Suomen elintarviketeollisuus yllättää kilpailukyvyllään, mutta keskitymme kilpailijamaita vähemmän vientiin

Tällä hetkellä suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotannosta noin 90 prosenttia suuntautuu kotimaiseen käyttöön ja vain noin 10 prosenttia menee vientiin. Tänään julkaistun selvityksen ”Suomen Elintarvikealan työn tulevaisuus: Toimintaympäristöanalyysi” (Etla Raportti 149 / Laboren toimialajulkaisuja 1)  mukaan elintarvikealan yritykset voisivat löytää uusia kasvumahdollisuuksia edistämällä vientiä - ja erityisesti korkean arvonlisäyksen tuotteiden vientiä. Nyt julkaistu raportti tarkastelee elintarviketeollisuuden tuottavuutta, kannattavuutta ja pitkän aikavälin kilpailuedellytyksiä. 

Raportin mukaan elintarviketeollisuuden kannattavuus Suomessa ei juuri poikkea muusta teollisuudesta tai palvelualoista. Elintarviketeollisuuden käyttökateprosentti on kaikkina tutkimuksen tarkasteluvuosina 2008–2022 yksityisiä palvelualoja korkeampi ja joinakin vuosina myös koko tehdasteollisuutta korkeampi. Alatoimialoista panimoteollisuus on säännönmukaisesti muita aloja kannattavampaa. Suhteellisissa t&k-panostuksissa ja työn tuottavuudessa elintarvikeala häviää kotimaiselle tehdasteollisuudelle, mutta pärjää erinomaisesti kansainvälisessä vertailussa. Suomalaisen elintarviketeollisuuden jalostusaste on myös kansainvälisesti huipputasoa.

Kansainvälisestä vertailusta kuitenkin ilmenee, että suomalaisten yritysten on vaikeaa kilpailla henkilöstökuluilla. Elintarviketeollisuuden palkat ovat Suomessa linjassa muun teollisuuden kanssa: nimellispalkat ovat samankaltaisia kuin koko tehdasteollisuudessa ja korkeampia kuin palvelualoilla.  Palkkataso on kuitenkin verrokkimaita Ruotsia ja Saksaa korkeampi. 

“Elintarviketeollisuuden ei ole syytä pelätä kansainvälistymistä”

Palkkakustannukset eivät kuitenkaan kerro koko totuutta alan kilpailukyvystä, sanoo tutkimuksesta vastannut Etlan tutkija ja Etlatiedon tutkimuspäällikkö Martti Kulvik.  

"Palkkakustannukset ovat meillä vertailumaita korkeammat mutta samaan aikaan kustannuskilpailukyky, joka ottaa huomioon myös tuotannon määrän ja laadun, on pysynyt hyvällä tasolla kansainvälisessä vertailussa. Samaan aikaan myös alan kannattavuus on melko hyvä, ja pärjäämme kansainvälisestikin työn tuotavuudessa ja t&k-panostuksissa", pohtii Kulvik.  

Tällä hetkellä suomalainen elintarviketeollisuus on vertailumaita kotimarkkinakeskeisempää. Vientiosaaminen on myös korostunut useissa elintarvikealan osaamistarpeita kartoittavissa kyselyissä ja tutkimuksissa. 

"Suomalainen elintarviketeollisuus menestyy tilastojen valossa mainiosti verrattuna verrokkimaihin, joten kansainvälistymistä ei ole syytä pelätä", Etlan Kulvik toteaa. 

Tulevaisuuden lupaavia tekijöitä elintarviketeollisuudelle ovat muun muassa kuluttajien korkea arvostus kotimaista ruokaa kohtaan ja toimialan suhteellinen vakaus suhdannevaihteluiden edessä. Myös kuluttajien kiinnostus kasvipohjaisen ruokaan, vastuullisuuskysymykset ja ilmastonmuutoksen torjuminen tarjoavat monia kehitysmahdollisuuksia tulevaisuudessa. Jopa huoltovarmuudesta huolehtiminen voi myös auttaa kotimaista elintarviketeollisuutta, tutkijat katsovat.

Elintarviketeollisuutta Suomessa kuvaavat tilastot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin. Katsaus on osa Työterveyslaitoksen tulevaisuuteen katsovaa TYÖ2030- ohjelmaa, jossa Suomen eri toimialojen toimijoita ja etujärjestöjä kannustetaan yhteiseen vuoropuheluun alan työn tulevaisuudesta.  

Berg-Andersson, Birgitta – Kiema, Ilkka – Kulvik, Martti – Nippala, Veera: Suomen Elintarvikealan työn tulevaisuus: Toimintaympäristöanalyysi (Laboren toimialakatsauksia 1).