Pahoinpitelyistä epäillyt yhä nuorempia
Pahoinpitelyistä epäillyn yleisin ikä on laskenut edellisen kolmen vuoden aikana selvästi aiemmasta.
Vuosina 2021–2023 epäillyn yleisin ikä oli 14 vuotta, kun vielä vuosina 2015–2019 yleisin ikä oli yli 20 vuotta.
”Alle 15-vuotiaiden epäiltyjen määrän kasvu alkoi vuonna 2019. Myös hieman vanhempien, 15–20-vuotiaiden pahoinpitelyepäiltyjen kohdalla aiempi myönteinen kehitys näyttää päättyneen 2020-luvulla”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakangas sanoo.
Haapakankaan mukaan pahoinpitelyjen ilmoittamista koskevien ohjeiden muutokset selittävät osan kasvusta. Esimerkiksi kouluja on ohjeistettu ilmoittamaan viranomaisille aiempaa herkemmin kiusaamis- ja väkivaltatapauksista. Lisäksi lasten kanssa työskentelevien ilmoitusvelvollisuutta epäillyissä väkivaltatilanteissa on laajennettu.
Pahoinpitelyistä epäiltyjen nuorentuminen heijastuu myös pahoinpitelyjen uhrien ikään. Alaikäisten uhrien määrä kasvoi vuonna 2023 reilun viidenneksen edellisvuodesta. Täysi-ikäisten uhrien määrä kasvoi samaan aikaan 3,4 prosenttia.
”Kaikkein suurinta kasvu oli 12–14-vuotaiden ikäryhmässä. Tämän ikäisiä pahoinpitelyjen uhreja oli noin 3 600, mikä on 35,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Vuoteen 2018 verrattuna 12–14-vuotiaiden uhrien määrä kasvoi lähes 140 prosenttia.”
Myös ryöstöistä epäiltyjen yleisin ikä laskenut
Pahoinpitelyistä epäiltyjen tapaan myös ryöstörikoksista epäillyt ovat olleet viime vuosina aiempaa nuorempia. Ryöstöissä yleisin ikä on tyypillisesti ollut 18 tai 19 vuotta, mutta vuosina 2022 ja 2023 tyypillisin ikä oli 15 vuotta.
”Ryöstörikoksissa ulkomaalaistaustaiset epäillyt olivat suomalaistaustaisia nuorempia. Suomalaistaustaisilla epäillyillä yleisin ikä vuosina 2021–2023 oli 18 vuotta ja ulkomaalaistaustaisilla 15 vuotta”, Haapakangas kertoo.
Väestöosuutensa verrattuna ulkomaalaistaustaiset olivat suomalaistaustaisia yleisemmin epäiltynä ryöstörikokseen.
Siinä missä suomalaistaustaisia 18-vuotiaita epäiltyjä oli 25,8 ikäluokan 10 000:ta henkilöä kohden, ulkomaalaistaustaisilla 15-vuotiailla vastaava osuus oli 124,3. Yleisimmässä ryöstörikoksista epäiltyjen ikäryhmässä ulkomaalaistaustaisia oli siis lähes viisi kertaa enemmän kuin suomalaistaustaisia omassa yleisimmässä ikäryhmässään.
Ryöstöjen uhrien määrä kasvoi viime vuonna 17,5 prosenttia vuodesta 2022. Suurinta kasvu oli 5–11-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa uhreja oli 48,1 prosenttia edellisvuotta enemmän. 12–14-vuotiaita ja 15–17-vuotiaita ryöstöjen uhreja oli hieman yli 30 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
”Viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna kasvu on ollut hurjaa. Vuoteen 2018 verrattuna esimerkiksi 12–14-vuotiaiden uhrien määrä on kasvanut 480 prosenttia ja 15–17-vuotiaiden 180 prosenttia.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo HaapakangasYliaktuaari
Puh:029 551 3252kimmo.haapakangas@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Lopettaneiden yritysten määrä kasvoi edelleen voimakkaasti tammi-maaliskuussa3.7.2025 08:01:40 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä toimintansa aloitti lähes 11 000 yritystä. Samaan aikaan toimintansa lopetti runsaat 21 000 yritystä, kun vuoden 2024 tammi-maaliskuussa lopettaneita yrityksiä oli noin 12 700.
Kuluttajien luottamus edelleen matalalla kesäkuussa27.6.2025 08:01:10 EEST | Tiedote
Kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta parani kesäkuussa hieman toukokuuhun verrattuna, mutta oli edelleen hyvin heikko. Myös näkemys Suomen talouskehityksestä pysyi vaisuna. Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli kesäkuussa -8,6, kun toukokuussa se oli -8,4.
Oppimisen tukea saaneiden peruskoululaisten osuus kasvoi edelleen vuonna 202426.6.2025 08:01:54 EEST | Tiedote
Yhä useampi peruskoulun oppilas sai viime vuonna tukea oppimiseensa. Tehostettua tukea sai 16 % peruskoulun oppilaista. Erityistä tukea sai puolestaan joka kymmenes oppilas.
Suomessa alkoholi Euroopan kolmanneksi kalleinta19.6.2025 13:01:45 EEST | Tiedote
Suomi oli vuonna 2024 Euroopan kolmanneksi kallein maa ostaa alkoholia. Kalliimpaa alkoholi oli vain Islannissa ja Norjassa. Myös ruuan ja alkoholittomien juomien osalta Suomi oli EU:n keskiarvoa kalliimpi.
Suomalaisten velat pienenivät vuonna 202417.6.2025 08:03:03 EEST | Tiedote
Velallisten asuntokuntien keskimääräinen velkasumma oli 94 400 euroa, mikä oli noin tuhat euroa vähemmän kuin vuonna 2023.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme