Uutta tietoa kasviproteiineista: härkäpapu sopii täydentämään suomalaista ruokavaliota

Helsingin yliopiston Leg4Life-hankkeessa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että välttämättömistä aminohapoista härkäpavussa oli histidiiniä ja tryptofaania riittämättömästi, myöskään rikkipitoisten aminohappojen määrä ei ollut optimaalinen. Härkäpavun proteiinin sulavuus elimistössä on tutkijoiden mukaan melko hyvä.

- Tutkimustietoa kasviperäisten proteiinien sulavuudesta ja hyväksikäytettävyydestä ihmiselimistössä on niukasti. Vaikka kasviproteiinien laatu on keskimäärin eläinproteiineja heikompaa, yhdistämällä palkokasveja ja viljavalmisteita proteiinin lähteinä saadaan elimistön tarpeisiin riittävä aminohappokoostumus. Soijan aminohappokoostumus sellaisenaan on oivallinen, mutta kotimaisten palkokasvien käyttöä olisi järkevää lisätä ympäristönäkökohdat huomioiden, toteaa dosentti Suvi Itkonen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.

Härkäpavun proteiinin sulavuudesta tuloksia monitieteisellä ja kansainvälisellä yhteistyöllä

Suomessa viljellyn härkäpavun proteiinin ja aminohappojen sulavuutta elimistössä tutkittiin ranskalaisilla koehenkilöillä yhteistyössä AgroParisTechin kanssa. Vapaaehtoiset koehenkilöt nauttivat härkäpapuaterian, minkä jälkeen ateriamassan etenemistä ruoansulatuskanavassa seurattiin kahdeksan tunnin ajan. Ohutsuolen loppuosasta kerättiin näytteitä, joista määritettiin proteiini- ja aminohappopitoisuuksia.

-Tällä typen isotooppeihin perustuvalla tutkimusmenetelmällä pystyimme tarkastelemaan erikseen kokonaisproteiinin ja yksittäisten aminohappojen sulavuutta ohutsuolessa sekä imeytymistä verenkiertoon. Nykyään jokaista aminohappoa tulisi käsitellä erillisenä ravintoaineena, sillä niillä on erilaisia tehtäviä elimistössä, Itkonen kertoo.

-Tämä tutkimustyö on erinomainen esimerkki monitieteisyyden ja kansainvälisen yhteistyön voimasta. Hanke yhdisti Helsingin yliopiston kasvintuotanto- ja maaperätieteiden sekä elintarvike- ja ravitsemustieteiden tietotaidon ranskalaisten ainutlaatuiseen menetelmäosaamiseen. Maataloustieteiden osaston tutkijat Frederick Stoddardin ja Asko Simojoen johdolla vastasivat tutkimuksessa käytettyjen harvinaisella typen 15-isotoopilla lannoitettujen härkäpapujen haasteellisesta viljelystä. Papujen prosessointi tutkimusaterioiksi suunniteltiin ja toteutettiin puolestaan elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolla. Varsinainen sulavuustutkimus toteutettiin kansainvälisesti Suvi Itkosen tutkijavaihdon aikana, kiteyttää tutkimuksen ideoija ja Leg4Life-hankkeen johtaja, apulaisprofessori Anne-Maria Pajari.

Härkäpapua käytetään yhä enenevässä määrin myös teollisten kasviproteiinivalmisteiden raaka-aineina. Tutkijoiden mukaan kasviproteiinien sulavuudesta ja hyväksikäytettävyydestä tarvitaan lisää tutkimustietoa, sillä kasvipainotteiset ruokavaliot ovat yhä suositumpia. Myös viime vuonna päivitetyissä pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa painotetaan kasvikuntapainotteisuutta sekä terveys- että ympäristönäkökulmista.

Monitieteinen Leg4Life (Legumes for Sustainable Food System and Healthy Life – Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) hanke toteutetaan Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittamana. Hanke pyrkii palkokasvien käyttöä lisäämällä saamaan aikaan laajaa yhteiskunnallista muutosta kohti terveellisempää ruokajärjestelmää sekä ilmastoneutraalia ruoantuotantoa ja -kulutusta. Hankkeessa tutkitaan Suomen olosuhteissa menestyviä palkokasveja viidessä laajassa työpaketissa, jotka kattavat koko ruokaketjun pellolta pöytään.