Uskonnollinen pukeutuminen työpaikalla tukee monimuotoisuutta ja tasa-arvoa
Suomi monimuotoistuu. Se näkyy myös työpaikoilla, joten sitä on tärkeää ymmärtää ja tukea. Yksi monimuotoistumisen merkki on uskonnollinen pukeutuminen.
– Kulttuurisen monimuotoistumisen ymmärtäminen on tärkeää, jos halutaan tukea yhteiskunnan yhdenvertaisuutta, kohdella kaikkia tasapuolisesti ja välttää syrjintää, sanoo Katri Karhunen Helsingin yliopistosta.
Karhusen väitöstutkimus tarjoaa keinoja tarkastella monimuotoistuvaa työelämää laajemmasta näkökulmasta: aiheena on uskonnollinen pukeutuminen ja ammatillinen toimijuus suomalaisilla työpaikoilla. Tutkimuksen aineistona on Suomessa 2010-luvulla julkisuudessa käytyjä keskusteluja sekä sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien musliminaisten kokemuksia uskonnollisen asusteen käyttämisestä osana työasua.
Suomessa esillä on ollut erityisesti musliminaisten huivi, mutta myös sikhimiesten turbaanista on keskusteltu. Uskonnollisia asusteita ovat myös juutalaismiesten käyttämä kipa ja kristittyjen ristikaulakoru. Myös tatuoinneilla saattaa olla uskonnollisia merkityksiä.
Työyhteisö tukee uskonnollista pukeutumista
– Ihmisen ammatillinen identiteetti määrittyy myös henkilökohtaisen identiteetin kautta. Siihen vaikuttaa henkilön tausta, myös kulttuurinen ja uskonnollinen, sekä erilaiset ryhmät, joihin hän kuuluu, Katri Karhunen sanoo.
Myös henkilökohtaiset kokemukset vaikuttavat ammatti-identiteettiin.
Työyhteisö kohteli Karhusen haastattelemia naisia pääsääntöisesti hyvin, ja he kokivat saavansa kollegoiltaan ja esihenkilöiltään tukea ja apua. HUS on tarjonnut huivin osana työasua jo 2000-luvun alusta alkaen, ja tätäkin ennen omaa huivia sai käyttää. Huivista koettiin olevan myös hyötyä.
– Huivin ansiosta muslimiasiakkaiden koettiin olevan helpompi lähestyä työntekijää esim. ramadaniin liittyvissä terveydellisissä kysymyksissä. Huivin nähtiin myös häivyttävän sukupuolieroja ja saavan käyttäjän näyttäytymään omasta mielestään enemmän ammattilaisena. Peittävä pukeutuminen myös lisäsi itsevarmuutta.
Ulkonäkö vaikuttaa käsitykseen pätevyydestä
Karhunen kuuli haastatteluissa myös negatiivisia kokemuksia.
– Etenkin terveydenhoitoalalla työskentelevät naiset kokivat ongelmia lähes päivittäin. Asiakkaat kommentoivat kielteisesti huivia tai ihonväriä. Ne yhdistettiin ulkomaalaisuuteen. Joskus potilaat halusivat vaihtaa hoitajaa tai nimittelivät epäasiallisesti.
Suomalaisuus tai näyttäytyminen suomalaisena vaikuttaa siihen, miten ihminen otetaan osaksi työyhteisöä ja miten häneen suhtaudutaan ammattilaisena.
– Haastattelemani naiset kokivat, että ulkomaalaisena näyttäytyminen lisäsi epäilyksiä pätevyydestä. Sen sijaan sujuva kielitaito, suomalainen nimi tai vaalea iho lisäsivät pätevyyttä asiakkaiden silmissä. Myös aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että Suomessa arvostetaan työntekijöitä, jotka pystyvät mukautumaan suomalaiseen kulttuuriin ja näyttävät myös riittävän samanlaisilta kuin suomalaiset.
Monimuotoisuutta tukemalla houkutellaan kansainvälisiä osaajia
Karhusen tutkimus liittyy olennaisesti keskusteluun suomalaisuudesta ja rasismista sekä työllistymisestä ja työperäisen maahanmuuton tukemisesta.
– On syntynyt niin sanottuja maahanmuuttaja-ammatteja, eli aloja, joille maahanmuuttajien on helpointa työllistyä. Nämä alat ovat usein pienipalkkaisia, ja niiden arvostus on alhainen. Sen sijaan, että pyrittäisiin parantamaan esimerkiksi työolosuhteita, työaikoja ja palkkaa, palkataankin maahanmuuttajia.
Monimuotoistumisen tukeminen on yhteiskunnan ja yhdenvertaisuuden kannalta olennaista.
– Kulttuurinen monimuotoisuus ja sen hyväksyminen houkuttelevat kansainvälisillä työmarkkinoilla liikkuvia maahanmuuttajia. Sen tukeminen osoittaa, että eri taustaiset ihmiset voivat osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja hakeutua erilaisiin ammatteihin, Karhunen sanoo.
Väitöksen tiedot
Katri Karhunen väittelee 18.5.2024 kello 10 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Uskonnollinen pukeutuminen ja ammatillinen toimijuus suomalaisilla työpaikoilla". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, Suomen laki -sali, Yliopistonkatu 3.
Vastaväittäjänä on FT, dosentti Marja Tiilikainen, Siirtolaisuusinstituutti, ja kustoksena on Terhi Utriainen. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Universitatis Helsingiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri Karhunen
katri.karhunen@helsinki.fi
+358 50 496 5622
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Korkeakouluopiskelijoiden kokemukset rasismiin puuttumisesta: Tunneperäiset ja sosiaaliset tekijät keskiössä12.2.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Itsessä heräävät tunteet ja koettu kyky toimia tilanteessa korostuvat rasismiin puuttumisessa. Myös tilanteeseen sidotut tekijät ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät syyt nousivat esiin, kun korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin rasismista.
Lapsen myöhäinen kronotyyppi saattaa ennustaa pitkän aikavälin terveyshaittoja7.2.2025 16:00:04 EET | Tiedote
Suomalaislasten unen, ruokavalion ja painonkehityksen välisiä yhteyksiä selvittänyt uusi tutkimus osoittaa, että vuorokausirytmi saattaa vaikuttaa terveyteen merkittävästi pitkällä aikavälillä.
Kun ruokaturva horjuu, terveyserot kasvavat7.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio on muita epäterveellisempi, mikä voi lisätä kroonisten sairauksien riskiä ja terveyden eriarvoisuutta.
Näkymätön sähköjohdin: sähkön ohjaamista äänellä6.2.2025 08:35:31 EET | Tiedote
Suomalaisten, espanjalaisten ja kanadalaisten tutkijoiden ryhmä on ensimmäistä kertaa osoittanut, että sähkökipinöitä voidaan ohjata ultraääniaaltojen avulla.
Outokummun kallioperästä paljastui haiseva yllätys5.2.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Yli kahden kilometrin syvyisestä kairareiästä paljastui haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka yleensä yhdistetään huonoon sisäilmaan. Jo aiemmin reiästä on löydetty kymmeniä miljoonia vuosia vanhaa pohjavettä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme