Kansallismuseon laajennusosan peruskiveen muurattiin presidentin tervehdys tulevaisuuteen

Peruskiveen muurattiin tasavallan presidentti Alexander Stubbin tervehdys tulevaisuuteen. Tervehdyksessään presidentti kuvailee aikaamme kiihtyvien kriisien ja kärjistyvien konfliktien keskellä ja kertoo myös maamme kulttuurikentän elävän epävarmuudessa.  

“Toivottavasti teimme kaikkemme Suomen hyväksi. Että saat elää nyt turvallisessa, suvaitsevassa Suomessa, jossa kaikilla on mahdollisuus tavoitella omia unelmiaan”, Stubb päättää kirjeensä. 

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala korosti juhlapuheessaan kulttuurin merkitystä. 

“Suomalaisen yhteiskunnan elinvoima kumpuaa kulttuuristamme. Museot ovat tänään suositumpia kuin koskaan, ne houkuttelevat kävijöitä läheltä ja kaukaa. Investoinnit kulttuuriin ja kulttuurinperintöön ovatkin investointeja tulevaisuuteen, kestävään ja hyvinvoivaan yhteiskuntaan. Tämän myönteisen kehityksen jatkuminen tulee yhteisvoimin turvata.” 

Kansallismuseon laajentaminen on yksi aikamme merkittävimmistä kulttuurihankkeista. Vuodesta 1916 alkaen museo on toiminut kansallisen kulttuurimme symbolina. Nyt toteutettava Kansallismuseon laajennus tuo uusia mahdollisuuksia toteuttaa museon tehtävää ajankohtaisella tavalla.  

”Visiomme on luoda viihtyisin paikka parantaa maailmaa. Historia, kulttuuri ja taide ovat valtava henkinen voimavara yhteiskunnalle ja meille kaikille. Uudessa museokokonaisuudessa on mahdollisuus nauttia monipuolisesta näyttely- ja tapahtumaohjelmistosta, tutustua kansalliseen kulttuuriperintöömme, järjestää tilaisuuksia tai vaikka vain poiketa ravintolaan, kahvilaan tai museokauppaan", Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo. 

Presidentin tervehdyksen lisäksi peruskiveen muurattiin aikakapselissa rakennuksen peruskirja sekä käytössä olevat metallirahat, päivän Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet sekä kohteen pääpiirustukset. Peruskiveen muurattiin myös Pasilan peruskoulun oppilaiden piirustuksia hyvästä tulevaisuudesta sekä useat arkipäivän esineet korvannut älypuhelin. Aikakapselin valaminen on perinne, jonka tarkoitus on jättää seuraaville sukupolville tietoa tämän hetken yhteiskunnasta. 

Kansallismuseon ikonisen päärakennuksen peruskivi muurattiin 18.6.1906 juhlallisin menoin. Paikalla oli laajasti valtionjohtoa sekä median edustajia. Arkkitehtikolmikko Herman Geselliuksen, Eliel Saarisen ja Armas Lindgrenin suunnittelema Kansallismuseo avattiin yleisölle vuonna 1916.  

Arkkitehtonisesti kunnianhimoinen laajennusosa tuo museolle reilusti uutta näyttelytilaa ja sijoittuu pääosin maan alle 

Näyttävä, arkkitehtonisesti ja rakentamiseltaan kunnianhimoinen laajennusosa sijoittuu Kansallismuseon pihapuistoon, pääosin maan alle. Maan alla uusi ja vanha museorakennus yhdistyvät. Museokokonaisuus on avautuessaan yksi Suomen suurimmista museoista, ja tulee todennäköisesti herättämään laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Laajennuksen on suunnitellut JKMM Arkkitehdit Oy. 

Rakennuttamisesta vastaa valtion kiinteistöjä hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt. Uudisrakennus tuo Kansallismuseolle runsaasti lisää yleisötilaa sekä maan päälle kohoavan siron lasiseinäisen ravintolapaviljongin. Lisätila mahdollistaa esimerkiksi kansainväliset näyttelyt ja suurten tapahtumien järjestämisen. 

Laajennusosan koko on noin 5 900 neliömetriä. Yleisölle avoimia kulttuuritiloja on tästä noin 2 500 neliömetriä. Uusista tiloista noin 90 prosenttia sijoittuu maan alle. Lopullinen tapahtumatilan korkeus on noin seitsemän metriä.   

Työmaalla on tehty viime syksystä asti mittavia louhintoja, jotka valmistuvat kesäkuun alussa. Tähän mennessä työmaalla on räjäytetty 142 kertaa, ja sieltä on kuljetettu pois noin 2500 kuorma-autollista louhetta. 

”Työmaa sijaitsee vaativalla paikalla keskellä Töölöä, historiallisesti arvokkaan Kansallismuseon päärakennuksen vieressä. Rakennusteknisesti laajennusosa on kunnianhimoinen. Rakennustöissä olemme minimoineet naapurustolle aiheutuvat häiriöt sekä varmistaneet, ettei työstä aiheudu vaurioita historialliselle päärakennukselle. Työt ovat sujuneet aikataulussa ja hyvässä yhteistyössä naapuruston kanssa. Uudisosaa on toteuttamassa huippuluokan ammattilaisten verkosto”, toteaa Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Jukka Lallo. 

Pihapuisto palautetaan vehreäksi tapahtuma-alueeksi 

Merkittävä osa rakennushanketta on ravintolapaviljonkia ympäröivän pihapuiston palauttaminen vehreäksi ja kaikille avoimeksi tapahtuma-alueeksi. 

Osa pihapuiston puista jouduttiin kaatamaan rakentamisen alkaessa, osa säilytettiin siirtämällä pois työmaalta. Kuntotutkimuksessa selvisi, että puita vaivasi jalavanpakuritauti, jonka vuoksi ne olisi joka tapauksessa kaadettu. Vanhoista puista on otettu pistokkaita, ja niistä vartetaan uusia taimia istutettavaksi museon pihapuistoon. 

Kansallismuseon yli satavuotias päärakennus on restauroitu ja peruskorjattu edellisen kerran vuosina 1995–2000. Nyt tehtävässä osittaisessa peruskorjauksessa kunnostetaan muun muassa Kansallismuseon vesikatot, julkisivut ja ilmanvaihto.  

Museokokonaisuus avautuu yleisölle vuonna 2027 

Kansallismuseon laajentaminen on edennyt kolmella hallituskaudella. Laajennusosan suunnittelu käynnistyi vuonna 2019, kun valtio myönsi rahoituksen Kansallismuseon arkkitehtuurikilpailuun. Kilpailun voitti JKMM Arkkitehdit Oy.  

Laajennuksen päätoteuttajana toimii SRV. Senaatin kärkihankeallianssina toteutettavan urakan kokonaisarvo on noin 55 miljoonaa euroa. 

Peruskorjauksen pääurakoitsija on NCC. Pää- ja arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa ryhmittymä Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy sekä Wilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA. Kustannusarvio on noin 35 miljoonaa euroa. 

Historiallisen päärakennuksen, uudisosan ja pihapuiston muodostama kokonaisuus avautuu yleisölle keväällä 2027.