Vihdoin luonto-opas, joka esittelee kaikki Suomessa tavatut suurpedot

Katja Holmalan Suurpedot Suomen luonnossa on upeasti kuvitettu luonto-opas, joka esittelee kaikki kotimaiset suurpedot.  

Teoksessa syvennytään suurpetojen ominaispiirteisiin, käyttäytymiseen ja lajien välisiin suhteisiin. Opas käsittelee uusimman tutkimustiedon kautta lajihistoriaa ja suurpetojen merkitystä luonnossamme. Lajiston muuttumisesta kertoo esimerkiksi kultasakaalin liittyminen Suomessa tavattavien petojen joukkoon. 

Ilves ja karhu ovat yleisiä lajeja, joista kumpikaan ei ole enää uhanalainen aktiivisen suojelutyön ansiosta. Molempia elää luonnossa noin 2 500 yksilöä. Sudet ja ahmat ovat huomattavasti harvinaisempia ja erittäin uhanalaisia. Niitä on luonnossa kumpaakin alle 400 yksilöä.  

Suurpedot ovat tyypillisesti harvalukuisia, piilottelevia, arkoja ja hämäräaktiivisia, osa lajeista on jossakin määrin mahdollisesti vaarallisia. Niiden ajatellaan elävän vain erämaassa, mutta oikeasti suurpedot pystyvät elämään hyvin lähellä ihmistä. Mutta pystyykö ihminen elämään lähellä suurpetoja?  

Juuri nyt pennut ovat täällä ja söpöimmillään!  

Kesän korvilla kaikkien petonaaraiden poikaset ovat syntyneet.  

Tiesitkö, että nuoret karhunaaraat asettuvat mieluiten asumaan lähelle omaa äitiään, siskojaan tai tätejään, jolloin muodostuu naarasklaaneja? Karhunpennut syntyvät tammikuussa, mutta nousevat emon kanssa pesästä vasta huhtikuussa noin ison rusakon kokoisina, 5-kiloisina.  

Ahmaemo, karhuemo ja ilvesemo ovat yksinhuoltajia. Ainoastaan sudella on pari tai perhe joka auttaa pentujen kanssa. Ilveksen pennut syntyvät myöhimpään, vasta touko-kesäkuussa.  

Mitä tulee tehdä jos kohtaa suurpedon?  

Suurpetojen kohtaaminen luonnossa on erittäin harvinaista, vaikka niiden jälkiä saattaa silloin tällöin havaita. Tyypillisin tapa nähdä eläin on, kun ajaa autoa, ja eläin joko ylittää tien tai on tien läheisyydessä. Silloin voi hetken ihailla eläintä, se poistuu kuitenkin hyvin nopeasti paikalta. Sitä ei pidä pyrkiä lähestymään. Jos on jalkaisin liikkeellä, eläin lähtee yleensä itse pakoon. Jos kohtaa karhun, pitää rauhallisesti poistua takaisin tuloreittiä. Ahma ja ilves eivät ole ihmiselle vaarallisia kohdatessa. Jos liikkuu luonnossa koiran kanssa, se on hyvä pitää kytkettynä. Jos koira on vapaana ja on rohkea lähstymään muita eläimiä, niin kaikki lajit voivat olla sille vaarallisia.  

Biologi, FT, dosentti Katja Holmala on erikoistutkija ja Luonnonvarakeskuksessa ohjelmajohtajana. Hän on tutkinut petoeläimiä yli 20 vuotta ja perehtynyt erityisesti petonisäkkäiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä peto–saalis -suhteisiin. Holmala on aiemmin kirjoittanut tietokirjan ilveksestä. 

Suurpedot Suomen luonnossa on arvostelu- ja käsittelyvapaa 30.5. 

Katja Holmalan haastattelupyynnöt, kirjan pdf-vedokset ja arvostelukappaleet: adele.couavoux@otava.fi