Uudet professorit esittäytyivät juhlaluennoilla 8.5.2024

Julkaistavissa 8.5.2024 klo 14.00

Lotta-Riina Sundberg: Mikrobien väliset vuorovaikutukset taudinaiheutuskyvyn säätelijänä

Tauteja aiheuttavat bakteerit ovat monenlaisien eliöiden riesa. Niiden torjuntaan käytetyt antibiootit menettävät kuitenkin tehoaan, joten bakteeritautien torjuntaan tarvitaan uudenlaisia lähetymistapoja. Yksi tapa torjua tauteja on bakteereiden omat virukset, faagit.

Lotta-Riina Sundbergin tutkimusryhmä tutkii faagien vaikutusta bakteerien taudinaiheutuskykyyn ja infektioiden torjumiseen. Tutkimuksissa on selvinnyt, että erityisesti limakalvoilla esiintyvät faagit antavat suojan bakteeritartunnoilta. Sundberg pyrkii ymmärtämään, millä tavalla limakalvoympäristö vaikuttaa bakteereiden ja niiden faagien väliseen vuorovaikutukseen ja kuinka tätä voitaisiin hyödyntää tautien torjumisessa.

- Joillakin faageilla vaikuttaa olevan pitkä evoluutiohistoria limakalvojemme kanssa: tarjoamme niille ympäristön, jossa ne voivat kohdata lisääntymiseen tarvitsemiaan bakteereita. Samalla ne tarjoavat meille suojaa taudinaiheuttajilta, Sundberg kuvaili.

Marko Siitonen: Kulttuurienvälinen viestintä tietoverkoissa - Kuinka kulttuureista ja kulttuurienvälisyydestä neuvotellaan digitaalisen viestinnän ympäristöissä

Kulttuurienvälisen viestinnän ytimessä on ymmärrys siitä, että kulttuureja ja niiden välisiä suhteita rakennetaan aktiivisesti vuorovaikutuksessa. Luennollaan Siitonen avasi kulttuurienvälisyyteen liittyviä merkitysneuvotteluja kahdesta näkökulmasta.

Ensinnä viestintäteknologian kehitys on muuttanut maahanmuuton ja ihmisten liikkuvuuden dynamiikkaa. Monikielinen ja -kanavainen mediamaisema tarjoaa ennen näkemättömiä mahdollisuuksia kiinnittyä – tai olla kiinnittymättä – yhteisöihin ja yhteiskuntiin.

Toisaalta kulttuurienvälisyys ei liity vain maahanmuuttoon tai kansainvälisyyteen.
- Käytännössä meistä jokainen ottaa osaa kulttuurienvälisyyttä koskeviin merkitysneuvotteluihin tavalla tai toisella. Tänä päivänä merkittävä osa tällaisesta neuvottelusta käydään nimenomaan tietoverkkojen välityksellä. Tietoverkot tarjoavat myös erinomaisia mahdollisuuksia oppia sekä itsestämme että toisistamme, lähellä tai kaukana, Marko Siitonen totesi.

 

Sami Kokko: Lasten ja nuorten liikkumisen ja terveyden edistäminen

Lasten ja nuorten liian vähäinen liikkuminen on yksi keskeisistä kansanterveyshaasteista, sillä kaksi kolmesta lapsesta ja nuoresta liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi. Olennaisena syynä tälle on se, että arkemme on merkittävästi passivoitunut. Nykyään monet asiat, jotka aiemmin edellyttivät paikan päällä käyntiä voi hoitaa netin tai sovelluksen välityksellä. Lisäksi yhä useamman vapaa-aikaa täyttää digilaitteiden ja -sovellusten sekä sosiaalisen median käyttö.

Ihmiset elävät elämäänsä arjen ympäristöissään, kuten kotona, kouluissa, työpaikoilla ja vapaa-ajan harrastuksissa. Näitä ympäristöjä ja niiden toimintatapoja muokkaamalla pystytään lisäämään arkiliikkumismahdollisuuksia. Olennaista on motivoida ja osallistaa kussakin toimintaympäristössä toimivat ihmiset ja kehittää heidän kanssaan kuhunkin toimintaympäristöön soveltuvia muutoksia.

Kokko esitti luennollaan tarpeen maakuntatasoiselle kaikki erilaiset toimintaympäristöt sisältävälle pitkäkestoiselle ohjelmalle – ”Keski-Suomi liikkuu” – jolla tavoitellaan muutoksia arkiympäristöissä ja niiden avulla lisää liikettä ja vähemmän paikallaanoloa.

Harri Piitulainen: Liikkumisen aivoperusta

Liikkuminen on perusta kaikelle vuorovaikutukselle ja siten myös erillisyydelle, toimijuudelle ja ihmisyydelle. Liikejärjestelmä on aivotoimintojen keskiössä, mutta silti se, miten aikomus liikkeestä muuttuu biologiseksi liikkeeksi ei vielä tunneta. Erityisesti liikeaistin, ns. kehon aistipalautteen, rooli liikkumisessa ja sen sairauksissa tunnetaan huonosti.

Harri Piitulainen esitteli liikuntaelimistön toiminnallisen anatomian tutkimuksia, keskittyen aivojen liikeohjaukseen ja liikeaistiin. Heikko liikeaisti onkin usein syy motorisille ongelmille.

- Aivot ovat monimutkaisin järjestelmä maapallolla, joten niiden toiminnan ymmärtämiseksi on tarpeen kehittää uusia aivokuvantamis- ja stimulaatiomenetelmiä, mutta myös kekseliäitä tutkimusasetelmia. On tärkeää ymmärtää miten aivot ohjaavat lihaksiamme, jotta voimme tunnistaa liikeohjauksen häiriöt tarkemmin. Näin voimme parantaa kuntoutuksen vaikuttavuutta yksilötasolla mm. lapsilla, joilla on CP-vamma ja aikuisilla aivohalvauspotilailla.

Markus Salo: Teknologia ihmisen käyttäytymisen muovaajana 

Kautta historian ihminen on kehittänyt teknologiaa, joka on muuttanut ihmisten käyttäytymistä ja arkea. Uudet teknologiat ovat tarjonneet ihmiskunnalle suunnattomia mahdollisuuksia, mutta teknologia on tuonut mukanaan myös haasteita ja haitallisia vaikutuksia esimerkiksi keskittymiseen, oppimiseen ja hyvinvointiin.

Salo on tutkinut ryhmänsä kanssa muun muassa teknologian käytön aiheuttamaa kuormitusta ja stressiä, ihmisten ja robottien yhteistyötä, lasten ja nuorten teknologian käyttöä, ohjelmistokehittäjien työtapoja, arvon yhteisluontia sekä flow-kokemuksia. Luennollaan Salo kävi läpi esimerkiksi robottien ja tekoälyn hyödyntämisen vaikutuksia ihmiselämän eri osa-alueilla.

- Jos tekoäly pystyy syvälliseen argumentointiin, asioiden käsittelyyn ja ideointiin, ihmiset kokevat huolta omasta identiteetistä ja osaamisesta. Suuret innovaatiot ja teknologiset muutokset ovat aiemminkin aiheuttaneet tarpeita uudelleenmääritellä ihmiselämää ja sen keskeisiä sisältöjä, Salo arvioi.