Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomen elintarviketeollisuus yllättää kilpailukyvyllään, mutta keskitymme kilpailijamaita vähemmän vientiin

Jaa

Suomalaisen elintarviketeollisuuden kilpailukyky on Euroopan huipputasoa. Elintarviketeollisuuden kannattavuus on jo hyvällä tasolla ja jalostusaste on kansainvälisesti huipputasoa. Korkean arvonlisäyksen tuotteiden vientiä edistämällä alan yritykset voisivat löytää paljon uusia kasvumahdollisuuksia, käy ilmi Etlan ja Laboren tuoreesta selvityksestä.

Suomen Elintarvikealan työn tulevaisuuden toimintaympäristöanalyysin ovat laatineet Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson (vas.ylärivi), Laboren tutkija Veera Nippala, Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kiema (vas.alarivi) sekä Etlan tutkija Martti Kulvik.
Suomen Elintarvikealan työn tulevaisuuden toimintaympäristöanalyysin ovat laatineet Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson (vas.ylärivi), Laboren tutkija Veera Nippala, Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kiema (vas.alarivi) sekä Etlan tutkija Martti Kulvik.

Tällä hetkellä suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotannosta noin 90 prosenttia suuntautuu kotimaiseen käyttöön ja vain noin 10 prosenttia menee vientiin. Tänään julkaistun selvityksen ”Suomen Elintarvikealan työn tulevaisuus: Toimintaympäristöanalyysi” (Etla Raportti 149) mukaan elintarvikealan yritykset voisivat löytää uusia kasvumahdollisuuksia edistämällä vientiä - ja erityisesti korkean arvonlisäyksen tuotteiden vientiä. Nyt julkaistu raportti tarkastelee elintarviketeollisuuden tuottavuutta, kannattavuutta ja pitkän aikavälin kilpailuedellytyksiä.

Raportin mukaan elintarviketeollisuuden kannattavuus Suomessa ei juuri poikkea muusta teollisuudesta tai palvelualoista. Elintarviketeollisuuden käyttökateprosentti on kaikkina tutkimuksen tarkasteluvuosina 2008–2022 yksityisiä palvelualoja korkeampi ja joinakin vuosina myös koko tehdasteollisuutta korkeampi. Alatoimialoista panimoteollisuus on säännönmukaisesti muita aloja kannattavampaa. Suhteellisissa t&k-panostuksissa ja työn tuottavuudessa elintarvikeala häviää kotimaiselle tehdasteollisuudelle, mutta pärjää erinomaisesti kansainvälisessä vertailussa. Suomalaisen elintarviketeollisuuden jalostusaste on myös kansainvälisesti huipputasoa.

Kansainvälisestä vertailusta kuitenkin ilmenee, että suomalaisten yritysten on vaikeaa kilpailla henkilöstökuluilla. Elintarviketeollisuuden palkat ovat Suomessa linjassa muun teollisuuden kanssa: nimellispalkat ovat samankaltaisia kuin koko tehdasteollisuudessa ja korkeampia kuin palvelualoilla.  Palkkataso on kuitenkin verrokkimaita Ruotsia ja Saksaa korkeampi.

“Elintarviketeollisuuden ei ole syytä pelätä kansainvälistymistä”

Palkkakustannukset eivät kuitenkaan kerro koko totuutta alan kilpailukyvystä, sanoo tutkimuksesta vastannut Etlan tutkija ja Etlatiedon tutkimuspäällikkö Martti Kulvik

- Palkkakustannukset ovat meillä vertailumaita korkeammat mutta samaan aikaan kustannuskilpailukyky, joka ottaa huomioon myös tuotannon määrän ja laadun, on pysynyt hyvällä tasolla kansainvälisessä vertailussa. Samaan aikaan myös alan kannattavuus on melko hyvä, ja pärjäämme kansainvälisestikin työn tuottavuudessa ja t&k-panostuksissa, pohtii Kulvik.  

Tällä hetkellä suomalainen elintarviketeollisuus on vertailumaita kotimarkkinakeskeisempää. Vientiosaaminen on myös korostunut useissa elintarvikealan osaamistarpeita kartoittavissa kyselyissä ja tutkimuksissa.

- Suomalainen elintarviketeollisuus menestyy tilastojen valossa mainiosti verrattuna verrokkimaihin, joten kansainvälistymistä ei ole syytä pelätä, Etlan Kulvik toteaa.

Tulevaisuuden lupaavia tekijöitä elintarviketeollisuudelle ovat muun muassa kuluttajien korkea arvostus kotimaista ruokaa kohtaan ja toimialan suhteellinen vakaus suhdannevaihteluiden edessä. Myös kuluttajien kiinnostus kasvipohjaisen ruokaan, vastuullisuuskysymykset ja ilmastonmuutoksen torjuminen tarjoavat monia kehitysmahdollisuuksia tulevaisuudessa. Jopa huoltovarmuudesta huolehtiminen voi myös auttaa kotimaista elintarviketeollisuutta, tutkijat katsovat.

 

Elintarviketeollisuutta Suomessa kuvaavat tilastot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin. Katsaus on osa Työterveyslaitoksen tulevaisuuteen katsovaa TYÖ2030- ohjelmaa, jossa Suomen eri toimialojen toimijoita ja etujärjestöjä kannustetaan yhteiseen vuoropuheluun alan työn tulevaisuudesta.

 

Berg-Andersson, Birgitta – Kiema, Ilkka – Kulvik, Martti – Nippala, Veera: Suomen Elintarvikealan työn tulevaisuus: Toimintaympäristöanalyysi (Etla Raportti 149)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Suomen Elintarvikealan työn tulevaisuuden toimintaympäristöanalyysin ovat laatineet Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson (vas.ylärivi), Laboren tutkija Veera Nippala, Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kiema (vas.alarivi) sekä Etlan tutkija Martti Kulvik.
Suomen Elintarvikealan työn tulevaisuuden toimintaympäristöanalyysin ovat laatineet Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson (vas.ylärivi), Laboren tutkija Veera Nippala, Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kiema (vas.alarivi) sekä Etlan tutkija Martti Kulvik.
Lataa
Tutkija Martti Kulvik, Etla
Tutkija Martti Kulvik, Etla
Lataa

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Palvelualoilla merkittävää vaihtelua digitalisaation käyttöönotossa – hotelli- ja ravintola-ala sekä kuljetus ja varastointi jääneet digissä jälkeen11.6.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Digitaalisten teknologioiden käyttöönotossa sekä hyödyntämisessä palvelualoilla on merkittävää vaihtelua, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Informaation ja viestinnän sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialat ovat vahvasti digitalisoituneita. Sen sijaan hotelli- ja ravintola-ala sekä kuljetus ja varastointi ovat jääneet digitalisaatiossa jälkeen. Tutkimus havaitsi vahvan positiivisen yhteyden digitalisaation ja liikevaihdon välillä.

Etla: Tekoälysovellukset muuttavat työn kysyntää - joissakin tehtävissä avoimet työpaikat lisääntyvät, toisissa vähenevät merkittävästi6.6.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Tekoälysovellus ChatGPT ei ole lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna vähentänyt työvoiman kysyntää kokonaisuudessaan, vaan vain muuttanut työn kysynnän rakennetta. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan tekoälystä hyötyvien ja tekoälylle altistumattomien työpaikkojen kysyntä verkon alustatyömarkkinoilla kasvoi merkittävästi ChatGPT:n julkaisun jälkeen. Samalla kuitenkin vähenivät sellaiset avoimet työpaikat, jotka tekoäly pystyisi teoriassa tekemään ilman ihmisapua. Tulosten perusteella ihmistyö ei häviä, mutta työtehtävien jakaumaan tekoälyllä on vaikutusta.

Suuri talouskeskustelu SuomiAreenassa: Huippuekonomistit ja poliitikot ratkovat tulevaisuuden kestävää kasvua Etlan ja Finnveran keskustelussa27.5.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Miten ikääntyvän Suomen talous saadaan nousuun ja maailman onnellisin maa jälleen voittavalle uralle - myös niin, että ihmiset, yritykset ja ilmasto voivat hyvin tulevaisuudessakin? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Finnvera tuovat kesäkuussa Porin SuomiAreenaan maan ykkösekonomistit yhteen lavalle hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajien kanssa. Suuressa talouskeskustelussa torstaina 27. kesäkuuta Vaakunan lavalla Suomen kestävän kasvun yhtälöä ratkovat Vihreiden Sofia Virta ja Kokoomuksen Matias Marttinen, yhdessä Etlan Päivi Puontin ja Finnveran Mauri Kotamäen kanssa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye