Finna.fi viiddida bálvalusas davvisámegielagiidda
Suoma kultuvrra ja diehtaga njunuš ohcanbálvalus Finna.fi gávdno dál maiddái davvisámegillii. Davvisámegielagat besset vuosttas háve geavahit girjerájuid, arkiivvaid ja museaid neahttasisdoaluid ja -bálvalusaid iežaset eatnigillii.
Finna.fi-ohcanbálvalusa sisdoalut ja bálvalusat guoskkahit iešguđegelágan eallinmuttuid. Dan vehkiin lea álki ohcat girjjálašvuođa, dutkamušdieđu, museaid ja arkiivvaid ártnaid ja oahppomateriálaid.
“Davvisámegiel ohcanbálvalus doarju sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš ovttaveardásašvuođa ja buorida sámegielaid oidnoma riikkaviidosaččat. Sápmelaččain badjel 60 proseantta ássá sámeguovllu olggobealde. Lea hui buorre ahte dál mii beassat oahpásmuvvat iežamet kulturárbemateriálaide ja geavahit girjerádjobálvalusaid eatnigillii beroškeahttá das, gos orrut”, muitala diehtoáššedovdi Mari Guttorm Álbmotgirjerájus.
Sámedikki stivralahttu Tauno Ljetoff mielde Finna.fi-bálvalusa almmustahttin davvisámegillii lea dehálaš lávki ovddosguvlui:
"Álbmotgirjerádju lea dihkkadan luotta ja čájehan ovdamearkkainis ahte maiddái unnit gielat ánssášit oidnot ja gullot, ja mo dehálaš lea sáhttit geavahit bálvalusaid iežas gillii. Jáhkán, ahte dán almmustahttima mielde olbmot ohcagohtet hearkkibut dieđu iežaset sogain, máttuin, ruovttuguovllus ja dávviriin. Sáhttáge jurddašit ahte Finna.fi materiálat bohtet dál ovtta láhkai ruovttoluotta, lagabui sápmelaččaid.”
Tipssat dieđu ohcamii
Finna.fi:s leat materiálat miljovnnaid mielde, Finnas lea diehtaga ja kultuvrra vallji. Ohcama sáhttá iskat ovdamearkka dihtii fáddásániiguin dahje olbmo- dahje báikenamaiguin.
Dáid ohcanliŋkkaid bokte sáhtát vuolgit oahpásmuvvat sámekultuvrra materiálaide:
- Girjjálašvuohta ja dutkamušat duoji birra
- Sámemusihkka
- Davvisámegiel girjjálašvuohta
- Davvisámegiel bláđit ja artihkkalat
- Davvisámegiel oahppočájánasat
Oassi materiálas gávdno njuolga ohcanbálvalusa bokte ja muhtin materiálat gávdnojit ovdamearkka dihtii báikki alde girjerájus.
Amma fuomášat, ahte eanáš oassi Finna materiálain lea suomagillii. Ohcan lea goittotge buoriduvvon vai bálvalusa sáhttá geavahit maiddái davvisámegiel ohcansániiguin. Jus háliida, Finna ohcama sáhttá ráddjet giela mielde dušše davvisámegiel materiálii.
Lasi davvisámegiel ohcanbálvalusat boađi boađi
Finna.fi lea Álbmotgirjeráju Finna-bálvalusaid oassi. Finna fállá girjerájuide, museaide ja arkiivvaide vejolašvuođa ráhkadit neahttabálvalusaid, mat leat ráddjejuvvon sin iežaset materiálaide. Ovdamearkka dihtii máŋggat Suoma almmolaš girjerájut geavahit Finna neahttagirjerájuideaset vuođđun. Ođđa giellajorgalus dahká vejolažžan dáid neahttabálvalusaid fállama davvisámegillii, mii buorida olu sápmelaččaid gielalaš ovttaveardásašvuođa.
Váldegottálaš Finna.fi-ohcanbálvalusain oktanaga iežaset ollásit davvisámegielat geavaheaddji dihtorlavttaid almmustahttet Sámemusea Siida ja Lappi girjerádju.
Finna-bálvalusaid jorgalus davvisámegillii lea oassi Álbmotgirjeráju Sámegielaid doarjja digitála bálvalusain -fitnu, man ruhtada Alfred Kordelina foanda.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lassedieđut:
Mari Guttorm, diehtoáššedovdi, Álbmotgirjerádju, tel. 029 412 3719, mari.guttorm(at)helsinki.fi
Tauno Ljetoff, Sámegielaid doarjja digitála bálvalusain -fitnu stivrenjoavkku ságajođiheaddji ja Sámedikki stivralahttu, tel. 040 589 3249, tauno.ljetoff(at)gmail.com
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Finna oanehaččat
Finna lea Suoma kultur- ja dieđamateriálaid ruoktu. Finna.fi čohkke čuđiid museaid, girjerájuid ja arkiivvaid materiálaid ovtta čujuhussii, gos daid gurrii beassá álkket ja johtilit. Dan lassin Finna fállá neahttabálvalusvuođu, mainna iešguđet doaibmit sáhttet ráhkadit iežas elektrovnnalaš ohcanbálvalusa dahje ovdamearkka dihtii neahttagirjeráju. Buohkanassii Finna bálvala 60 miljovnna neahttagalledeaddji jagis. Bálvalus ovddiduvvo Álbmotgirjerájus ja dan ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme