Suomen ympäristökeskus

Politiikkasuositus: Luonnon köyhtyminen kannattaa pysäyttää

Jaa

Ihmisen aiheuttama luontokato tarkoittaa, että luonto köyhtyy ja yksipuolistuu. Mitä enemmän lajien yksilöitä ja lopulta kokonaisia lajeja katoaa, sitä suurempia muutoksia ekosysteemien toiminnassa tapahtuu. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu kuvaa, kuinka luontokato uhkaa vakavimmillaan ruuantuotantoa ja muita ihmiselle tärkeitä ekosysteemipalveluita. Julkaisu esittelee myös keinoja luontokadon torjuntaan.

Luonto on perusolemukseltaan monimuotoinen. Monimuotoisuus ilmenee eri mittakaavoissa: geenien, yksilöiden, yksilöryhmien eli populaatioiden, lajien ja kokonaisten ekosysteemien tasoilla. Luontokato tarkoittaa tämän monipuolisuuden asteittaista tai äkillistä vähenemistä.

Eri tasoilla ilmenevän vaihtelevuuden ansiosta populaatiot ja lajit voivat sopeutua ympäristön muutoksiin. Monimuotoiset ekosysteemit puolestaan mahdollistavat toiminnallaan ihmisen hyvinvoinnin. Usein nämä ekosysteemipalveluiksi kutsutut hyödyt huomataan vasta, kun ne ovat uhattuina. Esimerkiksi Suomessa rypsisadot ovat pienentyneet pölyttäjäkadon seurauksena.

”Ekosysteemien toiminnan muutokset ovat luontokadon huolestuttavin seuraus. Koska kaikkia lajeja ja varsinkaan niiden merkityksiä eliöyhteisöissä ei tunneta, pelaamme uhkapeliä antaessamme luonnon köyhtyä”, toteaa Suomen ympäristökeskuksen (Syke) pääjohtaja Leif Schulman.

Syken toteuttaman tuoreen tutkimuksen perusteella valtaosa kansalaisista on huolissaan luontokadosta Suomessa. Lähes puolet vastaajista pitää nykyisiä luonnonsuojelutoimia riittämättöminä. Myös suomalaisyritykset ovat havainneet luontokadon vaikuttavan niiden toimintaympäristöön. Luontokato on siis merkittävä uhka Suomen taloudelle ja suomalaisten hyvinvoinnille.

Luontokadon torjuntaan on hyvät mahdollisuudet osana EU:ta

Luontokadon merkittävimmät syyt ovat luonnonvarojen kulutus ja maankäytön muutokset, jotka ajavat luonnon ahtaalle ja pirstovat lajien elinympäristöjä. Suomella on osana EU:ta oma vastuunsa boreaalisen ja arktisen luonnon suojelemisesta. ”Meillä on paljon luontoa jäljellä verrattuna moniin muihin EU-maihin, ja siksi erinomaiset mahdollisuudet turvata toimivien ekosysteemien kokonaisuuksia”, korostaa yksikönjohtaja Aino Juslén Sykestä.

”Tärkeimpiä luontokadon torjunnan keinoja ovat suojelualueiden lisääminen, ennallistaminen ja luonnonhoito sekä luontoarvot paremmin huomioiva maankäyttö ja siihen liittyvien ohjauskeinojen kehittäminen”, sanoo projektipäällikkö Saija Kuusela Sykestä, ja jatkaa: ”Myös ilmastonmuutoksen torjunnassa tulisi huomioida luontoarvot aiempaa huolellisemmin. Pidemmällä tähtäimellä meidän on kyettävä hillitsemään luonnonvarojen kulutusta siirtymällä kertakäyttökulutuksesta biokiertotalouteen.”

Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti luonnon monimuotoisuuden suojelun ja ennallistamisen hintalapuista. ”Usein unohdetaan, mitä tulevaisuudessa joudumme maksamaan, jos emme toimi nyt”, pääjohtaja Schulman muistuttaa. ”Mitä nopeammin tartumme toimeen, sitä pienempinä kustannukset ja riskit pysyvät – luontokadon torjunta kannattaa varmasti.”

Parhaimmillaan kustannukset saadaan siirrettyä haitan aiheuttajille, ja luontoa säästävät toimintatavat tulevat suhteellisesti kannattavammiksi. Luontokadon torjumisen toimenpiteet, kuten ennallistaminen ja luonnonhoito, lisäävät usein myös työllisyyttä, varsinkin maaseudulla.

Syke Policy Brief:
Luonnon köyhtyminen kannattaa pysäyttää (helsinki.fi)

Lisätietoa
Projektipäällikkö Saija Kuusela, Suomen ympäristökeskus (Syke),
etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 252 361

Yksikönjohtaja, Luontoratkaisut, Aino Juslén
Suomen ympäristökeskus (Syke)
etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 252 301

Pääjohtaja Leif Schulman, Suomen ympäristökeskus (Syke)
yhteydenotot johdon assistentin kautta: Laura Hautalampi
etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 129

Politiikkasuosituksia esitellään Hybriditilaisuudessa ti 7.5. klo 15–16: Toimittajan tärpit EU-vaaleihin: Mitä kannattaa kysyä luontokadosta ja luonnonvarojen käytöstä?
Helsingin keskustakirjasto Oodi + Teams. 
Liity Teams-tapahtumaan tästä linkistä. 
Lisätiedot ja ilmoittautuminen läsnätilaisuuteen: viestintäasiantuntija Saara Sivonen, puh. 050 310 5022, etunimi.sukunimi@syke.fi 

Kaikki Syken politiikkasuositukset: www.syke.fi/policybrefs 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Uusniityt parantavat pölyttäjien elinmahdollisuuksia kaupungeissa ja taajamissa27.5.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Huom! Tiedotteeseen korjattu kuvan copyright-tieto. Tänään julkaistu yhteenveto eri puolille Suomea perustetuista uusniityistä esittelee 51 esimerkkiä siitä, miten pölyttäjille voidaan luoda uusia elinmahdollisuuksia rakennetuille alueille. Uusniityllä tarkoitetaan niittyä, joka on perustettu ainakin osittain niittykasvien siemeniä kylvämällä. Se voi olla myös nurmikosta perustettu niitty.

Baltic Sea protection is strengthened by urban cooperation of coastal cities22.5.2024 08:00:00 EEST | Press release

The protection of the Baltic Sea marine environment was enhanced through the BALTICITIES project. The project strengthened environmental networks within and between coastal cities in Finland, Estonia, Latvia, and Lithuania. In addition to municipal and city officials, marine knowledge was widely shared with various societal actors and the public. Through the Baltic Seashore Stories Video Campaign, the diversity of different coastal areas was introduced to the public. The overwhelming popularity of the Campaign’s website indicates that many people share both joy and concern for the sea.

Itämeren suojelua edistettiin Suomen ja Baltian yhteisvoimin22.5.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Itämeren meriympäristön suojelua edistettiin projektissa, jossa vahvistettiin Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan rannikkokaupunkien yhteistyöverkostoja ja etsittiin merensuojelun synergioita. Kunta- ja kaupunkipäättäjien ohella meritietoa jaettiin laajasti yhteiskunnan eri toimijoille ja suurelle yleisölle. Erilaiset merenrannat tuotiin kansalaisten ulottuville videokampanjan voimin. Kampanjasivuston suosio viestii siitä, että ilon ja huolen merestä jakaa moni kansalainen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye