Selvitys: Ruoka-alan vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä
Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan ruoka-alan, eli maatalouden, elintarviketeollisuuden, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan sekä ravitsemistoiminnan, vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä. Ala työllistää välilliset vaikutukset huomioon ottaen noin 320 000 henkeä, mikä on lähes 12 prosenttia kaikista työllisistä.
Kokonaisuuteen on laskettu alan tuotannossa työskentelevien (238 000) lisäksi kotimaan hankintojen kautta välillisesti työllistyvät (82 000), ilmenee selvityksessä.
”Ruoka-ala työllistää edelleen eniten ravitsemistoiminnassa, vaikka Covid-19-kriisin myötä työllisten määrä on ravitsemisalalla hieman vähentynyt”, sanoo Luken erikoistutkija Marja Knuuttila.
Arvonlisäystä ruoka-ala tuotti vuonna 2021 kansantaloudelle runsaalla 19 miljardilla eurolla. Tämä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä.
Alan toimialoista eniten arvonlisäystä, 3,8 miljardia euroa, muodostuu elintarvikekaupassa tukku- ja vähittäiskauppa yhteen laskien. Maatalouden 3,3 miljardin euron arvonlisäys ylittää hieman elintarviketeollisuuden 2,9 miljardin ja ravitsemistoiminnan 2,4 miljardin euron arvonlisäyksen. Lisäksi ala synnytti välillisesti yhteensä 6,6 miljardin euron arvonlisäyksen muilla talouden toimialoilla.
Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy noin 11 miljardia euroa. Palkka- ja yritysverojen lisäksi mukaan on luettu tuoteverot (valmisteverot ja kulutuksen arvonlisävero) sekä sosiaaliturvamaksut.
”Ruoka-alan merkitys taloudelle on suuri, kuten selvitys osoittaa. Ruuasta puhuttaessa tulee kuitenkin muistaa, että ilman sitä emme tulisi toimeen. Ilman kotimaista ruokaa suomen bruttokansantuote olisi lähellä nollaa”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi.
Määrällisesti eniten ruoka-ala työllistää ja kerryttää arvonlisäystä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Suhteellisesti ruoka-ala luo eniten arvonlisäystä ja työllisyyttä etenkin Etelä-Pohjanmaalla. Ruoka-alan välitön ja välillinen vaikutus maakunnan arvonlisäykseen on 16 ja työllisyyteen 18 prosenttia. Myös Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan maakunnissa ruoka-alan merkitys arvonlisäyksen kerryttäjänä ja työllistäjänä on suuri.
Ruoka-alan yhteiskunnallinen rooli on merkittävä, mutta valtakunnalliset työllisyys - ja arvonlisäysvaikutukset ovat lukujen valossa hieman laskussa. Luke tuo selvityksessään esille ruokaviennin mahdollisuudet alalle.
Luken helmikuussa julkistaman keskustelunavauksen mukaan ruokavientiä lisäämällä ruoka-alan arvonlisäystä olisi mahdollista kasvattaa jopa 40 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Myös hallitusohjelman Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -kokonaisuus aloitti työskentelyn vuoden 2023 lopussa.
”Ruoka-ala tulisi saada kasvuun ja onneksi nykyinen hallitus on tiedostanut alan potentiaalin sekä mahdollisuudet uuden kasvuohjelman myötä. Huoltovarmuus, oikeudenmukainen ruokaketju ja elintarvikevienti luovat perustan menestyvälle ruoka-alalle”, Marttila painottaa.
Lue lisää selvityksestä Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta.
Selvityksen kotimaisen ruokasektorin verokertymästä ja työllisyysvaikutuksista rahoittivat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Agronomiliitto ry, Agrologien Liitto ry ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund.
Lisätietoja:
Juha Marttila
MTK:n puheenjohtaja
+358 50 341 3167
Lisätietoja selvityksestä:
erikoistutkija Marja Knuuttila, Luke, puh. 029 532 6254, marja.knuuttila@luke.fi
vieraileva tutkija Eero Vatanen, Karjalan tutkimuslaitos/Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 5367878, eero.vatanen@uef.fi
tutkimusprofessori Jyrki Niemi, Luke, puh. 029 532 6390, jyrki.niemi@luke.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Sokerijuurikkaan hintaratkaisu 2026 valmistunut ja viljely ennätyslukemissa19.9.2025 07:03:07 EEST | Tiedote
Sucros Oy ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) sekä Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund (SLC) ovat solmineet vuoden 2026 toimialasopimuksen. Sokerijuurikkaan hinta laskee, mutta hintataso säilyy kilpailukykyisenä. Kiinnostus sokerijuurikkaan viljelyä kohtaan on voimakasta.
Metsänomistajien kiinnostus puukauppaan on laskusuunnassa17.9.2025 15:33:55 EEST | Tiedote
Metsänomistajien kiinnostus puukauppaan on hiipunut, käy ilmi MTK:n syksyn Metsätutka-kyselystä. Alkuvuonna puukauppa kävi vilkkaasti kesään saakka, mutta sen jälkeen sekä myyntimäärät että myyntiaikeet ovat laskeneet. Lähes 60 prosenttia metsänomistajista ei todennäköisesti aio myydä puuta ensi vuonna. Noin kolmannes suunnittelee puukauppaa, ja ratkaisevana tekijänä korostuvat metsänhoidolliset syyt.
Hevostalousbarometri 2025: Hevostalousyrittäjät kamppailevat kustannuspaineiden ja epävarman tulevaisuuden kanssa15.9.2025 15:27:40 EEST | Tiedote
Suomen hevostalousyrittäjien taloudellinen tilanne on heikentynyt merkittävästi, selviää MTK:n ja SLC:n vuoden 2025 Hevostalousbarometrista. Kyselyyn vastanneista 190 yrittäjästä 60 prosenttia kokee taloutensa heikentyneen viimeisen vuoden aikana, ja tulevaisuuden näkymät ovat monen mielestä synkät.
Metsänomistajat keskiössä Inarin metsäseminaarissa – avoin vuoropuhelu vie kohti kestävää tulevaisuutta9.9.2025 13:30:00 EEST | Tiedote
Inarin kunta järjesti 4.–5. syyskuuta 2025 Ivalossa metsäseminaarin yhteistyössä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK), Metsänhoitoyhdistysten ja Suomen Metsäsäätiön kanssa. Tilaisuus oli jatkoa vuoden 2023 seminaarille, ja sen tavoitteena oli edistää avointa keskustelua metsien käytöstä Inarissa sekä vahvistaa yhteistyötä paikallisten toimijoiden kesken.
Hallitus tunnisti riihessään maatalouden tilannekuvan3.9.2025 09:32:18 EEST | Tiedote
Petteri Orpon (kok.) hallitus osoitti budjettiriihessään tunnistavansa maatilojen tämänhetkisen taloustilanteen ja sen aiheuttamat riskit Suomen ruokaturvalle. Maatalouden rahoitus turvattiin säästöiltä, eikä alalle kohdistettu uusia kustannuksia. MTK pitää kuitenkin valitettavana, ettei hallitus tarttunut metsäalan tarjoamaan kasvuun riittävällä metsänhoidon rahoituksella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme