Väitös: Opioidien käyttö on yleistä iäkkäillä kotihoidon asiakkailla
Tutkimusten mukaan opioidit eivät tehoa pitkäaikaiseen, ei-syöpäperäiseen kipuun paremmin kuin muut kipulääkkeet. Lisäksi opioideihin liittyy merkittäviä haittavaikutuksia. Lääketieteen lisensiaatti Heidi Mörttinen-Vallius havaitsi väitöstutkimuksessaan, että Tampereella kotihoidon iäkkäistä asiakkaista kuitenkin noin joka kymmenes käytti säännöllisesti opioideja, pääosin tuki- ja liikuntaelimistön kipuun.

Opioideja, esimerkiksi morfiinia, käytetään lääketieteessä voimakkaan kivun, kuten syöpäkivun, hoitoon. Parin viimeisen vuosikymmenen aikana opioidien käyttö on kuitenkin laajentunut voimakkaasti muuhun kuin syövästä johtuvaan kipuun.
Heidi Mörttinen-Vallius selvitti väitöstutkimuksessaan, millä tavalla ja mistä syistä kotihoidon iäkkäät asiakkaat käyttävät opioideja säännöllisesti. Lisäksi hän tutki, miten opioidin käyttö vaikuttaa kotihoidon asiakkaan sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön ja kustannuksiin.
Tampereen kotihoidossa neljällä viidestä iäkkäästä opioidin käyttäjästä lääkityksen syy oli tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvä kipu.
– Huolestuttava havainto oli, että joka kymmenennelle ei löytynyt potilasasiakirjoista syytä opioidin käytölle, vaikka osalla reseptejä oli uusittu säännölliseen käyttöön pitkiäkin aikoja, Mörttinen-Vallius kertoo.
Kotihoidon asiakkaista erottui erityisesti kolme ryhmää, jotka käyttivät opioideja enemmän kuin kiputilanne ja sairaudet selittivät: osteoporoosia sairastavat, edellisen viiden vuoden aikana syöpää sairastaneet ja he, joilla oli vaikeuksia välinetoiminnoissa, kuten omien ostosten ja lääkityksen hallinnassa.
− Erityisesti näissä potilasryhmissä opioidien käyttö näyttää jatkuvan herkemmin ilman, että ajankohtaista tarvetta on ehkä arvioitu riittävästi, Mörttinen-Vallius selittää.
Kotihoidossa opioidilääkityksen käyttäjät käyttivät muihin verrattuna myös enemmän terveyspalveluja kuin sairaudet, toiminnanvajaukset ja itse kipu suoraan selittivät. Tämä herättää pohtimaan sekä opioidien haittoja että niiden mahdollisesti heikkoa vastetta iäkkäiden henkilöiden kokemaan tarpeeseen.
Heidi Mörttinen-Vallius vertaili väitöstutkimuksessaan myös muistisairautta sairastavien ja sairastamattomien opioidikäyttöä. Muistisairaat kotihoidon asiakkaat käyttivät vähemmän opioideja suhteessa ajankohtaiseen kiputilanteeseen ja sairauksiin kuin ne asiakkaat, joilla muistisairautta ei ollut.
− Tämä näyttäytyy kivun alihoitona. Mutta on myös mahdollista, että lääkärit puntaroivat muistisairaiden kohdalla opioidien haittavaikutusriskejä ja keskimäärin heikohkoa tehoa enemmän kuin kognitiivisesti terveiden kohdalla, Mörttinen-Vallius pohtii.
Muistisairailla mielialaoireet näyttivät sen sijaan altistavan opioidien käytölle.
− Mielialan huolellinen arvio on kivusta kärsivillä tärkeää. Nykyisen tiedon perusteella mielialaa hoitamalla voidaan helpottaa kivun kokemusta, mutta muistisairaillakaan mieliala ei parannu kipuun aloitetulla opioidilla, Mörttinen-Vallius toteaa.
Heidi Mörttinen-Vallius on yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri ja hänellä on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys. Hän työskentelee Pirkanmaan hyvinvointialueella hoitaen pääsääntöisesti elämänsä viimeisiä vuosia eläviä iäkkäitä ihmisiä ja kouluttaa työelämässä tulevia erikoislääkäreitä.
Väitöstilaisuus torstaina 6. kesäkuuta
Lääketieteen lisensiaatti Heidi Mörttinen-Valliuksen geriatrian alaan kuuluva väitöskirja Opioid use among aged home care clients tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa torstaina 6.6.2024 klo 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori (emerita) Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori (emeritus) Jaakko Valvanne Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heidi Mörttinen-Vallius
heidi.morttinen-vallius@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Korkean tason synteesi mahdollistaa digitaalisten piirien nopeamman suunnittelun29.4.2025 09:56:05 EEST | Tiedote
Korkean tason synteesissä digitaalisia piirejä suunnitellaan yleisillä ohjelmointikielillä. Väitöskirjatutkimuksessaan diplomi-insinööri Sakari Lahti selvitti korkean tason synteesin tuottavuutta ja laatua perinteisiin suunnittelutapoihin verrattuna. Tulosten mukaan menetelmällä voidaan nopeuttaa suunnitteluprojekteja, mutta tulosten laatu saattaa kärsiä ilman korkeaa ammattitaitoa.
Piia Sormuselle talotekniikan professuuri28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistossa alkaa Suomen ensimmäinen talotekniikan professuuri toukokuussa, kun apulaisprofessorina aloittaa Piia Sormunen. Hän siirtyy uuteen rooliinsa rakennetun ympäristön tiedekunnan talotekniikan teollisuusprofessorin tehtävistä. Professuurin myötä yliopisto voi vastata entistä paremmin rakennusalan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.
Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.
Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote
YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.
Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme