Kuluttajillakin on vastuu maksamisen turvallisuuden toteutumisessa

"Ilman luottamusta ei synny toimivia rahoitusmarkkinoita tai maksujärjestelmiä", Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki sanoi tänään Maksufoorumissa. Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa kuultiin, miten maksaminen turvataan nyt ja tulevaisuudessa ja millaisia vaihtoehtoja maksamiseen tarvitaan.
Suomen Pankki kannustaa suomalaisia huolehtimaan omien päivittäisten ostostarpeittensa turvaamisesta häiriötilanteissa maksamisen kotivaralla. Maksamisen kotivaralla tarkoitetaan mahdollisuutta käyttää tarvittaessa useampaa maksuvälinettä, kuten maksukortin lisäksi käteistä ja pikamaksusovellusta, sekä tiliä vähintään kahdessa eri pankissa.
Myös sähköiset tunnistautumisen välineet ovat tärkeässä roolissa maksamisen kotivarassa. Vahvaa tunnistautumista edellytetään nykyisin lähes kaikessa verkossa tapahtuvassa maksamisessa. Tämä luo riskin väärinkäytöksille. Yksi tapa vähentää pankkihuijausten vaikuttavuutta onkin käyttää muihin kuin pankkiasioihin muita vahvan tunnistamisen välineitä, kuten mobiili- tai kansalaisvarmennetta.
"Vaihtoehdot parantavat varmuutta myös tunnistautumisessa. Kuluttajillakin on vastuu maksamisen turvallisuuden toteutumisessa. Luottamuksen rakentaminen kuuluu meille kaikille", Välimäki muistutti.
Pikamaksuratkaisusta vaihtoehtoja maksamiseen
Suomi oli pitkään maksamisen edelläkävijä. Pankit ovat toimineet digitaalisesti vuosikymmeniä. Myös suomalaiset kuluttajat omaksuvat digitaaliset maksuvälineet vaivatta. Viime aikoina maksamisen uudet innovaatiot ovat kuitenkin syntyneet pääasiassa muualla.
Tähän pyritään tekemään nyt muutos elinkeinoelämän ja viranomaisten pikamaksamisen yhteishankkeessa. Tavoitteena on luoda uusi tilipohjaiseen pikamaksamiseen nojaava maksuratkaisu. Suomen Pankki koordinoi tätä yhteishanketta.
"Pikamaksuratkaisu toisi markkinoille lisää kilpailua, välttämätöntä toimintavarmuutta ja aidon vaihtoehdon käteis- ja korttimaksamiselle", Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoi Maksufoorumissa.
Vuodesta 2007 lähtien järjestetty Maksufoorumi kokoaa yhteen maksupalveluiden käyttäjät, tuottajat sekä viranomaiset. Tapahtuman tavoitteena on edistää suomalaisten toimijoiden yhteistyötä ja yhteisten näkemysten muodostumista maksamisen kehittämiseksi.
Avainsanat
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme