Selvitys: Ruoka-alan vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä
13.5.2024 14:17:24 EEST | Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | Tiedote
Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan ruoka-alan, eli maatalouden, elintarviketeollisuuden, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan sekä ravitsemistoiminnan, vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä. Ala työllistää välilliset vaikutukset huomioon ottaen noin 320 000 henkeä, mikä on lähes 12 prosenttia kaikista työllisistä.
Kokonaisuuteen on laskettu alan tuotannossa työskentelevien (238 000) lisäksi kotimaan hankintojen kautta välillisesti työllistyvät (82 000), ilmenee selvityksessä.
”Ruoka-ala työllistää edelleen eniten ravitsemistoiminnassa, vaikka Covid-19-kriisin myötä työllisten määrä on ravitsemisalalla hieman vähentynyt”, sanoo Luken erikoistutkija Marja Knuuttila.
Arvonlisäystä ruoka-ala tuotti vuonna 2021 kansantaloudelle runsaalla 19 miljardilla eurolla. Tämä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä.
Alan toimialoista eniten arvonlisäystä, 3,8 miljardia euroa, muodostuu elintarvikekaupassa tukku- ja vähittäiskauppa yhteen laskien. Maatalouden 3,3 miljardin euron arvonlisäys ylittää hieman elintarviketeollisuuden 2,9 miljardin ja ravitsemistoiminnan 2,4 miljardin euron arvonlisäyksen. Lisäksi ala synnytti välillisesti yhteensä 6,6 miljardin euron arvonlisäyksen muilla talouden toimialoilla.
Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy noin 11 miljardia euroa. Palkka- ja yritysverojen lisäksi mukaan on luettu tuoteverot (valmisteverot ja kulutuksen arvonlisävero) sekä sosiaaliturvamaksut.
”Ruoka-alan merkitys taloudelle on suuri, kuten selvitys osoittaa. Ruuasta puhuttaessa tulee kuitenkin muistaa, että ilman sitä emme tulisi toimeen. Ilman kotimaista ruokaa suomen bruttokansantuote olisi lähellä nollaa”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi.
Määrällisesti eniten ruoka-ala työllistää ja kerryttää arvonlisäystä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Suhteellisesti ruoka-ala luo eniten arvonlisäystä ja työllisyyttä etenkin Etelä-Pohjanmaalla. Ruoka-alan välitön ja välillinen vaikutus maakunnan arvonlisäykseen on 16 ja työllisyyteen 18 prosenttia. Myös Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan maakunnissa ruoka-alan merkitys arvonlisäyksen kerryttäjänä ja työllistäjänä on suuri.
Ruoka-alan yhteiskunnallinen rooli on merkittävä, mutta valtakunnalliset työllisyys - ja arvonlisäysvaikutukset ovat lukujen valossa hieman laskussa. Luke tuo selvityksessään esille ruokaviennin mahdollisuudet alalle.
Luken helmikuussa julkistaman keskustelunavauksen mukaan ruokavientiä lisäämällä ruoka-alan arvonlisäystä olisi mahdollista kasvattaa jopa 40 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Myös hallitusohjelman Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -kokonaisuus aloitti työskentelyn vuoden 2023 lopussa.
”Ruoka-ala tulisi saada kasvuun ja onneksi nykyinen hallitus on tiedostanut alan potentiaalin sekä mahdollisuudet uuden kasvuohjelman myötä. Huoltovarmuus, oikeudenmukainen ruokaketju ja elintarvikevienti luovat perustan menestyvälle ruoka-alalle”, Marttila painottaa.
Lue lisää selvityksestä Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta.
Selvityksen kotimaisen ruokasektorin verokertymästä ja työllisyysvaikutuksista rahoittivat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Agronomiliitto ry, Agrologien Liitto ry ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund.
Lisätietoja:
Juha Marttila
MTK:n puheenjohtaja
+358 50 341 3167
Lisätietoja selvityksestä:
erikoistutkija Marja Knuuttila, Luke, puh. 029 532 6254, marja.knuuttila@luke.fi
vieraileva tutkija Eero Vatanen, Karjalan tutkimuslaitos/Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 5367878, eero.vatanen@uef.fi
tutkimusprofessori Jyrki Niemi, Luke, puh. 029 532 6390, jyrki.niemi@luke.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Eduskunta sai hälyttävän katsauksen - tieverkon rapistuminen uhkaa koko Suomen kilpailukykyä13.2.2026 12:02:40 EET | Tiedote
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta sekä valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto saivat 13.2.2026 katsauksen Suomen raskaan liikenteen tilanteeseen ja tulevaisuuden kehityskulkuihin. Selvityksen esittelivät Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, INFRA ry, Koneyrittäjät ry, Metsäteollisuus ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry, Suomen Tieyhdistys ry sekä Destia Oy.
Kaupan pelottelu ruoan hinnan nousulla on perusteetonta – lakiuudistus on välttämätön suomalaisen ruokajärjestelmän turvaamiseksi13.2.2026 07:53:00 EET | Tiedote
Vähittäiskaupan julkisuudessa esittämät väitteet elintarvikemarkkinalain uudistuksesta ja ruoan hinnan noususta ovat puhdasta pelottelua vailla faktapohjaa. Lakiesitys etenee eduskuntaan laajalla poliittisella tuella, ja sen tavoitteena on korjata jo pitkään jatkuneita markkinahäiriöitä ruokaketjussa. Lain eduskuntakäsittelyn alla määräävässä markkina-asemassa olevan kaupan hintapuheet voivat olla myös kilpailulain vastaisia.
370 000 kilometriä kriittistä tieverkkoa – yksityisteiden rahoitus kaukana tarpeesta11.2.2026 10:36:12 EET | Tiedote
Suomen pisin tieverkko ei ole valtion ylläpitämä, vaan yksityisteitä, joita on lähes viisi kertaa enemmän kuin maanteitä. MTK muistuttaa, että yksityisteiden merkitys huoltovarmuudelle, elinkeinoelämälle ja arjen liikkumiselle on ratkaiseva, mutta niiden rahoitus ei vastaa nykyisiä tarpeita. Yksityisteiden kunto ratkaisee, kulkeeko puu metsästä, maito tilalta ja apu perille hätätilanteessa.
Miltä puumarkkinat näyttävät? Tutustu MTK:n puumarkkinakatsauksiin10.2.2026 14:03:34 EET | Tiedote
MTK julkaisee joka kuukauden alussa tutkimuspäällikkö Kalle Karttusen koostaman puumarkkinakatsauksen. Puumarkkinakatsaukset kertovat metsäteollisuuden ajankohtaisesta markkinatilanteesta ja miten se vaikuttaa metsänomistajien puukauppamahdollisuuksiin. Tutustu helmikuun katsaukseen!
Kotimainen peruna on ruokaturvan supersankari3.2.2026 09:30:00 EET | Tiedote
Perunaviikkoa vietetään 9.–15.2. Peruna on yksi Suomen ruokaturvan vahvimmista lenkeistä, koska sen omavaraisuus on korkea ja satoa voidaan varastoida pitkään. Suomalainen syö perunaa arviolta 65 kiloa vuodessa. Määrän tuottamiseen tarvitaan vain noin 20 metriä perunapenkkiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme