Tampereen yliopisto

Väitös: TT-kuvat ja laskenta selvittävät, auttaako leikkaus nenän tukkoisuuteen

Jaa

Nenän tukkoisuus on erittäin tavallinen ongelma ja sen hoitaminen kuormittaa terveydenhuoltoa. Väitöstutkimuksessaan Jaakko Ormiskangas tutki potilaiden tietokonetomografiakuvien (TT-kuvien) pohjalta tapahtuvaa nenän ilmavirtauksen numeerista CFD-laskentaa (Computational Fluid Dynamics) ja 3D-tulostukseen perustuvia nenäkäytävien virtauksen kokeellisia mittausmenetelmiä. Potilaskuvien pohjalta tapahtuvalla nenän ilmavirtauksen CFD-laskennalla voidaan arvioida nenän tukkoisuutta ja nenäleikkauksen tuomaa hyötyä potilaan hyvinvoinnille.

Nenän tukkoisuutta hoidetaan yleensä lääkityksellä. Mikäli lääkehoito ei auta tarpeeksi, käytetään lääkärin harkinnan mukaan leikkaushoitoa. Tällä hetkellä nenäleikkaukset perustuvat lääkärin tekemään kliiniseen tutkimukseen eikä kolmiulotteiseen nenäkäytävien yksityiskohtaiseen analyysiin. Leikkaushoitoon päätyvistä potilaista on usein tarjolla kolmiulotteisia TT-kuvia, jotka antavat yksityiskohtaista tietoa nenän rakenteesta ja nenäkäytävistä. Kuitenkin suuri osa TT-kuvien sisältämästä datasta jää tällä hetkellä hoidossa hyödyntämättä.

Ormiskankaan mukaan TT-kuvien sisältämää informaatiota voitaisiin käyttää nenän ilmavirtauksen yksityiskohtaiseen analyysiin, koska ilmavirtaus vaikuttaa siihen, miten ahtaana potilas itse kokee nenänsä. Nenän ilmavirtaus voidaan laskea TT-kuvista CFD-laskennoilla.

– CFD-laskenta on paljon käytetty menetelmä insinööritieteessä, mutta lääketieteessä potilaiden tutkimuksessa sitä ei ole juurikaan hyödynnetty. Tällaista laskentaa voitaisiin käyttää hyödyksi yksityiskohtaiseen ja objektiiviseen nenäleikkauksen suunnitteluun, Ormiskangas kertoo.

Ormiskangas keräsi väitöskirjaansa varten nenän alakuorikoiden liikakasvusta oireilevien potilaiden oirekyselytiedot ja TT-kuvantamisdatan. Potilaiden subjektiivisia arvioita hän vertasi  objektiivisiin TT-kuvien pohjalta tehtyihin nenän ilmavirtauksen CFD-laskentoihin. Väitöstyössään hän havaitsi korrelaation subjektiivisten oireiden muutosten ja ilmavirtauksen muutosten välillä alakuorikkokirurgialla hoidetuilla potilailla.

– Tulevaisuudessa CFD-laskentaa voitaisiin kehittää potilaiden nenäleikkausten suunnittelun automatisointiin, joka johtaisi parempaan potilastyytyväisyyteen sekä säästäisi terveydenhuollon kustannuksia, Ormiskangas toteaa.

Väitöstilaisuus perjantaina 17. toukokuuta

Diplomi-insinööri Jaakko Ormiskankaan Biolääketieteen tekniikan alaan kuuluva väitöskirja Computational Fluid Dynamics and Experimental Methods of Nasal Airflow in Rhinological Patients tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 17.5.2024 kello 12 alkaen Finn-Medin auditoriossa FM5 (Biokatu 12, Tampere).

Vastaväittäjänä toimii professori Ville Vuorinen Aalto-yliopistosta. Kustoksena toimii professori Markus Rautiainen Tampereen yliopiston Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jaakko Ormiskangas
044 298 5667
jaakko.ormiskangas@tuni.fi

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Hapetusreaktori simuloi päästöjen käyttäytymistä ilmakehässä16.5.2024 10:30:00 EEST | Tiedote

Polttomoottorit tuottavat haitallisia hiukkas- ja kaasupäästöjä ilmakehään. Osa kaasumaisista päästöistä muodostaa uutta hiukkasmassaa ilmakehässä useiden päivien aikana päästön jälkeen. Väitöstutkimuksessaan DI Pauli Simonen kehitti mittausmenetelmää, jolla voidaan arvioida ilmakehässä muodostuvan hiukkasmassan eli sekundääriaerosolin määrää eri päästölähteistä. Simosen mukaan esimerkiksi etanolin lisääminen bensiiniin vähentää sekundääriaerosolin muodostumista.

Väitös: Yhteisestä etiikan opetuksesta on käyty katsomus- ja koulutuspoliittista kamppailua yli sata vuotta16.5.2024 08:40:00 EEST | Tiedote

Hyvän ja pahan, oikean ja väärän pohtiminen on keskeinen osa kasvatusta. Siitä, pitäisikö etiikkaa opettaa yleissivistävässä koulussa katsomusryhmittäin vai kaikille oppilaille yhteisesti, on Suomessa väitelty viimeisen sadan vuoden aikana useaan otteeseen. FM Eenariina Hämäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan näiden debattien historiaa.

Väitös: Ulkoilman kosteus vaikuttaa rasituksen laukaisemaan keuhkoputkien supistumiseen lapsilla13.5.2024 09:15:00 EEST | Tiedote

Lapsilla astman diagnosointiin käytetään yleisimmin ulkona suoritettavaa juoksurasituskoetta. Ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä, kuinka paljon ulkoilman tekijät vaikuttavat juoksurasituskokeen herkkyyteen. Väitöstutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Pauliina Tikkakoski selvitti ulkoilman fysikaalisten ja biologisten tekijöiden vaikutusta lasten ulkojuoksurasituskokeen tulokseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye