Kuntien väliset erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä ovat suurimmat maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla
Sairastavuutta ja työkyvyttömyyttä on eniten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Samoilla maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla myös kuntien väliset erot ovat suurimmat. Kaikilla alueilla sairastavuus ja työkyvyttömyys eivät kuitenkaan kulje yhtä vahvasti käsi kädessä, osoittavat Kansallisen terveysindeksin uusimmat tulokset.
Kuntien väliset erot työkyvyttömyydessä ja eri sairauksien yleisyydessä ovat merkittäviä. Myös hyvinvointialueiden sisällä on suuria eroja. Kuntien väliset erot sairastavuudessa ovat suurimpia maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla Pohjois- ja Itä-Suomessa. Maantieteellisesti pienemmillä hyvinvointialueilla Etelä-Suomessa alueen sisäinen kuntien välinen vaihtelu taas on vähäisintä.
”Osittain erot johtuvat siitä, että maantieteellisesti laajemmilla alueilla on enemmän asukasmäärältään pieniä kuntia, joissa myös satunnaisvaihtelu vaikuttaa tuloksiin. Hyvinvointialueiden palveluista vastaavien viranhaltijoiden tulisi selvittää, mistä erot johtuvat: onko kuntien välillä esimerkiksi eroja siinä, miten helposti palvelujen piiriin voi päästä tai johtuvatko erot muista terveyteen vaikuttavista tekijöistä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Päivikki Koponen.
Myös työkyvyttömyydessä kuntien väliset erot hyvinvointialueiden sisällä ovat suurimmat maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla Pohjois-Savossa, Lapissa ja Kainuussa.
Sairastavuuden ja työkyvyttömyyden alue-erot eivät kuitenkaan ole täysin samanlaisia. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pirkanmaalla työkyvyttömyys on suhteessa koko maan keskiarvoon yleisempää kuin sairastavuus, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla sairastavuus on koko maan keskiarvoon verrattuna varsin yleistä, mutta työkyvyttömyydessä ero koko maan tasoon on pienempi.
Sairastavuuteen ei välttämättä liity työkyvyttömyyttä, mutta työkykyetuuden saamisen taustalla on aina sairaus. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pirkanmaalla työkyvyttömyys on koko maan keskiarvoon verrattuna yleisempää kuin sairastavuus, työkykyetuuksien saajia on paljon. Pohjois-Pohjanmaalla tilanne on päinvastainen: sairastavuutta on enemmän mutta työkyvyttömyyttä vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Pohjanmaan asukkaat ovat työllistyneet sairastavuudesta huolimatta. Tähän vaikuttavat alueen ikärakenteen lisäksi myös työttömyys ja muut työllistymisen taustatekijät.
Tiedot käyvät ilmi vuosien 2020–2022 tiedoilla päivitetystä Kansallisesta terveysindeksistä. Kansallinen terveysindeksi on THL:n, Kansaneläkelaitoksen (Kela), Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen julkaisema tietokokonaisuus. Siihen kuuluu useita indikaattoreita, jotka kuvaavat Suomen alueellisia eroja sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä.
Sairastavuuden alue-erot ovat suhteellisesti suurimpia alkoholisairauksissa, tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa sekä mielenterveydessä
Hyvinvointialueiden välisessä tarkastelussa todettiin Pohjois-Savossa selvästi muita alueita ja koko maan tasoa enemmän vakavia mielenterveyden ongelmia sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Alkoholisairastavuus oli yleisintä Etelä-Karjalassa, mutta selkeästi muita alueita yleisempää myös Pohjois-Karjalassa. Mielenterveysindeksissä kuntien väliset erot olivat erityisen suuria.
Sairastavuuden ja työkyvyttömyyden alueellisten erojen takana on monia tekijöitä, jotka vaikuttavat terveyteen ja toimintakykyyn. Näitä ovat elintavat, kuten tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta ja ravintotottumukset sekä pääsy terveyspalveluihin. Toisaalta myös työllisyys ja taloudellinen tilanne sekä koulutus heijastuvat väestön terveyteen ja toimintakykyyn.
Myös hyvin toimiva terveydenhuolto voi näkyä korkeampana sairastavuutena, kun sairauksia seulotaan, löydetään ja hoidetaan tehokkaasti. Vastaavalla tavalla työkyvyttömyyden yleisyyteen vaikuttaa terveyspalvelujen saatavuus, joka riippuu muun muassa työterveyshuollon palvelujen kattavuudesta ja laajuudesta.
”Kuntien väliset erot sairastavuudessa alueilla on hyvä ottaa huomioon, kun hyvinvointialueiden palveluverkkoa suunnitellaan. On pidettävä huoli siitä, että eri puolilta aluetta pääsee tarvittavaan hoitoon. Hyvinvointialueiden valtuustoilla on vastuu strategisista päätöksistä, miten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimia suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä erityisesti niiden kuntien kanssa, joissa indeksiluvut ovat muita korkeampia”, sanoo Päivikki Koponen.
Ammatillisen kuntoutukseen pääsyssä huomattavat alueelliset erot
Työkyvyttömyyden alueellinen vaihtelu on pysynyt ennallaan aiemmin julkaistuihin, vuosien 2019–2021 tietoihin verrattuna. Työkyvyttömyys on Pohjois-Savossa ja Kainuussa huomattavasti tavallisempaa kuin muualla. Pohjois-Savon kunnista työkyvyttömyys on alueen keskiarvoa selvästi korkeampaa erityisesti Rautavaaralla, Tuusniemellä ja Kaavilla.
Hyvinvointialueiden välillä on isoja eroja siinä, kuinka suurelle osalle väestöstä Kela on myöntänyt ammatillista kuntoutusta. Yleisimpiä myönteiset päätökset ovat Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella ja sen kunnista erityisesti Outokummussa.
”Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntävät päätökset ovat viime vuosina lisääntyneet selvästi nuoremman ikärakenteen kunnissa. Työkyvyttömyyden alue-erojen taustalla on monia tekijöitä, joihin Kelan ammatillisella kuntoutuksella voidaan vaikuttaa”, sanoo Kelan tutkimuksen ylilääkäri Riitta Luoto.
Lisätietoa
Sairastavuusindeksi ja sairausryhmittäiset osaindeksit (THL)
Työkyvyttömyyden kokonais- ja osaindeksit (Kelan Tietotarjotin)
Aikaisemmin aiheesta:
Näissä Suomen kunnissa työkyvyttömyys kuormittaa eniten ja vähiten – Kela ja THL julkaisivat Kansallisen terveysindeksin kuntatiedot, Kelan tiedote 8.12.2023
Yhteystiedot
Päivikki Koponen
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 8868
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
Riitta Luoto
ylilääkäri
Kela
puh. 020 634 0529
sähköposti: riitta.luoto(at)kela.fi
Elsi Lindell
tilastotutkija
THL
puh. 029 524 7989
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Jätevesitutkimus: kokaiinin käyttö lisääntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolella, amfetamiinin käyttö kasvussa suuressa osassa maata28.6.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Kokaiinia käytetään yhä enemmän myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, osoittaa THL:n tuore jätevesitutkimus. Pääkaupunkiseudulla ja sen läheisyydessä käytön kasvu on viime aikoina taittunut, mutta useissa kaupungeissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella kokaiinin käyttömäärät ovat mittaushistorian korkeimpia. Myös amfetamiinin käyttömäärät ovat useissa kaupungeissa merkittävästi kasvaneet verrattuna edelliseen valtakunnalliseen seurantaan, joka toteutettiin vuonna 2022.
THL kehittäisi perusterveydenhuoltoa osana hyvinvointialueiden toimintaa Kela-korvausten noston sijaan26.6.2024 08:40:00 EEST | Tiedote
Hallitus esittää yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten nostamista. Esityksen tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta ja purkaa perusterveydenhuollon hoitojonoja. Lisäksi tavoitteena on siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään ja varhaishoitoon sekä edistää eri ammattiryhmien välistä tarkoituksenmukaista työnjakoa. THL:n arvioi lausunnossaan, että tavoitteet ovat kannatettavia, mutta niiden toteutuminen esityksen mukaisin toimin ei ole varmaa.
Lintuinfluenssarokotukset alkavat – rokotetta tarjotaan niille, joilla on suurentunut riski saada tartunta25.6.2024 13:16:00 EEST | Tiedote
THL on yhteistyössä Ruokaviraston kanssa laatinut suosituksen lintuinfluenssarokotuksen kohderyhmistä. Rokotetta tarjotaan niille 18 vuotta täyttäneille, joilla on työnsä tai muun olosuhteen vuoksi suurentunut riski saada lintuinfluenssatartunta. Tällaisia ovat: turkistarhoilla turkiseläimiin kosketuksissa olevat henkilöt siipikarjan parissa työskentelevät, jotka ovat kosketuksissa siipikarjaan, pois lukien teurastamoiden työntekijät sairaiden tai kuolleiden lintujen tai muiden eläinten käsittelyyn ja hävittämiseen tai tilojen puhdistamiseen osallistuvat henkilöt, kuten eläinperäisten sivutuotteiden käsittelylaitoksissa työskentelevät lintujen rengastajat luonnonvaraisia lintuja hoitavissa lintuhoitoloissa työskentelevät kotieläinpihojen ja lintutarhojen työntekijät virkaeläinlääkärit laboratoriotyöntekijät, jotka käsittelevät lintuinfluenssavirusta tai sitä mahdollisesti sisältäviä näytteitä epäillyn tai varmistetun lintuinfluenssatapauksen lähikontaktit, jos ihmistapauksia ilmenisi.
THL viikolla 26/202419.6.2024 15:28:08 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat keskiviikon 19.6. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Alkoholin kokonaiskulutus väheni edelleen vuonna 2023 – myyntimäärissä suuria alueellisia eroja17.6.2024 10:03:59 EEST | Tiedote
Alkoholinkulutus väheni edelleen viime vuonna. THL:n tuoreen tilaston mukaan alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa oli 8,7 litraa sataprosenttisena alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Tämä on 2,4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme