Selvitys: Ruoka-alan vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä
Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan ruoka-alan, eli maatalouden, elintarviketeollisuuden, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan sekä ravitsemistoiminnan, vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä. Ala työllistää välilliset vaikutukset huomioon ottaen noin 320 000 henkeä, mikä on lähes 12 prosenttia kaikista työllisistä.
Kokonaisuuteen on laskettu alan tuotannossa työskentelevien (238 000) lisäksi kotimaan hankintojen kautta välillisesti työllistyvät (82 000), ilmenee selvityksessä.
”Ruoka-ala työllistää edelleen eniten ravitsemistoiminnassa, vaikka Covid-19-kriisin myötä työllisten määrä on ravitsemisalalla hieman vähentynyt”, sanoo Luken erikoistutkija Marja Knuuttila.
Arvonlisäystä ruoka-ala tuotti vuonna 2021 kansantaloudelle runsaalla 19 miljardilla eurolla. Tämä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä.
Alan toimialoista eniten arvonlisäystä, 3,8 miljardia euroa, muodostuu elintarvikekaupassa tukku- ja vähittäiskauppa yhteen laskien. Maatalouden 3,3 miljardin euron arvonlisäys ylittää hieman elintarviketeollisuuden 2,9 miljardin ja ravitsemistoiminnan 2,4 miljardin euron arvonlisäyksen. Lisäksi ala synnytti välillisesti yhteensä 6,6 miljardin euron arvonlisäyksen muilla talouden toimialoilla.
Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy noin 11 miljardia euroa. Palkka- ja yritysverojen lisäksi mukaan on luettu tuoteverot (valmisteverot ja kulutuksen arvonlisävero) sekä sosiaaliturvamaksut.
”Ruoka-alan merkitys taloudelle on suuri, kuten selvitys osoittaa. Ruuasta puhuttaessa tulee kuitenkin muistaa, että ilman sitä emme tulisi toimeen. Ilman kotimaista ruokaa suomen bruttokansantuote olisi lähellä nollaa”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi.
Määrällisesti eniten ruoka-ala työllistää ja kerryttää arvonlisäystä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Suhteellisesti ruoka-ala luo eniten arvonlisäystä ja työllisyyttä etenkin Etelä-Pohjanmaalla. Ruoka-alan välitön ja välillinen vaikutus maakunnan arvonlisäykseen on 16 ja työllisyyteen 18 prosenttia. Myös Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan maakunnissa ruoka-alan merkitys arvonlisäyksen kerryttäjänä ja työllistäjänä on suuri.
Ruoka-alan yhteiskunnallinen rooli on merkittävä, mutta valtakunnalliset työllisyys - ja arvonlisäysvaikutukset ovat lukujen valossa hieman laskussa. Luke tuo selvityksessään esille ruokaviennin mahdollisuudet alalle.
Luken helmikuussa julkistaman keskustelunavauksen mukaan ruokavientiä lisäämällä ruoka-alan arvonlisäystä olisi mahdollista kasvattaa jopa 40 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Myös hallitusohjelman Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -kokonaisuus aloitti työskentelyn vuoden 2023 lopussa.
”Ruoka-ala tulisi saada kasvuun ja onneksi nykyinen hallitus on tiedostanut alan potentiaalin sekä mahdollisuudet uuden kasvuohjelman myötä. Huoltovarmuus, oikeudenmukainen ruokaketju ja elintarvikevienti luovat perustan menestyvälle ruoka-alalle”, Marttila painottaa.
Lue lisää selvityksestä Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta.
Selvityksen kotimaisen ruokasektorin verokertymästä ja työllisyysvaikutuksista rahoittivat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Agronomiliitto ry, Agrologien Liitto ry ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund.
Lisätietoja:
Juha Marttila
MTK:n puheenjohtaja
+358 50 341 3167
Lisätietoja selvityksestä:
erikoistutkija Marja Knuuttila, Luke, puh. 029 532 6254, marja.knuuttila@luke.fi
vieraileva tutkija Eero Vatanen, Karjalan tutkimuslaitos/Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 5367878, eero.vatanen@uef.fi
tutkimusprofessori Jyrki Niemi, Luke, puh. 029 532 6390, jyrki.niemi@luke.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MTK: Alkutuotannon kannattavuus ratkaisee kansallisen ruokastrategian onnistumisen16.12.2025 12:34:39 EET | Tiedote
MTK:n tuleva puheenjohtaja Tero Hemmilä kiittää ruokastrategian visiota, mutta vaatii nopeita toimia alkutuotannon kannattavuuden vahvistamiseksi.
Viljelijöiden suurmielenosoitus Brysselissä 18.12. – viljelijöitä Suomesta mukana16.12.2025 07:45:00 EET | Tiedote
Brysselissä järjestetään torstaina 18.12. laaja viljelijämielenosoitus. Tapahtumaan odotetaan 8 000–10 000 viljelijää 27 EU-maasta. Suomesta mielenosoitukseen osallistuu edustajia MTK:sta ja SLC:stä. Edellisen kerran vastaavan mittaluokan mielenosoitus järjestettiin kymmenen vuotta sitten. Mielenosoitus järjestetään vastalauseena EU-komission budjettiesitykselle vuoden 2027 jälkeiselle ajalle. Maataloudelle korvamerkitty EU-rahoitus on vaarassa pienentyä viidenneksellä.
Joulupöydän ytimessä kotimaisuus – maaseudun vuodenkierto ohjaa ruokavalintoja15.12.2025 08:03:00 EET | Tiedote
Joulu kokoaa suomalaiset kotimaisen ruuan äärelle. Joulun juhlapöytä rakentuu kotimaisista raaka-aineista: juureksista, perunasta, kananmunista, lihasta sekä vilja- ja maitotuotteista. Ne kertovat suomalaisen ruuantuotannon monipuolisuudesta ja vastuullisuudesta. Maaseudulla vuodenkierto näkyy erityisesti loppuvuonna, kun sadonkorjuun kiireet väistyvät talven hiljaisempaan aikaan. Vaikka pellot lepäävät, työ maatiloilla jatkuu ympäri vuoden eläinten hoidosta metsätöihin ja tulevan satokauden valmisteluun.
Maaseutumatkailuyritykset aikovat murtaa kasvun esteet – odotukset vilkkaasta joulusesongista korkealla12.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Maaseutumatkailuyrityksissä on vahva halu kasvaa sekä kotimaan markkinoilla että kansainvälisesti. Kasvun saavuttaminen vaatii kuitenkin uusia käytännön keinoja, tukea ja rohkeaa kehittämistä. Tiedot käyvät ilmi maaseutumatkailuyrityksille suunnatun kyselyn ennakkotuloksista. Maaseutumatkailussa joulu on erityisen suosittua aikaa. Moni hakeutuu maalle hiljentymään ja kokemaan perinteisen juhlan tunnelman.
MTK on tyytyväinen siihen, että maa- ja metsätalousvaliokunta tarjoaa ratkaisut suurpeto-ongelmiin9.12.2025 13:02:51 EET | Tiedote
Susi-, karhu- ja ilveskannat ovat kasvaneet niin korkeiksi, että tuotantoeläimiin kohdistuneiden vuotuisten vahinkotapausten määrä tekee kaikkien lajien osalta tänä vuonna uuden ennätyksen. Lisäksi kannanhoidollisen metsästyksen estymisen vuoksi lajien ihmisarkuus on vähentynyt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme