Keski-Suomen luontokohteiden kunnostukset vauhdissa Helmi-ohjelmassa

Lintuvesien kunnostustoimet jatkuvat  

Vuonna 2023 Helmi-ohjelmassa tehtiin kunnostus- ja hoitotoimia seitsemällä lintuvesikohteella Keski-Suomessa. Kohteille luotiin avoimuutta koneellisella- ja raivaussahatyöllä tehdyillä raivauksilla, rantaluhdille kasvillisuudesta vapaata liejupintaa tuottavat kestopeitekäsittelyt jatkuvat ja kokeiluun hankittiin kaksi uutta pesimälauttaa, joilla on tarkoitus luoda lokkilinnuille soveltuvaa pesimäympäristöä. Kelluva kaivinkone tuotti suunnitelmien mukaisesti uutta avovesipinta-alaa kolmella Keski-Suomen arvokkaalla lintuvedellä. Samoilla kohteilla ja tulevana vuonna myös uusilla kohteilla jatketaan hoitotöitä vanhoilla tutuilla menetelmillä. Lintuvesien kunnostus on usein monivaiheinen prosessi, jolloin yhden kohteen kunnostus jaksottuu usealle vuodelle tai sisältää useampana peräkkäisenä vuotena toistuvia hoitotoimia, kuten hoitokalastus ja vesikasvillisuuden niitto.

Kunnostusten vaikutusten seuraamiseksi tehdään linnustoseurannan lisäksi myös kalasto- ja vesiselkärangatonseurantaa sekä vedenlaadun seurantaa. Hankekumppanina toimivan Suomen Riistakeskuksen aktiiviset vieraspetopyytäjät tekivät myös hyvää työtä monella lintuvesikohteella. Kiitos siitä jokaiselle vieraspetohankkeen pyytäjälle!   

Perinneympäristöjen kunnostuksissa vilkas vuosi 

Keski-Suomen yksityismaiden perinneympäristöissä Helmi-ohjelman kunnostus- ja hoitotoimet ulottuivat vuonna 2023 peräti 17 kohteelle, kymmeneen eri kuntaan. Laidunaitoja pystytettiin kahdeksalla kohteella ja niittyjä niitettiin yhdeksällä kohteella. Osaan työmaista kuului myös varjostavan puuston raivausta ja haitallisten vieraslajien kitkentää. Kunnostettavaa riittäisi tulevillekin vuosille, mutta etenemistä hankaloittaa etenkin pienten kohteiden laidunnuksen heikko taloudellinen kannattavuus. Perinneympäristöt säilyttävät luonteensa vain toistuvan laidunnuksen tai niiton avulla. 

Metsäisten elinympäristöjen hoitoa valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla 

Vuonna 2023 toimenpiteitä tehtiin yhteensä yhdellätoista eri kohteella neljässä eri kunnassa: hoidettiin seitsemää lehmusmetsikköä, kahta arvokasta lehtokohdetta, kahta paahde-elinympäristöä sekä tulvametsää. Paahdekohteet olivat valtakunnallisesti uhanalaisten lajien elinympäristöjä, kuten vaarantuneeksi luokitellun, kätköpää-nimisen kovakuoriaisen asuinpaikka. Samoin pääsimme toteuttamaan hoitotoimia keskisuomalaisittain erittäin arvokkaassa jalopuumetsikössä. Monilla kohteilla toimenpiteet jakautuvat useammalle peräkkäiselle vuodelle. Toteutusten kanssa rinnakkain tehdään jatkuvasti uusien kohteiden hoitosuunnittelua, ja myös joitakin uusia kohteita inventoidaan vuosittain. Tiedossa yli 50 hoidon tarpeessa olevaa kohdetta. Vuonna 2024 on tarkoituksena saada mukaan uusia paahde-elinympäristöjä sekä arvokkaita lajistokohteita. 

Pienvesi- ja rantaluontoteeman kunnostustyöt alkoivat viime vuonna  

Vuonna 2023 pienvesi- ja rantaluonto -teemassa kunnostettiin yhteensä noin 2,5 kilometriä purouomaa neljällä eri purolla sekä ennallistettiin vedenottoon käytetty lähde puron varrelta. Vuonna 2024 on tarkoitus tehdä kunnostuksia kahdella purolla, poistaa viisi vaellusestettä puroista, ennallistaa useita lähteitä sekä yksi hiekkaranta. Inventointia ja suunnittelua jatketaan edelleen myös kunnostustöiden ohessa tulevien vuosien kunnostuksia varten. Pienvesien ja rantaluonnon kunnostuksella tuetaan ensisijaisesti pienvesien ja rantaluonnon monimuotoisuutta, joiden tila on heikentynyt esimerkiksi maankäytön muutosten ja vesirakentamisen seurauksena. Pienvesillä tarkoitetaan puroja ja noroja, lampia, lähteikköjä ja lähteitä sekä rantojen osalta esimerkiksi hiekkarantoja. Purojen luonnontilaan on vaikuttanut etenkin uiton ja peruskuivatuksen aikainen perkaus, lähteiden luonnontilaan ojitus ja vedenotto. 

Soidensuojelun toteutustyöt jatkuvat ja lettosoiden inventoinneista siirrytään kunnostustoimiin 

Soiden suojelua edistetään suojelemalla valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä soita. Näitä ovat etenkin maakuntakaavan luonnonsuojelualueina (SL) osoitetut suot ja soidensuojelun täydennysehdotuksessa olevat suot. Soidensuojelu on maanomistajille vapaaehtoista. Vuoden 2023 tavoite oli saada suojeluun 400 ha joko hankkimalla maata kaupoilla suojelualueeksi tai perustamalla yksityisiä suojelualueita korvausta vastaan. Suoalueita saatiin suojelun piiriin 344 ha vuoden 2023 aikana tekemällä 7 kauppaa ja perustamalla 3 yksityistä luonnonsuojelualuetta. 

Soiden suojelun lisäksi Letot-hankkeessa selvitettiin vuosina 2022–2023 uhanalaisimpiin suotyyppeihin kuuluvien runsasravinteisten lettosoiden esiintymistä ja suojelu-, ennallistamis- ja hoitotarpeita Keski-Suomessa. Lettosoiden tilaa heikentävät erityisesti ojitukset ja umpeenkasvukehitys. Inventoinneissa löydettiin noin 50 lettokohdetta, joista hoito- ja ennallistamistarpeita on tunnistettu noin puolella kohteista. Vuonna 2024 Keski-Suomen suoteeman painopiste siirtyy inventoinneista soiden ennallistamisen suunnitteluun ja toteutukseen ensisijaisesti lettosoilla. Käytännön kunnostustoimenpiteitä lettojen ennallistamisessa ovat puuston poisto ja ojien tukkiminen, joilla pyritään palauttamaan suon luontainen vesitalous. 

Koordinointivastuita Keski-Suomessa 

Keski-Suomen ELY-keskuksella on vastuullaan kolmen Helmi-ohjelman teeman koordinointi. Metsäisten elinympäristöjen valtakunnallista koordinaatiovastuuta hoitaa Jutta Sorsa, lintuvesien ja -kosteikkojen kunnostuksia Matti Puljujärvi (Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-Keskukset) ja perinnebiotooppien kunnostuksia erityisesti Itä-Suomen alueella (Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Hämeen ELY-keskukset) Kaisa Tervonen. Koordinointivastuuseen kuuluu muun muassa oman teeman kunnostuksia ja luonnonhoitotöitä tekevien asiantuntijoiden ohjaaminen, sidosryhmissä työskentely, koulutuksien järjestäminen ja tiedottaminen.