Varsinais-Suomen alueelliset kehitysnäkymät: Hitaasti kiiruhtaen kohti valoisempia aikoja

Yritysten tulevaisuuden odotukset ovat talouden notkahduksista huolimatta nousussa

Varsinais-Suomen tuoreessa maakuntaennusteessa koetaan talouden viimevuotinen pohjakosketus jo ohitetuksi, ja yrityselämän odotukset ovat selkeästi kohentuneet. Toimialojen välisissä kasvuodotuksissa nähtiin maakuntaennusteessa merkittäviä eroja. Liikevaihdossa selkeästi korkeimmat odotukset ovat ladattuna tietotekniikka-alalle, mutta myös kaupanalalla, palvelualoilla ja teollisuudessa odotetaan positiivista vuotta 2024. Toki kannattavuuden paranemista ei näilläkään toimialoilla odoteta tänä vuonna. Latteimmat odotukset nähdään rakennusalalla ja kuljetusalalla, joissa tulevaisuuden odottamat ovat todella vaisuja. Tuoreimmassa pk-yritysbarometrissä maakunnan yritykset näkivät tilanteen hieman pessimistisempänä kuin maakuntaennusteessa, mutta vuoden 2023 talouden pohjakosketus nähtiin selkeästi ohitetun myös tässä kyselyssä.

Investointien määrä on ollut Varsinais-Suomessa ilahduttavassa kasvussa, vaikka muualla maassa tilanne näyttääkin synkemmältä. Tilanne on huomattu mm. Finnveralla, jossa kerrotaan varsinkin pk-yrityksissä investointihalukkuutta löytyvän. Turun alueelle sijoittuvista hankkeista voidaan mainita esimerkiksi kaivoskonevalmistaja Sandvikin investoinnit uuteen tehtaaseen Turkuun, teollisuuden robotteja valmistavan Yaskawa Finlandin panostukset uusiin tuotantotiloihin Lietoon ja muoviteollisuuden sopimusvalmistaja Okartekin päätös rakentaa uusi tehdas Kaarinaan. Kupliva investointi-innokkuus on aika lailla ristiriidassa tuoreen maakuntaennusteen arvion kanssa.

Teknologiateollisuudella on pessimistiset tulevaisuuden näkymät

Varsinais-Suomen teknologiateollisuudessa vallitsee melko pessimistinen näkymä tulevaisuuteen, jota mm. vientiin ja tuontiin vaikuttavat lakot eivät ainakaan paranna. Globaalisti sekavana jatkuva tilanne sotineen ja korkeine korkoineen ei myöskään luo hirveän otollista tilannetta uusien investointien tekemiselle. Osalla maakunnan yrityksistä on silti kohtuullisen hyväkin tilanne tällä hetkellä, mutta monet ovat joutuneet turvautumaan työvoimansa lomauttamisiin. Tuoreessa teknologiateollisuuden talousnäkymiä käsittelevässä raportissa kuitenkin uskotaan, että taloutta uhannut pahin skenaario pysytään välttämään ja vaikean alkuvuoden jälkeen suhdanteet lähtevät pikkuhiljaa paranemaan. Henkilöstömäärän odotetaan jatkavan alkuvuonna pienessä laskussa ja lomautusten määrä tulee todennäköisesti edelleen kasvamaan. Tilauskirjat lähtivät yrityksissä elpymään viime vuoden kolmannen neljänneksen romahduksen jälkeen, vaikka edelleen ne ovat selvästi viime vuosien tasoa heikommat. Inflaation kehityksellä ja korkotasojen laskemisella nähdään olevan ratkaisevaa merkitystä toimialan kehityksen kannalta.

Maakunnan teknologiateollisuuden kärkiyrityksistä Valmet Automotive painiskelee autoalan kansainvälisen matalasuhdanteen kanssa ja Meyer Turku odottaa koronaa seuranneen ”tilaustulpan” auki saaneen risteilijäbisneksen poikivan tilauskirjoihin jatkoa myös Turun telakalle. Huonona uutisena voidaan pitää Meyerin konserniin kuuluvan Meyer Werftin ajautumista rahoitusvaikeuksiin juuri, kun varustamot ovat alkaneet tilata kilvan uusia risteilijöitä.

Lääkealalla menee hyvin

Lääkealalla menee kohtuullisen hyvin ja osalla alan isoista toimijoista jopa vahvasti. Uusia tehtaita rakentuu, ja Turkuun perustettu lääkekehityskeskus tullaan tänä vuonna polkaisemaan kunnolla käyntiin. Valtaosa Suomessa kehitetyistä lääkkeistä on kehitetty juuri Turun alueella, jota keskuksen toiminta hyvin tukee. Isoimmista toimijoista Orionin tilanne on säilynyt positiivisena eturauhassyöpälääkkeen kehityskäyrän osoittaessa vahvasti ylöspäin, Bayernin nauttiessa uuden ja pitkälti automatisoidun tehtaan mukanaan tuomista kustannushyödyistä. Biologisten lääkkeiden valmistajalle ja hiljattain fuusioituneelle Biovianille on rakentumassa Turkuun uusi tehdas, vaikka hetkellisesti hiljentyneet markkinat hieman yrityksen kasvuvauhtia hidastavatkin. Isona haasteena alalla nähdään markkinoilta puuttuva riittävä pääomarahoitus.

Rakennusmarkkinoiden näkymät ovat vaisut

Rakennusmarkkinoiden odottama ei Varsinais-Suomen tuoreen maakuntaennusteen valossa näytä hyvältä tälle vuodelle. Poikkeuksellisen nopeasti noussut korko- ja kustannustaso, asuntokaupan hiljaiselo sekä luottopolitiikan tiukentuminen ovat iskeneet etenkin asuntorakentamiseen. Korjausrakentaminenkaan ei näytä paljon madaltavan uudisrakentamisessa kohdattua kuoppaa sen laskettua voimakkaasti lähes koko viime vuoden. Kaikesta huolimatta täytyy huomioida, että rakentaminen on muuttovoittoisessa Varsinais-Suomessa edelleen korkeammalla tasolla kuin maassa yleisesti ja siksi rakennusalalla koetaan myös kroonista pulaa tietynalaisista osaajista. Vauhdilla kasvavassa Turussa ja muuallakin maakunnassa rakentaminen keskittyy joidenkin infrahankkeiden lisäksi lähinnä julkisten hankkeiden kuten päiväkotien ja koulujen kunnostamiseen ja rakentamiseen, vaikka isoja hankekokonaisuuksia oven takana jo odottaakin.

Alueella on suunnitteilla useita vihreän siirtymän energiahankkeita

Vihreän siirtymän energiahankkeista maakunnassa on eniten julkisuudessa paistatellut Naantalin vihreän vedyn voimalaitos, joka on edennyt ympäristövaikutusten arviointiin. Hankkeen takana olevan Green North Energyn on tarkoitus saada hanke maaliin ja tehdas toimintaan mahdollisesti jo vuonna 2026. Turkulainen yritys on tehnyt myös aiesopimukset kahden vastaavan voimalaitoksen toteuttamisesta Kemiin ja Poriin. Pöytyälle on suunnitteilla jätti-investointi biokaasulaitoksen muodossa, joka kuuluisi kokoluokassaan Suomen suurimpiin. Rahoitus (100-150 milj.€) laitokselle on jo varmistettu ja rakentaminen on tarkoitus aloittaa heti kun luvitus on saatu kuntoon. Rakentamaan päästäneen vuoden 2025 aikana. Raaka-ainetta laitokselle ammennetaan maakunnan maatiloilta ja elintarviketeollisuudesta. Suunnitellun alla olevia aurinkopuistohankkeita on maakunnassa todella runsaasti, joista suurin on rakentumassa Uudenkaupungin Kalantiin.

Tapahtumarikas matkailukesä näyttää lupaavalta

Varsinais-Suomen tuleva matkailukesä näyttää etukäteen arvioituna lupaavalta. Yöpymisten määrällä mitattuna Varsinais-Suomen viime kesäkausi oli vilkkain 30 vuoteen, kasvaen hyvästä edelliskesästä vielä kolmella prosentilla. Ensi heinäkuussa Turussa järjestetään Suomen suurimmaksi kesätapahtumaksi ennakoitu Tall Ships Race, joka keräsi edellisellä kerralla (2017) noin puoli miljoonaa kävijää. Lisäksi ohjelmassa on jokavuotinen Ruisrock, joka jo perinteisesti tultaneen myymään loppuun (yli 100 tuhatta kävijää) sekä lukuisia muita jo kohdeyleisönsä löytäneitä pienempiä tapahtumia ja festivaaleja.

Ongelmia matkailukesään saattaa aiheuttaa Turun ja Helsingin välisen junaliikenteen katkeaminen viideksi viikoksi keskellä parasta matkailusesonkia Espoon kaupunkiradan rakennustöiden takia. Myös Turun saaristoon odotetaan parempaa matkailukesää kuin kelien puolesta vaihtelevana viime kesänä ja toiveissa olisi saada sinne myös lisää ulkomaalaisia turisteja.

Työttömyyden arvioidaan kasvavan

Varsinais-Suomessa koko viime vuoden jatkunut ja lähes lineaarinen työvoiman kysynnän heikentyminen alkoi vasta vuoden lopulla näkyä lisääntyvänä työttömyytenä ja lomautuksina. Alkuvuonna 2024 on työvoiman kysyntä piristynyt jonkin verran, mutta työttömyys on lähtenyt laskemaan aika vaisusti, vaikka normaalisti työttömyyden pitäisi supistua trendinomaisesti juuri alkuvuonna. Työttömyyden voidaan arvioida pahenevan vielä, vaikka vuoden loppupuolella näkyy jo valon kajastustakin horisontissa osalla toimialoista. Rakennusteollisuuden suhteen täytyy muistaa Varsinais-Suomen laskusuhdanteen alkaneen muuta maata myöhemmin, joka saattaa vaikuttaa myös alan elpymisnopeuteen.

Maakunnan työllisyydenhoitoa tullaan koordinoimaan vuoden 2025 alusta kahden eri työllisyydenhoitoalueen toimesta. Toisen alueen muodostavat Salo, Somero, Koski Tl sekä Marttila ja toisen Turku sekä loput 22 Varsinais-Suomen kunnasta. Valtioneuvosto vahvisti työllisyydenhoitoalueet helmikuussa 2024.

Lisätietoja alueellisista kehitysnäkymistä

Alueelliset kehitysnäkymät ovat ELY-keskusten yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys maakuntien ja seutukuntien nykytilasta sekä lähiajan näkymistä. Katsaus tehdään kaksi kertaa vuodessa. Arviointikohteita ovat elinkeinoelämä ja yritystoiminta, työttömyyden määrä ja rakenne sekä osaavan työvoiman saatavuus. Lisää alueellisista kehitysnäkymistä on mahdollista lukea työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusta (tem.fi).