Selvitys: Ruoka-alan vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä

Kokonaisuuteen on laskettu alan tuotannossa työskentelevien (238 000) lisäksi kotimaan hankintojen kautta välillisesti työllistyvät (82 000), ilmenee selvityksessä.

”Ruoka-ala työllistää edelleen eniten ravitsemistoiminnassa, vaikka Covid-19-kriisin myötä työllisten määrä on ravitsemisalalla hieman vähentynyt”, sanoo Luken erikoistutkija Marja Knuuttila.

Arvonlisäystä ruoka-ala tuotti vuonna 2021 kansantaloudelle runsaalla 19 miljardilla eurolla. Tämä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä.

Alan toimialoista eniten arvonlisäystä, 3,8 miljardia euroa, muodostuu elintarvikekaupassa tukku- ja vähittäiskauppa yhteen laskien. Maatalouden 3,3 miljardin euron arvonlisäys ylittää hieman elintarviketeollisuuden 2,9 miljardin ja ravitsemistoiminnan 2,4 miljardin euron arvonlisäyksen. Lisäksi ala synnytti välillisesti yhteensä 6,6 miljardin euron arvonlisäyksen muilla talouden toimialoilla.

Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy noin 11 miljardia euroa. Palkka- ja yritysverojen lisäksi mukaan on luettu tuoteverot (valmisteverot ja kulutuksen arvonlisävero) sekä sosiaaliturvamaksut.

”Ruoka-alan merkitys taloudelle on suuri, kuten selvitys osoittaa. Ruuasta puhuttaessa tulee kuitenkin muistaa, että ilman sitä emme tulisi toimeen. Ilman kotimaista ruokaa suomen bruttokansantuote olisi lähellä nollaa”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi.

Määrällisesti eniten ruoka-ala työllistää ja kerryttää arvonlisäystä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Suhteellisesti ruoka-ala luo eniten arvonlisäystä ja työllisyyttä etenkin Etelä-Pohjanmaalla. Ruoka-alan välitön ja välillinen vaikutus maakunnan arvonlisäykseen on 16 ja työllisyyteen 18 prosenttia. Myös Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan maakunnissa ruoka-alan merkitys arvonlisäyksen kerryttäjänä ja työllistäjänä on suuri. 

Ruoka-alan yhteiskunnallinen rooli on merkittävä, mutta valtakunnalliset työllisyys - ja arvonlisäysvaikutukset ovat lukujen valossa hieman laskussa. Luke tuo selvityksessään esille ruokaviennin mahdollisuudet alalle.

Luken helmikuussa julkistaman keskustelunavauksen mukaan ruokavientiä lisäämällä ruoka-alan arvonlisäystä olisi mahdollista kasvattaa jopa 40 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Myös hallitusohjelman Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -kokonaisuus aloitti työskentelyn vuoden 2023 lopussa.

”Ruoka-ala tulisi saada kasvuun ja onneksi nykyinen hallitus on tiedostanut alan potentiaalin sekä mahdollisuudet uuden kasvuohjelman myötä. Huoltovarmuus, oikeudenmukainen ruokaketju ja elintarvikevienti luovat perustan menestyvälle ruoka-alalle”, Marttila painottaa. 

Lue lisää selvityksestä Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta.

Selvityksen kotimaisen ruokasektorin verokertymästä ja työllisyysvaikutuksista rahoittivat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Agronomiliitto ry, Agrologien Liitto ry ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund.

Lisätietoja:

Juha Marttila

MTK:n puheenjohtaja

+358 50 341 3167

Lisätietoja selvityksestä:

erikoistutkija Marja Knuuttila, Luke, puh. 029 532 6254, marja.knuuttila@luke.fi
vieraileva tutkija Eero Vatanen, Karjalan tutkimuslaitos/Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 5367878, eero.vatanen@uef.fi

tutkimusprofessori Jyrki Niemi, Luke, puh. 029 532 6390, jyrki.niemi@luke.fi