Fair Care – Reiluutta omaishoitajille

Läheis- ja omaishoidon määrää ei usein hahmoteta, vaikka se koskettaa meitä kaikkia tavalla tai toisella. Hoivasta valtaosa on läheisten harteilla. Läheis- ja omaishoito vaikuttaa työvoiman saatavuuteen, julkiseen talouteen ja sosiaaliseen kestävyyteen.  

Omaishoitajaliiton keskeisinä tavoitteina on saada omaishoito-ohjelma jokaiseen EU:n jäsenmaahan, omaishoitajat työsuojelun piiriin sekä edistää hoivan ja ansiotyön yhteensovittamista. 

Omaishoito-ohjelma jokaiseen jäsenmaahan 

Euroopan unionin hoito- ja hoivastrategiassa suositellaan kutakin jäsenmaata laatimaan kansallinen suunnitelma, joka varmistaa laadukkaan pitkäaikaishoidon. Sen osana on kehitettävä myös omaishoitoa.  

Omaishoitajaliiton mukaan strategian toimeenpanossa pitää luoda myös EU:n laajuinen omaishoito-ohjelma, jossa määritellään, miten tunnistamme ja tunnustamme omaishoitajuuden sekä mitä oikeuksia kuuluu omaishoitajalle ja hänen hoidettavalle läheiselleen. 

Omaishoitajat työsuojelun piiriin 

Omaishoito ei ole työsopimussuhteista työtä, mutta hyvin sitova hoivavastuu voi aiheuttaa työnteon kaltaisia terveysriskejä. Omaishoito saattaa kuormittaa psyykkisesti ja fyysisesti ja voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen. 

“EU:ssa on säädetty työsuojelusta, mikä määrittää myös jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Työsuojelusäädösten tulisi koskea omaishoitajia aina, kun he ovat omaishoidon tuen kriteerejä vastaavassa sitovassa hoivavastuussa, olipa heillä sopimus tai ei”, Omaishoitajaliitossa katsotaan. 

Hoivan ja ansiotyön yhteensovittaminen 

Vuonna 2022 Suomen työsopimuslakiin lisättiin EU:n työelämän tasapainodirektiivin mukainen viiden päivän palkaton vapaa vuodessa omaisen tarvitseman hoidon vuoksi. 

“Lakiuudistus oli askel parempaan suuntaan, mutta riittämätön. EU:n tulee parantaa direktiiviä niin, että vapaaoikeutta nostetaan vähintään 10 työpäivään ja saattohoidossa 20 työpäivään vuodessa. Myös ansionmenetys pitäisi kompensoida”, Omaishoitajaliitto vaatii. 

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen oli säätämässä direktiiviä: “Olen ylpeä siitä, että viisi päivää saatiin. Se oli kenkä ovenrakoon. Nyt on aika pidentää vapaaoikeutta. Sen pitäisi olla lastenhoitoon ja vanhempainvapaisiin verrattavissa.” 

Pietikäinen painottaa lisäksi, että valtaosa omaishoitajista on naisia. “Jos tämä ei ole sukupuolten tasa-arvokysymys, niin mikä sitten on?” 

Omaishoitajaliiton hallituksen toinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Merja Kyllönen on samaa mieltä omaishoitovapaasta.

“Varsinkin saattohoitotilanteessa 20 päivääkin voi olla lyhyt aika. Se oli kuitenkin alku ja kädenojennus siihen, että pystytään olemaan läheisen rinnalla sinä vaikeana aikana. Sairausloma läheisen kuoleman jälkeen voi tulla kalliimmaksi yhteiskunnalle -ja työnantajallekin. Tässä joustovara puolin ja toisin kyllä maksaa itsensä takaisin.”    

Omaishoitajaliitto pitää tärkeänä vaikuttamista eri tasoilla, niin alueellisesti, kansallisesti kuin EU:ssakin. 

“Vaikka usein katsotaan, että sosiaalipoliittiset asiat eivät ole EU:n päätäntävallassa, siellä vaikutetaan suuriin linjoihin,” Kyllönen muistuttaa. ” Direktiivit puolestaan ohjaavat kansallista lainsäädäntöä.”