Väitös: Tutkimuksesta keinoja parantaa luokan ääniympäristöä ja tukea opettajan äänenkäyttöä
FM Sirpa Pirilä osoittaa väitöstutkimuksessaan, että korkea toiminnanaikainen melutaso oppitunnilla kuormittaa opettajan ääntä. Pirilä kehittää tutkimuksessaan keinoja parantaa luokan ääniympäristöä ja tukea opettajan äänenkäyttöä. Myös oppilaat hyötyvät ääniympäristön muutoksesta opettajan äänen kuuluessa paremmin. Tutkimus antoi viitteitä myös siitä, että opettajan äänenkäyttö jatkaa paranemista ääniterapiajakson loputtuakin, kun terapiassa harjoiteltujen toimintamallien siirtoa opetustyöhön tuetaan ns. Carryover-menetelmillä.
Oppitunnilla esiintyvä toiminnanaikainen melu muodostuu pääosin lasten ja opettajien puheesta ja toiminnasta. Tällaisen melun lisääntyminen aiheuttaa huolta, koska avoimia oppimisympäristöjä on rakennettu viime vuosina yhä useammin.
Sirpa Pirilä kehitti logopedian väitöksessään ratkaisuja toiminnanaikaiseen meluun, joka kuormittaa tutkimuksen perusteella opettajan ääntä. Tutkimukseen osallistuneiden opettajien luokkahuoneet olivat perinteisiä suljettuja luokkahuoneita.
– Tutkimuksessani melua pystyttiin vähentämään luokkien akustiikkaa parantamalla. Lisäksi suunnittelemallani Melutyöpajatoiminnalla voitiin vähentää luokan ylimääräisten äänten häiritsevyyttä. Tulokset osoittivat, että näiden toimenpiteiden myötä opettajan ääni rasittuu vähemmän. Myös oppilaat hyötyvät ääniympäristön muutoksesta: opettajan puhe kuuluu selvemmin, Pirilä kertoo.
– Melutyöpajoissa opettajia ja oppilaita opastettiin tiedostamaan luokassa olevia melulähteitä ja suunnittelemaan niihin melua vähentäviä ratkaisuja kuten huopatassuja tuolin jalkoihin tai muistivihjeitä ylimääräisen puhumisen välttämiseksi, Pirilä valottaa.
”Anteeksi, kun en ole muistanut tehdä niitä ääniharjoituksia”
Ääniterapia-asiakkailla on usein vaikeuksia siirtää ja yleistää terapiassa omaksuttuja uusia äänenkäyttötapoja ja toimintamalleja terapian ulkopuolisiin tilanteisiin. Yleistymisen tueksi voidaan käyttää ns. Carryover-menetelmiä, joiden avulla pyritään tukemaan uusien taitojen muistamista ja käyttöä arjen puhetilanteissa. Hyvän ryhdin tai rennon äänentuoton muistamisen vihjeenä voi toimia vaikkapa jokin sana, esine, kuva tai tapahtuma. Esimerkkejä opettajille ideoiduista muistivihjeistä ovat muun muassa: Kun katsot kelloa, rentouta leuat ja posket. Kun sanot oppilaittesi nimiä, käytä terapiatilanteessa harjoiteltua ääntä.
– Tulosten perusteella Carryover-menetelmiä kannattaa sisällyttää ääniterapiaan, sillä niiden avulla on mahdollista tukea äänellistä hyvinvointia pitkäkestoisesti. Opettajat kokivat Carryover-menetelmien käytön motivoivana. He kertoivat myös, että niiden avulla oli mahdollista hyödyntää terapiajaksolla saatuja hyvän äänenkäytön toimintamalleja opetustilanteessa, Pirilä kertoo.
Sirpa Pirilä (os. Naamanka) valmistui filosofian maisteriksi Oulun yliopiston logopedian oppiaineesta vuonna 1993. Hän on syntyisin Pudasjärveltä, asunut pitkään Oulussa ja muuttanut viisi vuotta sitten Espooseen. Valmistumisestaan lähtien hän on työskennellyt puheterapeuttina yksityissektorilla.
Väitöstilaisuus perjantaina 10. toukokuuta
Filosofian maisteri Sirpa Pirilän logopedian alaan kuuluva väitöskirja Opettajan ääntä auttamassa, luokan melua vähentämässä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 10.5.2024 kello 12 Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Ahmed Geneid Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto. Kustoksena toimii tenure track -professori Sari Ylinen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Yhteyshenkilöt
Sirpa Pirilä
puheterapeutti@sirpapirila.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Hapetusreaktori simuloi päästöjen käyttäytymistä ilmakehässä16.5.2024 10:30:00 EEST | Tiedote
Polttomoottorit tuottavat haitallisia hiukkas- ja kaasupäästöjä ilmakehään. Osa kaasumaisista päästöistä muodostaa uutta hiukkasmassaa ilmakehässä useiden päivien aikana päästön jälkeen. Väitöstutkimuksessaan DI Pauli Simonen kehitti mittausmenetelmää, jolla voidaan arvioida ilmakehässä muodostuvan hiukkasmassan eli sekundääriaerosolin määrää eri päästölähteistä. Simosen mukaan esimerkiksi etanolin lisääminen bensiiniin vähentää sekundääriaerosolin muodostumista.
Väitös: Yhteisestä etiikan opetuksesta on käyty katsomus- ja koulutuspoliittista kamppailua yli sata vuotta16.5.2024 08:40:00 EEST | Tiedote
Hyvän ja pahan, oikean ja väärän pohtiminen on keskeinen osa kasvatusta. Siitä, pitäisikö etiikkaa opettaa yleissivistävässä koulussa katsomusryhmittäin vai kaikille oppilaille yhteisesti, on Suomessa väitelty viimeisen sadan vuoden aikana useaan otteeseen. FM Eenariina Hämäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan näiden debattien historiaa.
Monitieteinen GIANT-projekti tutkii sisäilman aerosoleja – suurennuslasin alla ulkoilman vaikutukset14.5.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset ilmanlaatututkijat, alan yritykset sekä kunnat ja kaupungit ovat käynnistäneet yhteisen GIANT-projektin, jossa tutkitaan sisätilojen aerosoli-ilmiöitä. Tutkimusprojekti pyrkii lisäksi mukauttamaan WHO:n uusimpia ilmanlaatusuosituksia käytäntöihin ja edistämään kotimaisen korkeatasoisen sisäilmateknologian markkinoita.
Väitös: LncRNA-molekyylit auttavat tunnistamaan aggressiiviset eturauhassyövät14.5.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Eturauhassyöpä on miesten toiseksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja Suomessa. Väitöstutkimuksessaan FM Annika Kohvakka tutki aiemmin tuntemattomia, niin sanottuja pitkiä ei-koodaavia RNA:ita (lncRNA). Niiden korkea ilmentyminen eturauhassyövässä oli yhteydessä syövän etenemiseen ja huonoon ennusteeseen.
Väitös: Ulkoilman kosteus vaikuttaa rasituksen laukaisemaan keuhkoputkien supistumiseen lapsilla13.5.2024 09:15:00 EEST | Tiedote
Lapsilla astman diagnosointiin käytetään yleisimmin ulkona suoritettavaa juoksurasituskoetta. Ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä, kuinka paljon ulkoilman tekijät vaikuttavat juoksurasituskokeen herkkyyteen. Väitöstutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Pauliina Tikkakoski selvitti ulkoilman fysikaalisten ja biologisten tekijöiden vaikutusta lasten ulkojuoksurasituskokeen tulokseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme