Finna.fi viiddida bálvalusas davvisámegielagiidda
Suoma kultuvrra ja diehtaga njunuš ohcanbálvalus Finna.fi gávdno dál maiddái davvisámegillii. Davvisámegielagat besset vuosttas háve geavahit girjerájuid, arkiivvaid ja museaid neahttasisdoaluid ja -bálvalusaid iežaset eatnigillii.
Finna.fi-ohcanbálvalusa sisdoalut ja bálvalusat guoskkahit iešguđegelágan eallinmuttuid. Dan vehkiin lea álki ohcat girjjálašvuođa, dutkamušdieđu, museaid ja arkiivvaid ártnaid ja oahppomateriálaid.
“Davvisámegiel ohcanbálvalus doarju sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš ovttaveardásašvuođa ja buorida sámegielaid oidnoma riikkaviidosaččat. Sápmelaččain badjel 60 proseantta ássá sámeguovllu olggobealde. Lea hui buorre ahte dál mii beassat oahpásmuvvat iežamet kulturárbemateriálaide ja geavahit girjerádjobálvalusaid eatnigillii beroškeahttá das, gos orrut”, muitala diehtoáššedovdi Mari Guttorm Álbmotgirjerájus.
Sámedikki stivralahttu Tauno Ljetoff mielde Finna.fi-bálvalusa almmustahttin davvisámegillii lea dehálaš lávki ovddosguvlui:
"Álbmotgirjerádju lea dihkkadan luotta ja čájehan ovdamearkkainis ahte maiddái unnit gielat ánssášit oidnot ja gullot, ja mo dehálaš lea sáhttit geavahit bálvalusaid iežas gillii. Jáhkán, ahte dán almmustahttima mielde olbmot ohcagohtet hearkkibut dieđu iežaset sogain, máttuin, ruovttuguovllus ja dávviriin. Sáhttáge jurddašit ahte Finna.fi materiálat bohtet dál ovtta láhkai ruovttoluotta, lagabui sápmelaččaid.”
Tipssat dieđu ohcamii
Finna.fi:s leat materiálat miljovnnaid mielde, Finnas lea diehtaga ja kultuvrra vallji. Ohcama sáhttá iskat ovdamearkka dihtii fáddásániiguin dahje olbmo- dahje báikenamaiguin.
Dáid ohcanliŋkkaid bokte sáhtát vuolgit oahpásmuvvat sámekultuvrra materiálaide:
- Girjjálašvuohta ja dutkamušat duoji birra
- Sámemusihkka
- Davvisámegiel girjjálašvuohta
- Davvisámegiel bláđit ja artihkkalat
- Davvisámegiel oahppočájánasat
Oassi materiálas gávdno njuolga ohcanbálvalusa bokte ja muhtin materiálat gávdnojit ovdamearkka dihtii báikki alde girjerájus.
Amma fuomášat, ahte eanáš oassi Finna materiálain lea suomagillii. Ohcan lea goittotge buoriduvvon vai bálvalusa sáhttá geavahit maiddái davvisámegiel ohcansániiguin. Jus háliida, Finna ohcama sáhttá ráddjet giela mielde dušše davvisámegiel materiálii.
Lasi davvisámegiel ohcanbálvalusat boađi boađi
Finna.fi lea Álbmotgirjeráju Finna-bálvalusaid oassi. Finna fállá girjerájuide, museaide ja arkiivvaide vejolašvuođa ráhkadit neahttabálvalusaid, mat leat ráddjejuvvon sin iežaset materiálaide. Ovdamearkka dihtii máŋggat Suoma almmolaš girjerájut geavahit Finna neahttagirjerájuideaset vuođđun. Ođđa giellajorgalus dahká vejolažžan dáid neahttabálvalusaid fállama davvisámegillii, mii buorida olu sápmelaččaid gielalaš ovttaveardásašvuođa.
Váldegottálaš Finna.fi-ohcanbálvalusain oktanaga iežaset ollásit davvisámegielat geavaheaddji dihtorlavttaid almmustahttet Sámemusea Siida ja Lappi girjerádju.
Finna-bálvalusaid jorgalus davvisámegillii lea oassi Álbmotgirjeráju Sámegielaid doarjja digitála bálvalusain -fitnu, man ruhtada Alfred Kordelina foanda.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lassedieđut:
Mari Guttorm, diehtoáššedovdi, Álbmotgirjerádju, tel. 029 412 3719, mari.guttorm(at)helsinki.fi
Tauno Ljetoff, Sámegielaid doarjja digitála bálvalusain -fitnu stivrenjoavkku ságajođiheaddji ja Sámedikki stivralahttu, tel. 040 589 3249, tauno.ljetoff(at)gmail.com
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Finna oanehaččat
Finna lea Suoma kultur- ja dieđamateriálaid ruoktu. Finna.fi čohkke čuđiid museaid, girjerájuid ja arkiivvaid materiálaid ovtta čujuhussii, gos daid gurrii beassá álkket ja johtilit. Dan lassin Finna fállá neahttabálvalusvuođu, mainna iešguđet doaibmit sáhttet ráhkadit iežas elektrovnnalaš ohcanbálvalusa dahje ovdamearkka dihtii neahttagirjeráju. Buohkanassii Finna bálvala 60 miljovnna neahttagalledeaddji jagis. Bálvalus ovddiduvvo Álbmotgirjerájus ja dan ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme