Noin puolet Helsingin seudun yrityksistä arvioi, ettei niillä ole riittävää osaamista tekoälyn hyödyntämiseksi – vain reilu kymmenes aikoo lisätä osaamistaan rekrytoimalla tekoälyosaajia
14.5.2024 09:00:00 EEST | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
Helsingin seudun yrityksistä 49 prosenttia katsoo, ettei niillä ole riittävää osaamista tekoälyn hyödyntämiseksi, käy ilmi Helsingin seudun jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä. 28 prosenttia katsoo osaamista olevan riittävästi ja 23 prosenttia ei osaa sanoa.
Tekoälyosaamisensa kohentamiseksi yritykset Helsingin seudulla aikovat pääasiassa kouluttaa henkilökuntaansa (53 %) ja ostaa koulutusta ja/tai palveluja talon ulkopuolelta (37 %). Vain 12 prosenttia yrityksistä aikoo rekrytoida uutta osaamista tekoälytarpeisiin. 28 prosenttia ei tunne tarvetta millekään edellämainituista.
”Tekoälyn käyttö jakaa selkeästi alueen yrityksiä ja sen käyttö on yhä vähäistä. Tekoälyn vaikutus työelämään on selvästi vasta tulossa. Yli 80 prosenttia vastaajista näkee, että tekoäly vaikuttaa oman yrityksen työtehtävien sisältöön jo lähivuosina”, sanoo työvoimatarpeen ennakointia tekevän Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja Helsingin seudun kauppakamarista.
Samassa kyselyssä jopa 38 prosenttia yrityksistä raportoi kokevansa pulaa osaavasta työvoimasta. 29 prosenttia kertoi pulan osaavasta työvoimasta rajoittavan yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä vähintään jonkin verran.
”Vaikea kokonaistilanne taloudessa on helpottanut osaajapulaa hetkellisesti. Tästäkin huolimatta osan yrityksistä on vaikea löytää osaavia tekijöitä, ja pulaa on sekä asiantuntija- että suorittavan tason osaajista. Hakijoiden puutteellinen ammattiosaaminen nousee kyselyssämme suurimmaksi syyksi osaajapulan takana”, Olli Oja sanoo.
Näin jäsenkysely tehtiin
Helsingin seudun kauppakamarin jäsenkyselyyn vastasi 338 yritystä. Kysely tehtiin aikavälillä 15.–29.3.2024.
Kyselyn vastaajat ovat suurimmalta osalta ylintä johtoa ja johtoa. Vastaajista 86 prosenttia on pieniä tai keskisuuria yrityksiä.
Helsingin seudun kauppakamarilla on noin 7 000 jäsentä. Helsingin seudun kauppakamarin toiminta-alue kattaa 21 kuntaa Uudenmaan alueella.
Lisätiedot:
Yritysten rekrytointi- ja osaamistarpeet Helsingin seudulla -julkaisu tiistaina 14.5. kello 9.00 osoitteessa helsinki.chamber.fi
Olli Oja, Ennakointikamarin projektipäällikkö, Helsingin seudun kauppakamari, olli.oja@helsinki.chamber.fi, +358 50 564 7586
Lisätiedot, julkaisun ennakkopyynnöt: Heini Larros, viestintäjohtaja, Helsingin seudun kauppakamari, heini.larros@helsinki.chamber.fi, +358 40 526 9728
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli OjaProjektipäällikköEnnakointikamari
Puh:+358 50 564 7586olli.oja@helsinki.chamber.fiHeini LarrosViestintäjohtajaHelsingin seudun kauppakamari
Puh:+358 40 526 9728heini.larros@helsinki.chamber.fiKuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Selvitys käynnistyi: miten Itä-Uudestamaasta tulee vihreän siirtymän klusteri7.10.2026 08:45:34 EEST | Tiedote
Itä-Uudellamaalla on aloitettu selvitystyö, joka pohjustaa alueen vihreän siirtymän klusterin syntymistä. Klusteri kokoaa alueen yritykset, kunnat ja osaajat yhteistyöhön, joka vahvistaa elinvoimaa, houkuttelee investointeja ja luo uusia työpaikkoja. Selvitystä koordinoi Helsingin seudun kauppakamari.
Työperäinen maahanmuutto osaksi Suomen kasvupolitiikkaa – Helsingin seudun kauppakamarin teesit työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi6.10.2026 07:02:43 EEST | Tiedote
Työperäisen maahanmuuton tulee olla osa Suomen kasvupolitiikkaa. Helsingin seudun kauppakamari ehdottaa, että saatavuusharkinnasta luovutaan tai siitä vapautetaan vähintään tehtävät, joissa palkka ylittää ennalta sovitun palkkarajan. Luvituksesta on tehtävä sujuvaa ja ennakoitavaa: osaajan on voitava tunnistautua etänä sekä saada henkilötunnus ja digitaalinen lompakko jo ennen maahantuloa, ja edustustojen ajanvarausruuhkat on purettava. Business Finlandille on annettava valtuudet toimia kohdemaissa työvoimaviranomaisen tavoin, ja koko perheen oleskeluluvat on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Helsingin seudun kauppakamari esittää hallitusohjelmaan 2027–2031 kymmenen teesiä, joilla Suomeen saadaan yritysten tarvitsemia osaajia. Työpaikat Helsingin seudulla lisääntyvät, samaan aikaan Suomessa siirtyy eläkkeelle enemmän ihmisiä kuin heitä syntyy.
Muistutuskutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?16.9.2026 13:08:10 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Kutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?9.9.2026 13:15:00 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Ajatusjohtajuus vaikuttaa liiketoimintapäättäjien kumppanivalintoihin – ”Yrityksen ajatusjohtajuutta ei voi jättää yksin henkilöstön varaan”31.8.2026 08:41:35 EEST | Tiedote
Merkittävä osa liiketoimintapäättäjistä hyödyntää yritysten asiantuntijasisältöjä päätöksenteon tukena, ja jopa neljä viidestä kertoo ajatusjohtajuuden vaikuttavan kumppanivalintoihin, käy ilmi Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimuksesta. Vapa Median ja Iro Researchin toteuttama tutkimus perustuu 150 suomalaisen suuryrityksen C-tason johtajan haastatteluihin. Ajatusjohtajuudesta on tullut tärkeä yritysten kilpailutekijä. Viestintäasiantuntijat Ida Hakola ja Jasmiina Parta tarkastelevat ilmiötä uudessa kirjassaan Ajatusjohtajuus – Kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa. Kirjoittajien mukaan yritysten on yhä vaikeampi rakentaa luottamusta pelkän yritysbrändin varaan. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit haluavat nähdä, keitä yrityksen takana on, mitä he ajattelevat ja millaiseen asiantuntemukseen yrityksen ratkaisut perustuvat. Tekoälyn aikakaudella geneerinen yritysviestintä menettää tehoaan samalla, kun kasvollinen asiantuntijuus korostuu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme