Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa keväiset videot median käyttöön!
4.5.2024 13:19:11 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet riemuiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina arviolta jopa 7000 henkeä.

Jos sää alkaa suosia laidunnurmen kasvua, tutkimustilan 65 lehmää käyvät mutustelemassa ruohoa jatkossa joka aamupäivä.
– On ihanaa nähdä, että lehmien riemu kiinnostaa kaupunkilaisia vuodesta toiseen! Mutta onhan se poikkeuksellista, että keskellä pääkaupunkia pääsee tutustumaan oikean maatilan toimintaan ja siellä tehtävään tutkimukseen, iloitsi professori Mari Sandell Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
– Tilalla tehtävä tutkimus tarjoaa ratkaisuja siihen, miten voimme ruokkia maailman kasvavan väestön ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti mahdollisimman kestävällä tavalla. Tutkimme muun muassa maidon hiilijalanjälkeä ja siihen vaikuttavia tekijöitä ja toisaalta myös erilaisten palkokasvien käyttöä proteiininlähteenä, Sandell jatkaa.
Valion, Helsingin yliopiston ja maatalousylioppilaiden lauantaina 4. toukokuuta järjestämässä tapahtumassa esiteltiin tutkimustilan toimintaa sekä tarjottiin monenlaista puuhaa erityisesti lapsiperheille. Lisäksi lehmädosentit vastasivat yleisön kysymyksiin ja tutkijat kertoivat muun muassa. bataatin kasvattamisesta Suomessa, luontokontaktien vaikutuksesta lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä esittelivät Yliopistontarjoamaa tiedekasvatusta ja tutkimusasemaverkostoa.
Tilaisuus on vuodesta toiseen yksi kaupungin suosituimmista yleisötapahtumista. Parhaimmillaan paikan päälle on saapunut noin 8000 katsojaa. Tänä vuonna yleisö pääsi Viikkiin ensimmäistä kertaa myös Raide-Jokerin kyydillä.
Lataa videot ja kuvat tästä (Mainitse lähteenä Valio ja Helsingin yliopisto)
Tutkimustila
Yliopiston maatalous–metsätieteellisen tiedekunnan tutkimus- ja opetuskäytössä olevaan Viikin tutkimustilaan kuuluu 155 hehtaaria viljelymaata, navetta ja 65 lypsylehmää. Vajaa puolet peltoalasta on säilörehu- ja laidunnurmena. Tutkimustilalla tuotetaan myös erilaisia raaka-aineita ja elintarvikkeita kuten maitoa, säilörehua, viljaa ja härkäpapua, sekä esimerkiksi mallasohraa viskin valmistamista varten.
Tilalla tehdään pääasiassa lypsylehmien ruokintaan ja hyvinvointiin, kasvinviljelyyn, viljelymaahan sekä teknologiaan liittyvää tutkimusta ja järjestetään eri alojen opetusta. Monet tutkimusaiheista liittyvät ilmastonmuutokseen, ruuantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja hiilensidonnan tehostamiseen.
Viikin vihreä kampus
Huippututkimuksestaan tunnettu kestävyyden ja elämäntieteiden Helsingin yliopiston kampus Viikissä on peltojen ja metsien ympäröimä. Tutkimustilan ja sen peltojen lisäksi kampuksella on myös suuri kasvihuone, Yliopistollinen eläinsairaala ja huipputason tutkimuslaitteistoa.
Kampus muodostaa yhdessä Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen kanssa vihreän vyöhykkeen keskelle Helsinkiä. Alue houkuttelee paitsi tieteen tekijöitä, myös luonnosta, maalaismaisemasta ja ulkoilusta nauttivia vierailijoita.
Vahvasti kansainvälisellä kampuksella työskentelee lähes 2 000 ihmistä ja kampuksen neljässä tiedekunnassa (bio- ja ympäristötieteellinen, eläinlääketieteellinen, farmasian ja maatalous-metsätieteellinen tiedekunta), on kaikkiaan yli 6 000 opiskelijaa. Viikissä työskentelevät tutkijat julkaisevat lähes 2 000 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia vuosittain.
Kampuksella panostetaan myös vahvasti innovaatiotoimintaan, jonka tavoitteena on tuottaa entistä enemmän tiedepohjaisia innovaatioita. Viikissä innovaatiot painottuvat elämäntieteiden, ruokatuotannon ja kestävän kehityksen ratkaisuihin.
- Katso kampuksesta kertova video
- Lue lisää tapahtumasta ja tutkimustilalla tehtävästä tutkimuksesta:
Lehmiä, luontoa ja tiedettä Viikin tutkimustilalla
Viikin kampuksen tutkimustoiminta oli läsnä tapahtumassa käytännönläheisellä otteella. Paikan päällä olleet tutkijat:
- Lehmien terveys ja hyvinvointi (apulaisprofessori Heli Simojoki, puh. 0400721987 ja tutkija Laura Hänninen, puh. 0294157312, Mari Hovinen, puh. 0407076573)
- Bataatin viljely Suomessa (professori Mari Sandell, puh. 0504687124 ja professori Pirjo Mäkelä, puh. 0408275501)
- Luontokontaktien vaikutus kaupungissa asuvien lasten ja nuorten hyvinvointiin (Akatemiatutkija Riikka Puhakka, puh. 0503199363)
- Yliopiston tutkimusasemien tiedekasvatusta lapsille, nuorille ja perheille (projektisuunnittelija Ilse Klockars, puh. 0503424100)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiTapani JokiniemiViikin tutkimustilan johtaja
Puh:0407795837tapani.jokiniemi@helsinki.fiKuvat

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
ADHD-diagnoosin saaneet tulevat vanhemmiksi keskimäärin muita nuorempina31.7.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
ADHD-diagnoosin saaneet saavat ensimmäisen lapsensa muita todennäköisemmin nuorena aikuisena, mutta myöhemmin aikuisuudessa ensimmäisen lapsen saaminen on heillä muita epätodennäköisempää. ADHD-diagnoosin saaneet ovat yleensä muita useammin lapsettomia.
Kaikki suomalaiset palkittiin kemiaolympialaisissa kolmatta vuotta putkeen30.7.2026 13:52:15 EEST | Tiedote
Kemianolympialaiset toivat Suomeen kolme pronssia ja yhden kunniamaininnan. Pohjoismaisissa kemiakilpailussa sama nelikko voitti kolme hopeaa ja yhden pronssin.
Muinaisessa Amazonissa kukoisti miljoonien ihmisten sivilisaatio29.7.2026 18:03:38 EEST | Tiedote
Amazonin alueella lähes 1 500 vuotta vaikuttanut Aquiry-sivilisaatio oli paljon arvioitua runsasväkisempi, paljastaa uusi tutkimus. Laserkeilaamalla lentokoneesta löydettiin satoja seremoniakeskuksia sekä niitä yhdistäviä tiejärjestelmiä. Sivilisaation vaikutus näkyy Amazonin kasvistossa tänäkin päivänä.
Lehmät laitumelle vai ei? Maitotilallisten kannat laiduntamiseen vaihtelevat voimakkaasti29.7.2026 11:53:52 EEST | Tiedote
Suomalaisten maidontuottajien haastattelut valottavat laidunnuksen asemaa nykyaikaisessa maidontuotannossa ja sen merkitystä eläinten hyvinvoinnille.
Väitös: Hyvinvointivaltio voi selvitä myös ilman talouskasvua29.7.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Hyvinvointivaltio on mahdollista ylläpitää nollakasvun taloudessa, osoittaa Helsingin yliopiston väitöstutkimus. Tutkimus haastaa käsityksen, jonka mukaan hyvinvointi edellyttää jatkuvaa kasvua. Tulokset koskevat esimerkiksi eläkejärjestelmiä ja julkisen talouden rahoitusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme