Politiikkasuositus: Luonnon köyhtyminen kannattaa pysäyttää
Ihmisen aiheuttama luontokato tarkoittaa, että luonto köyhtyy ja yksipuolistuu. Mitä enemmän lajien yksilöitä ja lopulta kokonaisia lajeja katoaa, sitä suurempia muutoksia ekosysteemien toiminnassa tapahtuu. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu kuvaa, kuinka luontokato uhkaa vakavimmillaan ruuantuotantoa ja muita ihmiselle tärkeitä ekosysteemipalveluita. Julkaisu esittelee myös keinoja luontokadon torjuntaan.
![](/data/images/public/69819243/70185672/8a41e702-a333-41df-9a21-f10ea82733ce-w_720.png)
Luonto on perusolemukseltaan monimuotoinen. Monimuotoisuus ilmenee eri mittakaavoissa: geenien, yksilöiden, yksilöryhmien eli populaatioiden, lajien ja kokonaisten ekosysteemien tasoilla. Luontokato tarkoittaa tämän monipuolisuuden asteittaista tai äkillistä vähenemistä.
Eri tasoilla ilmenevän vaihtelevuuden ansiosta populaatiot ja lajit voivat sopeutua ympäristön muutoksiin. Monimuotoiset ekosysteemit puolestaan mahdollistavat toiminnallaan ihmisen hyvinvoinnin. Usein nämä ekosysteemipalveluiksi kutsutut hyödyt huomataan vasta, kun ne ovat uhattuina. Esimerkiksi Suomessa rypsisadot ovat pienentyneet pölyttäjäkadon seurauksena.
”Ekosysteemien toiminnan muutokset ovat luontokadon huolestuttavin seuraus. Koska kaikkia lajeja ja varsinkaan niiden merkityksiä eliöyhteisöissä ei tunneta, pelaamme uhkapeliä antaessamme luonnon köyhtyä”, toteaa Suomen ympäristökeskuksen (Syke) pääjohtaja Leif Schulman.
Syken toteuttaman tuoreen tutkimuksen perusteella valtaosa kansalaisista on huolissaan luontokadosta Suomessa. Lähes puolet vastaajista pitää nykyisiä luonnonsuojelutoimia riittämättöminä. Myös suomalaisyritykset ovat havainneet luontokadon vaikuttavan niiden toimintaympäristöön. Luontokato on siis merkittävä uhka Suomen taloudelle ja suomalaisten hyvinvoinnille.
Luontokadon torjuntaan on hyvät mahdollisuudet osana EU:ta
Luontokadon merkittävimmät syyt ovat luonnonvarojen kulutus ja maankäytön muutokset, jotka ajavat luonnon ahtaalle ja pirstovat lajien elinympäristöjä. Suomella on osana EU:ta oma vastuunsa boreaalisen ja arktisen luonnon suojelemisesta. ”Meillä on paljon luontoa jäljellä verrattuna moniin muihin EU-maihin, ja siksi erinomaiset mahdollisuudet turvata toimivien ekosysteemien kokonaisuuksia”, korostaa yksikönjohtaja Aino Juslén Sykestä.
”Tärkeimpiä luontokadon torjunnan keinoja ovat suojelualueiden lisääminen, ennallistaminen ja luonnonhoito sekä luontoarvot paremmin huomioiva maankäyttö ja siihen liittyvien ohjauskeinojen kehittäminen”, sanoo projektipäällikkö Saija Kuusela Sykestä, ja jatkaa: ”Myös ilmastonmuutoksen torjunnassa tulisi huomioida luontoarvot aiempaa huolellisemmin. Pidemmällä tähtäimellä meidän on kyettävä hillitsemään luonnonvarojen kulutusta siirtymällä kertakäyttökulutuksesta biokiertotalouteen.”
Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti luonnon monimuotoisuuden suojelun ja ennallistamisen hintalapuista. ”Usein unohdetaan, mitä tulevaisuudessa joudumme maksamaan, jos emme toimi nyt”, pääjohtaja Schulman muistuttaa. ”Mitä nopeammin tartumme toimeen, sitä pienempinä kustannukset ja riskit pysyvät – luontokadon torjunta kannattaa varmasti.”
Parhaimmillaan kustannukset saadaan siirrettyä haitan aiheuttajille, ja luontoa säästävät toimintatavat tulevat suhteellisesti kannattavammiksi. Luontokadon torjumisen toimenpiteet, kuten ennallistaminen ja luonnonhoito, lisäävät usein myös työllisyyttä, varsinkin maaseudulla.
Syke Policy Brief:
Luonnon köyhtyminen kannattaa pysäyttää (helsinki.fi)
Lisätietoa
Projektipäällikkö Saija Kuusela, Suomen ympäristökeskus (Syke),
etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 252 361
Yksikönjohtaja, Luontoratkaisut, Aino Juslén,
Suomen ympäristökeskus (Syke)
etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 252 301
Pääjohtaja Leif Schulman, Suomen ympäristökeskus (Syke)
yhteydenotot johdon assistentin kautta: Laura Hautalampi
etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 129
Politiikkasuosituksia esitellään Hybriditilaisuudessa ti 7.5. klo 15–16: Toimittajan tärpit EU-vaaleihin: Mitä kannattaa kysyä luontokadosta ja luonnonvarojen käytöstä?
Helsingin keskustakirjasto Oodi + Teams.
Liity Teams-tapahtumaan tästä linkistä.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen läsnätilaisuuteen: viestintäasiantuntija Saara Sivonen, puh. 050 310 5022, etunimi.sukunimi@syke.fi
Kaikki Syken politiikkasuositukset: www.syke.fi/policybrefs
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
![](/data/images/public/69819243/70185672/baa45ef9-1a5e-45bd-9967-d7eef292027f-w_780.png)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Relatively small amount of blue-green algae have been observed in inland waters, but there are plenty of observations on the coast and in the open sea25.7.2024 13:17:22 EEST | Press release
The blue-green algae situation has remained stable in inland waters, and slightly less blue-green algae than in previous monitoring years have been observed. Blue-green algae observations have increased on the coasts, and plenty of observations have also been made in the Bothnian Sea and the Åland Sea.
För tidpunkten har ganska lite cyanobakterier observerats i insjöarna, men vid kusten och på öppet hav finns det rikligt med observationer25.7.2024 13:06:55 EEST | Tiedote
Algläget har hållits stabilt i insjöarna och cyanobakterier har observerats något mindre än genomsnittet för tidpunkten under tidigare uppföljningsår. Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusten och rikligt med observationer har också gjorts i Bottenhavet och Ålands hav.
Ajankohtaan nähden sinilevää on havaittu sisävesillä melko vähän, mutta rannikolla ja avomerellä havaintoja on runsaasti25.7.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne on pysynyt sisävesillä vakaana, ja sinilevää on havaittu ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä vähemmän kuin aikaisempina seurantavuosina. Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet rannikoilla, ja havaintoja on tehty runsaasti myös Selkämerellä ja Ahvenanmerellä.
Blue-green algae observations have increased in coastal and open sea areas18.7.2024 13:18:58 EEST | Press release
Blue-green algae observations have increased in coastal and open sea areas, but the situation in inland waters is typical of the season. Blue-green algae have been observed especially on the coasts of Southwest Finland, Uusimaa and Kymenlaakso. Abundant blue-green algae occur in the open sea area throughout the Gulf of Finland.
Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusterna och på öppna havsområden18.7.2024 13:08:13 EEST | Tiedote
Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusterna och på öppna havsområden, men i insjöarna är läget typisk för tidpunkten. I kustområdena har cyanobakterier observerats särskilt längs kusterna i Egentliga Finland, Nyland och Kymmenedalen. I det öppna havsområdet förekommer rikligt med cyanobakterier i hela Finska viken.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme