Väitös: Suuntima-palvelu sopii tyypin 2 diabetesta sairastavien ryhmittelyyn perusterveydenhuollossa

Jaa

Potilaiden erilaisten palvelutarpeiden tunnistaminen auttaa terveydenhuollon resurssien oikeudenmukaisessa kohdentamisessa. Suuntima on potilaiden segmentoinnin eli ryhmittelyn väline, jonka avulla muodostuu neljä erilaista asiakkuusryhmää tarpeenmukaisen palvelupolun suunnittelun tueksi. LL Riikka Riihimies selvitti väitöstutkimuksessaan Suuntiman toimintaa, pätevyyttä ja luotettavuutta tyypin 2 diabetesta sairastavien segmentoinnissa perusterveydenhuollossa.

Riikka Riihimies.
Riikka Riihimies. Kuva: Mika Riihimies

Väestön ja potilaiden segmentointia käytetään palvelutarpeiltaan erilaisten potilasryhmien tunnistamiseen, jotta kullekin ryhmälle voidaan kohdentaa tarpeenmukaiset ja riittävät palvelut terveydenhuollossa. Suuntima on potilassegmentoinnin väline, jonka avulla selvitetään potilaan arjessa pärjäämisen voimavaroja sekä terveydentilan tai sairauksien ja niiden hoidon tilan vaativuutta. Tulosten perusteella potilaalle määritetään yksi neljästä asiakkuusryhmästä ja palvelupolusta: omatoimi-, yhteistyö-, yhteisö- tai verkostoasiakkuus.

Riikka Riihimies selvitti väitöstutkimuksessaan, miten Suuntima toimii terveyskeskuksessa hoitajan vastaanotolla tyypin 2 diabetesta sairastavien kanssa. Hän tarkasteli, miten potilaat jakautuvat asiakkuusryhmiin, millaisia eroja ryhmien välillä on, millainen on Suuntiman käytettävyys ja kuinka pätevä ja luotettava se on selvittämään asiakkaan arjessa pärjäämistä ja terveydentilaa.

– Tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 10 % suomalaisista, ja heidät hoidetaan pääasiassa perusterveydenhuollossa. Diabeteksen hyvä hoito edellyttää potilaalta omahoidon taitoja sekä lääkehoitoon ja terveellisiin elämäntapoihin sitoutumista. Hyvällä hoidolla ehkäistään sairauden vaikeutumista ja päätetapahtumia kuten sydän- ja aivoinfarkteja, amputaatioita ja ennenaikaista kuolemaa. On tärkeää tunnistaa ne potilaat, jotka kykenevät ottamaan paljon vastuuta omahoidosta, ja ne, jotka tarvitsevat enemmän ammattilaisten tukea ja seurantaa. Tavoitteena on hoitaa kaikkia potilaita tarpeenmukaisesti ja yhtä hyvin, Riihimies toteaa.

Suurin osa terveyskeskuksessa asioivista tyypin 2 diabetesta sairastavista oli monisairaita yli 65-vuotiaita. He ovat kuitenkin toimintakykyisiä ja arjessa pärjääviä omatoimiasiakkuusryhmän potilaita.

– Heidät kannattaa motivoida hyvän omahoidon toteuttamiseen sekä varmistaa helpot yhteydenottokanavat terveyspalveluihin neuvojen saamiseksi tarvittaessa. Digitaaliset palvelut voivat soveltua hyvin osaksi tämän asiakkuusryhmän palvelupolkua, Riihimies pohtii.

Tulosten mukaan Suuntima on käyttökelpoinen ja hoitajan vastaanotolle sopiva, potilaan voimavarojen huomioimista vahvistava väline. Suuntiman asiakkaalle ja ammattilaiselle suunnatut kysymykset osoittautuivat päteviksi potilaan asiakkuuspolun kartoittamisessa.

Suuntiman eri asiakkuuspolkujen vaikutusten tutkiminen esimerkiksi potilastyytyväisyyden, hoitotulosten ja palveluiden käytön näkökulmasta on mahdollista sen jälkeen, kun palvelu on juurtunut käyttöön.

Riikka Riihimies on Kuusankoskelta kotoisin oleva yleislääketieteen erikoislääkäri. Hän toimii terveyskeskuslääkärinä Valkeakoskella, Pirkanmaan hyvinvointialueella.

Väitöstilaisuus perjantaina 7. kesäkuuta

Lääketieteen lisensiaatti Riikka Riihimiehen yleislääketieteen oppialaan kuuluva väitöskirja Suuntima-palvelu segmentoinnin välineenä – käytettävyys-, pätevyys- ja luotettavuustutkimus diabetesta sairastavilla potilailla perusterveydenhuollossa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 7.6.2024 klo 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Olli-Pekka Ryynänen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori (tenure track) Tuomas Koskela, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Riikka Riihimies
riikka.riihimies@tuni.fi

Kuvat

Riikka Riihimies.
Riikka Riihimies.
Kuva: Mika Riihimies
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Väitös: Pajtim Statovci käsittelee siirtolaisuuteen liittyvää etnistä stereotypisointia, rasismia ja queeriyttä16.6.2025 13:29:00 EEST | Tiedote

Etniset stereotypiat, rasismi, queer-näkökulmat ja kulttuurinen identiteetti ovat ajankohtaisia ja merkittäviä teemoja niin yksilön kuin yhteisönkin tasolla – sekä kaunokirjallisuudessa että laajemmin kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Flóra Várkonyi tutkii niitä Pajtim Statovcin alkutuotantoon kuuluvissa romaaneissa Kissani Jugoslavia (2014) ja Tiranan sydän (2016). Monografia on ensimmäinen väitöstutkimus Suomessa ja kansainvälisestikin tunnetun ja palkitun kirjailijan teoksista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye