UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö

Aarnikotkan siipien alla – Taidetta UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmista 15.5.–15.9.2024 Kymenlaakson museo, Merikeskus Vellamo, Kotka

Jaa

Tervetuloa lehdistötilaisuuteen tiistaina 14.5. klo 13! Osoite on Merikeskus Vellamo, Tornatorintie 99, Kotka.

UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelman teokset avaavat metsän merkitystä sekä Kymenlaakson teollisuushistoriaa ainutlaatuisessa näyttelyssä. Kymenlaakson museossa on
esillä kulta-ajan taiteilijoiden, kuten Pekka Halosen, Akseli Gallen-Kallelan ja Hugo Simbergin teoksia, mutta myös nykytaidetta. Yli 50 valittua maalausta ja grafiikkaa kuvaavat kansallismaisemia, työläisiä ja teollisia ympäristöjä teollistumisen varhaisessa vaiheessa.

Verner Thomé, Kymintehdas, öljy pahville, 1932.
Verner Thomé, Kymintehdas, öljy pahville, 1932. Kuva: UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö

Metsäteollisuus on pitkään toiminut taiteen ja kulttuurin mesenaattina, ja Kymenlaaksossa sillä on ollut suuri vaikutus rakennettuun kulttuurimaisemaan. Olemme erittäin iloisia saadessamme esitellä näin laajan valikoiman kokoelmastamme, sanoo UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja Camilla Granbacka. Näyttely korostaa maisemamaalausta suomalaisen identiteetin, patriotismin ja yhteenkuuluvuuden rakentajana. Metsät ovat tärkeä osa kansallista kulttuuriamme. Suomalainen taide, muotoilu ja arkkitehtuuri ammentavat usein aiheita ja materiaaleja metsästä. Uusiutuva ja teollisesti jalostettu puu on maamme menestyksen perusta, ja suuri osa Suomen metsistä on talouskäytössä. Toisaalta metsät ovat myös ratkaisevia biologiselle monimuotoisuudelle ja ihmisten hyvinvoinnille.

Näyttelyssä on 1800-luvun maisemamaalauksia, jotka on maalattu kansallisromantiikan hengessä, kuten Eero Järnefeltin Maisema Kolilta, Akseli Gallen-Kallelan Hiihtäjä revontulilla ja Pekka Halosen Koivumetsä. Maisemiin lisättiin 1800-luvun lopulla merkkejä myös teknisestä ja taloudellisesta menestyksestä, kuten tieverkostoa tai laivoja, uittoväyliä tukkinippuineen ja sähköntuotantoon soveltuvia koskia. Kymintehtaan teollisia ja luonnonmaisemia ovat ikuistaneet mm. Verner Thomé ja Victor Westerholm. Tuulikki Pietilän värikkäissä grafiikoissa 1950-luvulta kuvataan tehdastyöläisiä eri tehtävissä teollisuusympäristössä. Nykytaiteilija Robert Lucander on maalauksessaan ottanut vaikutteita Gallen-Kallelan Kalevala-kuvauksista. Jo Kalevalassa kerrotaan, kuinka ihmisen elämä oli voimakkaasti sidoksissa metsään. Metsä tarjosi elannon ja metsäjumalten hyvä tahto varmisti myös ihmisten menestyksen ja hyvinvoinnin.

Näyttelyn nimi ”Aarnikotkan siipien alla” juontaa juurensa Hugo Simbergin suunnittelemasta tunnetusta yrityslogosta, jonka Kymin tehdas otti käyttöön vuonna 1899. Logo esittää mytologista olentoa, aarnikotkaa, joka on puoliksi kotka ja puoliksi leijona. UPM-Kymmenen käyttämä grafiikkateos on ollut yrityksen symboli yli 120 vuoden ajan, vaikka sitä onkin muokattu eri vaiheissa neljän taiteilijan ja graafikon toimesta. Näyttelyyn sisältyy myös monia muita Simbergin graafisia teoksia luonnonmaisemista, teollisuusympäristöistä ja työläisistä. Voitettuaan kilpailun vuonna 1899 hän sai tehtäväkseen kuvittaa Kymiyhtiön 25-vuotisjuhlakirjeen, kun tehdas täytti 25 vuotta.

UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö vaalii suomalaisen metsäteollisuuden kulttuuriperintöä. Säätiön taidekokoelmassa on taiteellisesti ja kansallisesti merkittäviä teoksia, joiden omistus on yli sadan vuoden aikana siirtynyt UPM-Kymmenen edeltäjäyhtiöille (mm. Kymi, Yhtyneet Paperitehtaat, Rauma-Repola, Schauman, Kajaani ja Kaukas). UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiölle taidekokoelma päätyi vuonna 2006, , ja se koostuu tällä hetkellä noin 600 taideteoksesta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Verner Thomé, Kymintehdas, öljy pahville, 1932.
Verner Thomé, Kymintehdas, öljy pahville, 1932.
Lataa
Pekka Halonen, Koivumetsä, 1915, öljy vanerille.
Pekka Halonen, Koivumetsä, 1915, öljy vanerille.
Lataa
Hugo Simberg, Vanhat ja nuoret, 1900, viivasyövytys.
Hugo Simberg, Vanhat ja nuoret, 1900, viivasyövytys.
Lataa
Robert Lucander, Warum bellen, wenn man auch beissen kann, 2002, akryylimaalaus gaboninmahongille.
Robert Lucander, Warum bellen, wenn man auch beissen kann, 2002, akryylimaalaus gaboninmahongille.
Lataa
Pekka Halonen, Tukinuittajat, 1925, öljy kankaalle.
Pekka Halonen, Tukinuittajat, 1925, öljy kankaalle.
Lataa

Linkit

UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö

UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön toiminnan tarkoituksena on vaalia suomalaisen metsäteollisuuden kulttuuriperinnön tuntemusta omistamalla, esittelemällä ja tukemalla siihen liittyvää taidetta, tietoa ja tutkimusta. Säätiö tavoittelee toiminnassaan vuorovaikutusta ja haluaa herättää kiinnostusta. Lisäksi säätiö on sitoumuksissaan ja sijoituksissaan harkitseva ja pitkäjänteinen toimija.

Merikeskus Vellamo

Kotkan Kantasatamassa sijaitsevassa Merikeskus Vellamossa kotiaan pitävät Kymenlaakson museo ja Suomen merimuseo sekä Kymenlaakson museon ja Rajavartiolaitoksen yhteistyönä syntynyt Merivartiomuseo. Lisäksi Vellamossa toimivat Kotkan kulttuuri- ja tapahtumapalvelut, ravintola Laakonki ja museokauppa Plootu. Kesäaikaan myös museolaivat Tarmo, Kemi ja Telkkä ovat avoinna yleisölle.

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye