Selvitys: Ruoka-alan vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä
Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan ruoka-alan, eli maatalouden, elintarviketeollisuuden, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan sekä ravitsemistoiminnan, vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä. Ala työllistää välilliset vaikutukset huomioon ottaen noin 320 000 henkeä, mikä on lähes 12 prosenttia kaikista työllisistä.
Kokonaisuuteen on laskettu alan tuotannossa työskentelevien (238 000) lisäksi kotimaan hankintojen kautta välillisesti työllistyvät (82 000), ilmenee selvityksessä.
”Ruoka-ala työllistää edelleen eniten ravitsemistoiminnassa, vaikka Covid-19-kriisin myötä työllisten määrä on ravitsemisalalla hieman vähentynyt”, sanoo Luken erikoistutkija Marja Knuuttila.
Arvonlisäystä ruoka-ala tuotti vuonna 2021 kansantaloudelle runsaalla 19 miljardilla eurolla. Tämä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä.
Alan toimialoista eniten arvonlisäystä, 3,8 miljardia euroa, muodostuu elintarvikekaupassa tukku- ja vähittäiskauppa yhteen laskien. Maatalouden 3,3 miljardin euron arvonlisäys ylittää hieman elintarviketeollisuuden 2,9 miljardin ja ravitsemistoiminnan 2,4 miljardin euron arvonlisäyksen. Lisäksi ala synnytti välillisesti yhteensä 6,6 miljardin euron arvonlisäyksen muilla talouden toimialoilla.
Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy noin 11 miljardia euroa. Palkka- ja yritysverojen lisäksi mukaan on luettu tuoteverot (valmisteverot ja kulutuksen arvonlisävero) sekä sosiaaliturvamaksut.
”Ruoka-alan merkitys taloudelle on suuri, kuten selvitys osoittaa. Ruuasta puhuttaessa tulee kuitenkin muistaa, että ilman sitä emme tulisi toimeen. Ilman kotimaista ruokaa suomen bruttokansantuote olisi lähellä nollaa”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi.
Määrällisesti eniten ruoka-ala työllistää ja kerryttää arvonlisäystä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Suhteellisesti ruoka-ala luo eniten arvonlisäystä ja työllisyyttä etenkin Etelä-Pohjanmaalla. Ruoka-alan välitön ja välillinen vaikutus maakunnan arvonlisäykseen on 16 ja työllisyyteen 18 prosenttia. Myös Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan maakunnissa ruoka-alan merkitys arvonlisäyksen kerryttäjänä ja työllistäjänä on suuri.
Ruoka-alan yhteiskunnallinen rooli on merkittävä, mutta valtakunnalliset työllisyys - ja arvonlisäysvaikutukset ovat lukujen valossa hieman laskussa. Luke tuo selvityksessään esille ruokaviennin mahdollisuudet alalle.
Luken helmikuussa julkistaman keskustelunavauksen mukaan ruokavientiä lisäämällä ruoka-alan arvonlisäystä olisi mahdollista kasvattaa jopa 40 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Myös hallitusohjelman Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -kokonaisuus aloitti työskentelyn vuoden 2023 lopussa.
”Ruoka-ala tulisi saada kasvuun ja onneksi nykyinen hallitus on tiedostanut alan potentiaalin sekä mahdollisuudet uuden kasvuohjelman myötä. Huoltovarmuus, oikeudenmukainen ruokaketju ja elintarvikevienti luovat perustan menestyvälle ruoka-alalle”, Marttila painottaa.
Lue lisää selvityksestä Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta.
Selvityksen kotimaisen ruokasektorin verokertymästä ja työllisyysvaikutuksista rahoittivat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Agronomiliitto ry, Agrologien Liitto ry ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund.
Lisätietoja:
Juha Marttila
MTK:n puheenjohtaja
+358 50 341 3167
Lisätietoja selvityksestä:
erikoistutkija Marja Knuuttila, Luke, puh. 029 532 6254, marja.knuuttila@luke.fi
vieraileva tutkija Eero Vatanen, Karjalan tutkimuslaitos/Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 5367878, eero.vatanen@uef.fi
tutkimusprofessori Jyrki Niemi, Luke, puh. 029 532 6390, jyrki.niemi@luke.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MTK-liitot: Maa- ja metsätalousyrittäjien heikkoa oikeusturvaa on parannettava25.7.2024 15:27:09 EEST | Tiedote
MTK- liittojen ja valtuuskunnan puheenjohtajat kokoontuivat kesäkokoukseensa Keski-Pohjanmaalle 23-25.7.2024. Kesäkokouksen yhteydessä puheenjohtajat tutustuivat keskipohjanmaalaiseen maataloustuotantoon ja sen erityispiirteisiin.
Peltolinnut ovat tärkeitä maiseman ja monimuotoisuuden kannalta19.7.2024 12:45:26 EEST | Tiedote
Lintujen esiintyvyys toimii indikaattorina monimuotoisuudesta ja peltolintujen kannankehitystä seuraamalla voidaan tutkia maatalousympäristössä tapahtuvia muutoksia. Linnut lauluineen ja lentonäytöksineen ovat myös tärkeä osa maaseutua. MTK ja SLC kokosivat peltolintubingoon 9 lintulajia 14 lajin joukosta, joita Suomessa käytetään muutosten seurantaan.
Mediakutsu: MTK:n ja SLC:n maatalouden vähähiilisyystiekartan julkistustilaisuus 20.8. kello 12:0016.7.2024 16:32:22 EEST | Kutsu
Tervetuloa seuraamaan MTK:n ja SLC:n maatalouden vähähiilisyystiekartan julkistustilaisuutta. Tilaisuus on seurattavissa etäyhteyksin tiistaina 20. elokuuta kello 12:00 alkaen.
Lappiin sijoittuva hanke tähtää luontokadon hillintään ja tarjoaa maanomistajille uusia mahdollisuuksia16.7.2024 14:52:47 EEST | Tiedote
MTK:n Luontoarvomarkkinoilta lisäarvoa Lappiin –hankkeessa tavoitteena on kehittää menetelmä, joka luo metsänomistajalle uusia ansaintakeinoja samalla parantaen ilmaston, ympäristön ja vesien tilaa sekä hilliten luontokatoa. Työ on herättänyt kiinnostusta ja parhaillaan hanke etsii esimerkkikohteita lappilaisten metsänomistajien luontoarvokohteiden tuotteistamista ja luontoarvokaupan sopimusmalleja varten.
Susituhot jatkavat kasvuaan lammastiloilla – alkuvuoden aikana yli 30 lammasvahinkoa10.7.2024 11:10:44 EEST | Tiedote
Luonnonvarakeskuksen tuore suden kanta-arvio ja lammastalouden kokemukset kentältä ovat merkittävässä ristiriidassa. Luke on tänä vuonna arvioinut Suomen susikannan jopa hieman pienentyneen viime vuodesta. Alkukesästä tapahtuneiden vahinkojen määrä kertoo kuitenkin muuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme