Väitös: LncRNA-molekyylit auttavat tunnistamaan aggressiiviset eturauhassyövät
Eturauhassyöpä on miesten toiseksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja Suomessa. Väitöstutkimuksessaan FM Annika Kohvakka tutki aiemmin tuntemattomia, niin sanottuja pitkiä ei-koodaavia RNA:ita (lncRNA). Niiden korkea ilmentyminen eturauhassyövässä oli yhteydessä syövän etenemiseen ja huonoon ennusteeseen.
Eturauhassyöpä on länsimaalaisten miesten yleisin syöpätyyppi, johon pidentyneen eliniän seurauksena sairastuu yhä useampi mies. Vaikka suurin osa eturauhassyöpäpotilaista paranee pysyvästi, noin viidesosa eturauhassyövistä etenee tappavaan muotoon.
Nykyiset diagnostiset menetelmät, etenkin prostataspesifinen antigeeni (PSA), auttavat tunnistamaan erittäin tehokkaasti eturauhassyöpiä, mikä on johtanut myös vaarattomien syöpätapausten diagnosoimiseen ja hoitamiseen. Tämä tuottaa tarpeetonta fyysistä ja henkistä kuormaa potilaille ja rasittaa lisäksi terveydenhuoltojärjestelmäämme. Siksi tarkemmille ja tehokkaammille menetelmille tunnistaa huonoennusteisia eturauhassyöpiä on suuri tarve.
LncRNA:t eli pitkät ei-koodaavat RNA:t ovat suhteellisen hiljattain löydetty ryhmä RNA-molekyylejä. Toisin kuin lähetti-RNA:t, joiden sisältämästä geneettisestä informaatiosta tuotetaan soluissa proteiineja, lncRNA:t ottavat muilla tavoin osaa solujen toimintaan. LncRNA-molekyylit osallistuvat yleensä geenien säätelyyn yhdessä proteiinien kanssa. LncRNA:iden on havaittu ilmentyvän lukuisissa syövissä normaalista poikkeavasti, minkä lisäksi joillakin lncRNA:illa on osoitettu olevan rooli syövän kehityksessä ja leviämisessä.
Annika Kohvakan väitöstutkimuksen tavoitteena oli löytää aiemmin tuntemattomia lncRNA:ita, joita esiintyy erityisesti eturauhassyövässä. Nämä lncRNA:t Kohvakka löysi kollegoidensa kanssa analysoimalla Tampereella kerättyjä eturauhaskasvainnäytteitä. Tarkoituksena oli selvittää, pystyykö näitä vastalöydettyjä lncRNA:ita käyttämään biomarkkereina eturauhassyövän ennustamisessa. Lisäksi Kohvakka selvitti syvällisemmin huonoennusteisiin eturauhassyöpiin yhdistettyjen lncRNA:iden biologista taustaa, eli kuinka ne vaikuttavat syöpäsolujen toimintaan molekyylitasolla.
– Erityisesti yksi lncRNA, jolle annoimme nimen EPCART, osoittautui mielenkiintoiseksi. Sen korkea ilmentyminen eturauhassyövässä ennusti nopeampaa syövän uusiutumista. Myös solumalleilla tehdyt kokeet osoittivat EPCART:n edistävän syöpäsolujen kasvua ja liikkumista, Kohvakka kertoo.
– Korkea ja syöpäspesifi ilmentyminen tekee lncRNA:ista ihanteellisia kandidaatteja biomarkkereiksi. Niiden avulla voidaan entistä tarkemmin diagnosoida syöpiä ja ennustaa, mitkä hoidetuista syövistä uusiutuvat.
Annika Kohvakka on kotoisin Pieksämäeltä ja valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopiston solu- ja molekyylibiologian koulutusohjelmasta keväällä 2013. Väitöskirjatyö on tehty Eturauhassyövän molekyylibiologian tutkimusryhmässä Tampereen yliopistossa.
Väitöstilaisuus perjantaina 24. toukokuuta
Filosofian maisteri Annika Kohvakan syöpägenetiikan alaan kuuluva väitöskirja Characterization of Novel Long Noncoding RNAs in Prostate Cancer tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 24.5.2024 klo 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Guido Jenster Rotterdamin Erasmus-yliopistosta. Kustoksena toimii professori Tapio Visakorpi Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annika Kohvakka
annika.kohvakka@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme