Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Proviisori Jonna-Carita Kannisen väitöstutkimuksessa kehitetty innovatiivinen terveystarkastusmalli, PORI75, mahdollistaa kotona asuvan ikääntyvän väestön terveystiedon kattavan keräämisen. Malli tukee tiedolla johtamista hyvinvointialueilla, ja sen avulla voidaan myös ohjata terveydellisessä riskissä olevat iäkkäät ajoissa hoidon piiriin. Ennaltaehkäisevillä terveystarkastuksilla ja lääkehoidon arvioinneilla voidaan parantaa merkittävästi iäkkäiden lääkehoidon turvallisuutta ja elämänlaatua.
Erityisesti runsas monilääkitys lisää lääkehoidon riskien esiintymistä
Tutkimus nostaa esille kotona-asuvien 75-vuotiaiden lääkehoidon riskitekijät. Yleisimmät lääkehoidon järjestelmälähtöiset riskitekijät olivat useamman lääkärin osallistuminen hoitoon, lääkelistan puuttuminen, säännöllisen seurannan puute ja epäselvä lääkehoidon kesto. Lääkehaittoihin viittaavista oireista yleisimpiä olivat ummetus, virtsaamisongelmat ja epätavallinen väsymys.
– Tutkimukseni tulokset tarjoavat konkreettisia keinoja hyvinvointialueille iäkkäiden lääkehoidon riskien tunnistamiseen ja hallintaan. Tämä on avainasemassa heidän terveytensä ja toimintakykynsä ylläpitämisessä, erityisesti väestön ikääntyessä ja terveydenhuollon resurssien ollessa rajalliset, toteaa Kanninen.
On tärkeää ymmärtää, että iäkkäiden lääkehoidon turvallisuus ja tehokkuus vaativat jatkuvaa huomiota ja tarkastelua. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kuten terveystarkastukset ja lääkehoidon arvioinnit, auttavat tunnistamaan mahdolliset riskitekijät ajoissa sekä edistävät terveyttä ja hyvinvointia.
Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että avoapteekkien farmasistit tunnistivat hyvin potilaalle hoidollisesti merkittäviä lääkehoidollisia ongelmia ja erityisesti tilanteita, joissa lääkitys oli sopimaton hoitosuosituksiin nähden. Tämä korostaa avoapteekkien tärkeyttä osana terveydenhuollon palvelujärjestelmää hyvinvointialueilla.
Tutkimus antaa tärkeitä tärkeää tietoa terveydenhuollon ammattilaisille ja päättäjille, jotka etsivät keinoja vastata ikääntyvän väestön tarpeisiin. Se tarjoaa lisäksi näkemyksiä siitä, miten voimme tukea ikääntyvän väestön itsenäistä asumista.
PORI75 -malli lyhyesti
Kannisen väitöskirjan osatyössä I kehitetty terveystarkastusmalli sisälsi kaikkiaan 30 iäkkäillä esiintyviin yleisiin oireisiin ja ongelmiin keskittyvää validoitua testiä, jotka jakautuivat seuraavasti:
- Itsetäytettävät seulonnat (9 testiä), joista yksi oli lääkehoidon onnistumisen LOTTA-tarkistuslista
- Sairaanhoitajan suorittamat seulonnat (14 testiä)
- Laboratoriotestit (7 testiä)
Terveystarkastusmalli pilotoitiin ensimmäistä kertaa vuonna 2019 Porin perusturvassa ja sen yhteistoiminta-alueilla. Vuosina 2020–2021 ilmaiseen terveystarkastukseen osallistui yhteensä 1094 alueen kyseisenä vuonna 75 vuotta täyttänyttä kotona asuvaa asukasta. Väitöskirjatyön jälkeisessä post doc -tutkimuksessa tullaan tutkimaan mallin vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta.
Proviisori Jonna-Carita Kanninen väittelee 26.4.2024 kello 13 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "Identifying medication risk factors in home-dwelling older adults as a part of health screening". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Keskusta, auditorio 116, Unioninkatu 35. Vastaväittäjänä on professori Esa Jämsen, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on Marja Airaksinen. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Universitatis Helsingiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä https://video.helsinki.fi/unitube/live-stream.html?room=l64
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jonna-Carita Kanninen, 0400 688 155, jonna-carita.kanninen@pshyvinvointialue.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kahvin perimä selvitetty – tiedossa parempaa makua ja vastustuskykyä kasvitaudeille2.5.2024 09:33:27 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt Arabica-kahvilajin koko perimän. Tutkimustulokset avaavat uusia mahdollisuuksia tuottaa laadukkaampaa kahvia ja parantaa lajin vastustuskykyä vakavalle kahvipensaita tuhoavalle kasvitaudille kahviruosteelle.
Hyvästit korkealle kolesterolille? Tuore spinout-yhtiö Moncyte Oy kehittää ratkaisua30.4.2024 09:21:48 EEST | Tiedote
Yhtiön tavoitteena on auttaa ihmisiä saavuttamaan hyvä kolesterolitaso mahdollisimman nopeasti. Innovaatio perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
Verinäyte tarkentaa imukudossyövän diagnostiikkaa ja ennustetta29.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Verenkierron proteiinitasoista voidaan saada tärkeää tietoa aggressiivisen B-solulymfooman tarkempaa diagnoosia ja yksilöllistä hoitoa varten, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Helsingin yliopiston tutkijat löysivät erityisen proteiiniprofiilin, joka oli yhteydessä vaikeampaan tautiin.
Gentrifikaatio eli keskiluokkaistuminen Helsingissä on kaupunkisuunnittelun tulosta29.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Gentrifikaatio on ilmiö, joka koskee enemmän kuin vain asumista, ja se vaikuttaa kaupunkikehitykseen ja kaupunkilaisten arkielämään.
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme