Finna.fi laajentaa palveluaan pohjoissaamenkielisille
15.5.2024 07:26:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Suomen johtava kulttuurin ja tieteen hakupalvelu Finna.fi palvelee nyt pohjoissaamen kielellä. Pohjoissaamenkieliset pääsevät ensi kertaa käyttämään kirjastojen, arkistojen ja museoiden tarjoamia verkkosisältöjä ja -palveluita omalla äidinkielellään.

Finna.fi-hakupalvelun sisällöt ja palvelut linkittyvät moneen elämänvaiheeseen. Sen avulla on helppo etsiä kirjallisuutta, tutkimustietoa, museoiden ja arkistojen aarteita sekä oppimateriaaleja.
“Pohjoissaamenkielinen hakupalvelu tukee saamelaisten kielellistä ja kulttuurista yhdenvertaisuutta ja lisää saamen kielten näkyvyyttä maanlaajuisesti. Saamelaisista yli 60 prosenttia asuu saamelaisalueen ulkopuolella. On hienoa, että nyt pääsemme tutustumaan omiin kulttuuriperintöaineistoihimme ja käyttämään kirjastopalveluita äidinkielellämme asuinpaikasta riippumatta”, tiivistää tietoasiantuntija Mari Guttorm Kansalliskirjastosta.
Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Tauno Ljetoffin mukaan Finna.fi-palvelun julkaiseminen pohjoissaameksi on merkittävä edistysaskel:
"Kansalliskirjasto on toiminut tiennäyttäjänä ja esimerkkinä siinä, kuinka pienemmätkin kielet ansaitsevat tulla nähdyiksi ja kuulluiksi, ja kuinka merkittävää on pystyä käyttämään palveluita omalla kielellään. Uskon, että tämän julkaisun myötä ihmiset tulevat herkemmin hakemaan tietoa suvuistaan, esivanhemmistaan, kotiseudustaan ja esineistään. Voisi ajatella, että Finna.fi:n sisältämät aineistot tulevat nyt eräällä tavalla takaisin, lähemmäksi saamelaisia.”
Vinkkejä tiedonhakuun
Finna.fi on kulttuurin ja tieteen runsaudensarvi miljoonilla aineistoillaan. Hakua voi kokeilla esimerkiksi aihesanoilla tai henkilö- ja paikannimiä käyttäen.
Seuraavien hakulinkkien kautta voi lähteä tutustumaan saamelaiskulttuuria koskeviin aineistoihin:
- Saamenkäsitöihin liittyvää kirjallisuutta ja tutkimuksia
- Saamelaismusiikkia
- Pohjoissaamenkielistä kirjallisuutta
- Pohjoissaamenkielisiä lehtiä ja artikkeleita
- Pohjoissaamenkielisiä opinnäytteitä
Osa aineistoista on saatavilla suoraan hakupalvelun kautta ja osa aineistoista edellyttää esimerkiksi kirjastokäyntiä.
On hyvä huomata, että valtaosa Finnaan kuvaillusta aineistoista on suomenkielistä. Hakua on kuitenkin parannettu, jotta palvelua voi käyttää myös pohjoissaamenkielisillä hakusanoilla. Halutessaan Finnan hakua voi rajata kielen mukaan yksinomaan pohjoissaamenkieliseen aineistoon.
Pohjoissaamenkielisiä hakupalveluita tulossa lisää
Finna.fi on osa Kansalliskirjaston ylläpitämiä Finna-palveluita. Finna tarjoaa kirjastoille, museoille ja arkistoille mahdollisuuden luoda myös omiin aineistoihin rajautuvia verkkopalveluita. Esimerkiksi monet Suomen yleiset kirjastot käyttävät Finnaa verkkokirjastojensa pohjana. Uusi kielikäännös mahdollistaa näiden verkkopalveluiden tarjoamisen pohjoissaameksi, mikä lisää merkittävästi saamelaisten kielellistä yhdenvertaisuutta.
Valtakunnallisen Finna.fi-hakupalvelun kanssa yhtä aikaa oman kokonaan pohjoisaamenkielisen käyttöliittymän julkaisevat Saamelaismuseo Siida sekä Lapin kirjastot.
Finna-palveluiden käännös pohjoissaameksi on osa Kansalliskirjaston Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa -hanketta, jota rahoittaa Alfred Kordelinin säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mari Guttorm, tietoasiantuntija, Kansalliskirjasto, puh. 029 412 3719, mari.guttorm(at)helsinki.fi
Tauno Ljetoff, Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja ja Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen, puh. 040 589 3249, tauno.ljetoff(at)gmail.com
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat


Finna pähkinänkuoressa
Finna on koti Suomen kulttuuri- ja tiedeaineistoille. Finna.fi kokoaa satojen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistot yhteen osoitteeseen, jossa niiden äärelle pääsee helposti ja nopeasti. Lisäksi Finna tarjoaa verkkopalvelualustaa, jolla eri toimijat voivat luoda oman sähköisen hakupalvelun tai esimerkiksi verkkokirjaston. Kaikkiaan Finna palvelee 60 miljoonaa verkkovierailijaa vuosittain. Palvelua kehitetään Kansalliskirjastossa, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi verikoe tunnistaa rasvamaksasairauden jo terveyskeskuksessa19.11.2026 10:36:32 EET | Tiedote
Uudenlaisella verikokeella voidaan löytää potilaat, joilla on etenevän maksasairauden riski. Koska testi voidaan tehdä perusterveydenhuollossa, hoito voi alkaa nopeammin ja ilman jonotusta erikoissairaanhoitoon. Parempien hoitotulosten lisäksi tämä vähentäisi myös erikoissairaanhoidon kuormitusta.
Väitös: Perusoikeuksien turvaaminen edellyttää toimivaa markkinataloutta17.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa hyvinvointivaltion rahoituksesta keskustellaan ennen kaikkea menoleikkausten ja veronkorotusten näkökulmasta. Tuore oikeustieteellinen väitöstutkimus nostaa esiin vähemmälle huomiolle jäävän kysymyksen: miten lainsäädäntö ja sen tulkinta vaikuttavat taloudelliseen vaihdantaan ja sitä kautta hyvinvointivaltion rahoituspohjaan?
Kvinnors och mäns värderingar utvecklades inte i olika riktningar trots allt17.11.2026 07:14:00 EET | Pressmeddelande
Det i offentligheten ofta framförda påståendet om en polarisering av unga kvinnors och mäns värderingar stämmer inte. En nyligen publicerad undersökning studerade utvecklingen av skillnader i värderingarna i mer än 30 europeiska länder under åren 2002–2023.
Naisten ja miesten arvomaailmat Euroopassa eivät erkaantuneetkaan17.11.2026 07:14:00 EET | Tiedote
Julkisuudessa tiuhaan esitetty väite nuorten naisten ja miesten arvojen polarisaatiosta ei pidä paikkaansa. Tutkimus tarkasteli arvojen eron kehitystä yli 30 Euroopan maassa vuosina 2002–2023.
Stressaantuneen vanhemman on vaikeampi ymmärtää lapsensa tunteita16.11.2026 07:23:00 EET | Tiedote
Vanhemmuuden ensimmäisinä vuosina koettu stressi voi vaikuttaa kykyyn ymmärtää lapsen tunteita ja heijastua siten lapsen kehitykseen. Vahvimmin yhteys näkyi isillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme