Kesälomakausi lähestyy – muista nämä lomapäivistä ja lomapalkasta!

1. Työsuhteen pituus vaikuttaa siihen, kuinka monta lomapäivää on ehtinyt kertyä 

Kesäloma on osa vuosilomaa, jota ansaitaan etukäteen lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.) aikana. Suurin osa lomasta ansaitaan siis edellisen kalenterivuoden aikana. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (eli 31.3.) mennessä kestänyt yhdenjaksoisesti alle vuoden, lomaa on kertynyt 2 päivää kultakin täydeltä kuukaudelta. Jos työsuhde on kestänyt maaliskuun loppuun mennessä vähintään vuoden, on lomaa kertynyt 2,5 päivää per kuukausi.

2. Lomapäivien kerryttäminen alkaa nollasta, kun vaihtaa työnantajaa 

Lomat eivät pääsääntöisesti siirry työnantajalta toiselle. Jos työsuhde päättyy, maksetaan työntekijälle yleensä lomakorvaus pitämättömistä lomista. Uudessa työpaikassa vuosiloman kerryttäminen alkaa uudestaan nollasta.   

Jos työsuhde on kovin tuore, ei siis välttämättä ole vielä ehtinyt kerryttää lomapäiviä. Kannattaa kuitenkin jutella työnantajan tai esihenkilön kanssa mahdollisuudesta pitää jonkin verran palkallista lomaa ensimmäisenä kesänä. Asia on hyvä ottaa esille jo ennen työsopimuksen allekirjoittamista.    

Työnantajalta voi myös pyytää palkatonta lomaa. Etenkin jos edellisestä työpaikasta on maksettu lomakorvaukset, kannattaa tätä vaihtoehtoa harkita.  

3. Lomaa kertyy myös määräaikaisessa työssä  

Määräaikaisena työntekijänä vuosilomaa ansaitaan normaalisti työsuhteen ajalta. Jos työsuhde jatkuu määräaikaisuuden jälkeen samalla työnantajalla ilman keskeytyksiä tai vain lyhyellä keskeytyksellä, katsotaan työsuhteen jatkuneen yhdenjaksoisena, kun lasketaan lomapäiviä.    

Etenkään lyhyemmissä määräaikaisuuksissa, kuten esimerkiksi kesätöissä, lomia ei yleensä pidetä, vaan ne maksetaan lomakorvauksena, kun työsuhde päättyy.    

4. Lähtökohtaisesti työnantaja päättää, milloin loman voi pitää  

Vuosilomalain mukaan työnantaja saa määrätä vuosiloman ajankohdan. Työnantajan on kuitenkin annettava työntekijöille mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta ja mahdollisuuksien mukaan otettava nämä toiveet huomioon. Lisäksi työnantajan täytyy noudattaa tasapuolisuutta työntekijöiden välillä.

Kun lomapäiviä on kertynyt riittävä määrä, on työntekijällä oikeus pitää 24 arkipäivää vuosilomasta lomakauden aikana, eli 2.5.-30.9. välillä. Muut lomapäivät, eli talviloma on pidettävä seuraavan lomakauden alkuun mennessä. 

5. Palkkaa saa myös loman ajalta 

Lain mukaan työntekijällä on oikeus palkkaan myös loman ajalta. Se, miten lomapalkan suuruus lasketaan, riippuu siitä, minkälainen työaika ja palkkaustapa työntekijällä on. 

Lain mukaan lomapalkka maksetaan työntekijälle ennen loman alkua, mutta kuukausipalkkaisten työntekijöiden kohdalla toimitaan tyypillisesti siten, että kuukausipalkka maksetaan normaalina palkanmaksupäivänä myös loman aikana.

6. Mikä on lomaraha ja milloin sitä voi saada? 

Työntekijällä saattaa olla oikeus lomarahaan lomapalkan lisäksi. Lomarahan maksaminen perustuu joko työehtosopimukseen, työsopimukseen tai käytäntöön, jota työpaikalla noudatetaan. Lomaraha maksetaan joko lomapalkan yhteydessä ennen loman alkua tai loman jälkeen, sopimuksesta riippuen. Monilla lomaraha on 50 % lomapalkasta. 

Muista myös tämä! Vuosilomalaki on yleislaki, joka koskee palkansaajia, jotka ovat työ- tai virkasuhteessa. Työehtosopimuksessa on saatettu sopia vuosilomalaista poikkeavasti esimerkiksi lomapalkan ja -korvauksen maksamisesta ja lomakaudesta. Omaan työehtosopimukseen kannattaa aina tutustua huolella!