurista yhteiskuntaa ja vähemmistöjen hyväksyvää tunnustamista palvelevana ratkaisuna.

Debatit kuvastavat liberaalin demokratian kasvukipuja

Hämäläisen mukaan etiikanopetuskysymys on kiinnostava esimerkki siitä, kuinka oppiaineet ja tuntijako eivät ole itsestään selviä tai neutraaleja vaan historiallisesti muovautuneita ja kamppailtuja asiaintiloja. Uskontoon sidotun etiikan itsestäänselvyys ja ”luonnollisuus” on pitänyt tuottaa aina uudestaan.

Keskustelua luonnehti moraalinen huoli vallankäytön kohteista. Itsenäisyyden alussa oltiin huolissaan kapinaan nousseesta kansasta, peruskoulu-uudistuksen aikoihin sotasukupolveen etäisyyttä ottavista nuorista. Uudemmissa vaiheissa on peräänkuulutettu vakaata moraalista kompassia postmodernin arvohämmennyksen keskellä eläville oppilaille. Erimielisyyttä on kuitenkin syntynyt siitä, edistäisikö mainittua tavoitetta yhteinen vai tunnustuskuntakohtainen etiikan opetus.

– Mikael Soinisen moraalipedagoginen esitys kaikille yhteisestä siveysopista politisoitui itsenäisyyden alussa ja siveysoppi leimattiin uskonnon vastaiseksi, luterilaiseen Suomeen sopimattomaksi ja suorastaan mahdottomaksi. Tuolloin sementoitiin sekä etiikan opetukselle että etiikanopetuskeskustelulle Suomessa raamit, jotka tulisivat pysymään perustaltaan samanlaisina seuraavat sata vuotta, Hämäläinen kuvaa.

Debateissa on kamppailtu myös siitä, onko etiikka neutraali tieteenala vai normatiivinen, katsomuksellinen oppisisältö. Molemmat osapuolet ovat sekä politisoineet että epäpolitisoineet etiikanopetuskysymystä. Hämäläinen katsoo, että etiikan katsomusluonteen tunnustaminen ei vielä merkitse yhteisen opetuksen mahdottomuutta, onhan yleissivistävä koulutus yleensäkin väljässä mielessä katsomuksellisesti sitoutunutta.

Kamppailua etiikan opetuksesta käytiin osana kirkon kasvatuksellisen hegemonian murtumisen, julkisen koulutuksen laajenemisen ja suomalaisen demokratian rakentumisen prosessia. Etiikanopetuskeskustelut ovat olleet neuvottelua siitä, miten yhteiselämä parhaiten arvopluralistisessa ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa järjestetään. Tutkimuksen kohteena olleita debatteja voikin Hämäläisen mukaan lukea eräänlaisena liberaalin demokratian kasvukiputarinana.

Eenariina Hämäläinen työskentelee oppikirjailijana sekä historian, yhteiskuntaopin, filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajana Tampereen yhteiskoulun lukiossa.

Väitöstilaisuus perjantaina 24. toukokuuta

FM Eenariina Hämäläisen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Sata vuotta katsomuskamppailua – yhteinen etiikan opetus suomalaisessa koulukeskustelussa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 24.5.2024 klo 12 Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Eero Salmenkivi Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori emerita Anja Heikkinen Tampereen yliopistosta. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Eenariina Hämäläinen
eenariina.hamalainen@outlook.com

Kuvat

Eenariina Hämäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan etiikanopetuskeskustelujen vaiheita.
Eenariina Hämäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan etiikanopetuskeskustelujen vaiheita.
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tampereen yliopiston EVIL-AI-hanke tutkii ja torjuu tekoälyn pimeää puolta.19.6.2024 11:43:09 EEST | Tiedote

Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 1,4 miljoonaa euroa Tampereen yliopiston EVIL-AI-hankkeelle, jossa tutkitaan tekoälyn pimeää puolta. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä tekoälyagenttien eli ohjelmistojen ja järjestelmien haittavaikutuksia, kuten epäeettistä ja rikollista toimintaa. Jotta tekoälyä voidaan hyödyntää turvallisesti, sen haittoja täytyy hallita.

Kyselytutkimus: Miten koti soveltuu monenlaisen työnteon paikaksi?18.6.2024 12:59:37 EEST | Tiedote

Onko koti sinulle yksityinen tila lepäämistä, palautumista, virkistystä ja sosiaalista kanssakäymistä varten? Vai näetkö sen myös aktiivisena tilana, jossa voit tehdä monenlaista työtä? Tampereen yliopiston tutkijat etsivät nyt vastaajia kyselyyn sekä haastateltavia tutkimukseen. Tutkijoita kiinnostaa, miten ihmiset järjestävät asuinympäristönsä voidakseen työskennellä siellä. Tutkimus etsii etätyön ja digitaalisen työn järjestämiseen kestäviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä työntekijää että työnantajaa.

Väitös: Full-duplex-lähetinvastaanottimet mahdollistavat tiedonsiirron, tutkaamisen ja turvallisuuden yhdistämisen samaan laitteeseen17.6.2024 15:06:18 EEST | Tiedote

Diplomi-insinööri Jaakko Marin tutkii väitöskirjassaan, kuinka full-duplex-lähetinvastaanottimia voidaan hyödyntää yhdistämään tiedonsiirron, tutkaamisen ja turvallisuuden toimintoja. Toimintoja yhdistämällä säästetään rajallisia radioresursseja ja voidaan hyödyntää eri toiminnoista saatavaa lisäinformaatiota.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye